Munkkiniemen palvelukeskus tarjosi viihtyisät tilansa torstaina 9.4. Helsingin vanhusneuvoston käyttöön. Yleisölle avoimessa tilaisuudessa puhetta johti vanhusneuvoston puheenjohtaja Sirpa Asko-Seljavaara.
Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty esitti oman puheenvuoronsa. Hän korosti oppineensa, että ehkä oleellisempaa kuin vuosien määrä elämässä, on se miten saamme hyvää elämää niihin vuosiin, jotka meille annetaan.
Räty kertoi, että ihmiset ovat erilaisia. Samalla kun ikääntyneille tarjotaan julkisin varoin tasa-arvoiset palvelut, meidän tulee kyetä huomioimaan ihmisten erilaiset tarpeet ja toiveet.
Clik here to view.

Kaupungin palvelukeskuksia Räty kuvasi katoiksi, joiden kautta ikääntyneet löytävät luontevasti tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Palvelukeskuksissa voi muun muassa ruokailla, harrastaa ja tavata tuttuja. Keskukset tarjoavat myös ohjausta ja neuvontaa.
– Vapaaehtoistoiminnan rooli ikääntyneiden palveluissa kasvaa, Räty totesi. Vapaaehtoistyö on tärkeää myös tekijälle itselleen, joka saa vapaaehtoisena toimiessaan elämäänsä esimerkiksi mielekästä sisältöä ja tekemistä.
Clik here to view.

Lännen sosiaali- ja lähityön aluepäällikkö Maarit Rautio kertoi läntisen Helsingin perspektiivistä omaishoidosta Helsingissä.
Omaishoito tarkoittaa kotona annettavaa hoitoa. Hoitaja on yleensä hoidettavan puoliso tai sukulainen.
Rautio kertoi, että vuonna 2013 Helsingin 3 700 omaishoidettavasta vähän yli 2 000 on ikäihmisiä. Tähän joukkoon mahtuu todella laaja kirjo erilaisia perheitä ja hoidettavia. 25 prosenttia helsinkiläisistä ikäihmisten omaishoitajista on yli 80-vuotiaita.
Kaupunki maksaa omaishoitoperheille omaishoidon tukea, jota myönnetään jos hoidettava tarvitsee jatkuvaa henkilökohtaista hoitoa tai huolenpitoa. Omaishoitajien tukena ovat myös omaishoidon alueelliset toimintakeskukset sekä monet eri palvelut.
Vilkkaassa keskustelussa tuotiin esille eri näkökulmia. Paikalla oli paljon kaupunkilaisia, joilla oli omakohtaista kokemusta omaishoidosta. Moni esimerkiksi saattaa miettiä, uskaltaako ryhtyä omaishoitajaksi. Tehtävän vaativuuden vuoksi osa hoitajista uupuu ainakin hetkittäin.
Kaupunki tarjoaa kuitenkin auttavan kätensä monessa kohtaa, esimerkiksi lyhytaikaishoito, päivätoiminta ja sijaisomaishoito ovat tärkeitä toimintamuotoja. Omaishoitajien virkistyspäiviä kiiteltiin ja niitä toivottiin lisää.
– Omaishoito on paras ja inhimillisin tapa hoitaa ihmistä, puheenjohtaja Asko-Seljavaara kommentoi.
Helsinki on ollut Suomessa omaishoidon kehittämisessä eturintamassa. Samoin palvelukeskusten verkkoa voidaan pitää ainutkertaisena.
Omaishoidosta on jätetty sosiaali- ja terveysministeriöön raportti ”Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma”. Uudistuksia omaishoidon tukeen on suunniteilla.
Tilaisuudessa julkaistiin Helsingin vanhusneuvoston uunituore esite, jota jaetaan esimerkiksi vanhusneuvoston tilaisuuksissa.
Helsingin vanhusneuvosto 2014 -esite (.pdf)
Vanhusneuvoston jäsenet
Tilaisuudessa kuultu runo Tällä lailla, näillä mailla aatos kantaa päin Munkkiniemen rantaa (.pdf), sanat Reino Tikka, 92, Munkkiniemen palvelutalo, tammikuu 2014
Clik here to view.
