Helsingin lastensuojeluun tulee vuosittain tuhansia lastensuojeluilmoituksia. Osa edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä, osa ei vaadi lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamista. Perheelle tarjottavat tukitoimet yritetään räätälöidä perheen tilanteeseen sopivaksi.
Viranomaiset, esimerkiksi poliisi, opettaja ja lääkäri, ovat velvollisia ilmoittamaan mahdollisesti suojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä kuka tahansa, jota perheen tilanne huolestuttaa. Kaikki ilmoitukset rekisteröidään.
Ilmoituksen tultua arvioidaan heti, vaatiiko asia kiireellisiä toimenpiteitä. Ellei, on seitsemän päivän kuluessa ratkaistava, aloitetaanko lapsen tilanteesta lastensuojelutarpeen selvitys. ”Lastensuojelutarpeen selvitys itsessään voi toimia interventiona, joka saa perheen pysähtymään lapsen tilanteen äärelle ja tekemään tarvittavat korjausliikkeet” toteaa sosiaalityöntekijä Anitta Jokinen Lassilan lastensuojelun avohuollon sosiaalityöstä.
Tarvetta lastensuojelun toimenpiteisiin ei aina ole. Jos esimerkiksi alaikäinen tavataan kerran kaveriporukan kanssa kaupungilta kaljatölkki kädessä tai saadaan kiinni näpistyksestä, voi soitto vanhemmille riittää. Keskustelun perusteella päätellään, onko tarvetta varsinaiseen lastensuojelutarpeen selvitykseen. Jos siihen päädytään, ollaan yhteydessä usein myös lapsen päiväkotiin tai kouluun. Lakiuudistuksen 1.4.2015 jälkeen lastensuojelun asiakkaaksi tullaan vasta, kun selvityksen perusteella on todettu lastensuojelun avopalveluiden tarve.
Paljon tärkeää työtä tekevät muutkin kuin sosiaalityöntekijät, esimerkiksi koulukuraattorit, jonka vastaanotolle lapsi tai nuori voidaan ohjata.
Kiireellisyys arvioidaan heti
Joskus toimenpiteillä on kiire. Tällöin lapsen terve kehitys, jopa henki, voi olla vaarassa.
”Kiireellisyys arvioidaan aina välittömästi ilmoituksen tultua ja tarvittaessa myös toimitaan heti”. Jokisen mukaan asioita mietitään myös yhdessä kollegojen kanssa. Virka-ajan ulkopuolella toimenpiteiden kiireellisyys arvioidaan sosiaalipäivystyksessä. Arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi lapsen ikä: vauvaikäinen ei voi olla kauan ilman hoitoa ja on täysin riippuvainen vanhemmistaan. Akuuttia kiirettä ei yleensä ole, kun nuori tavattu kaljan kanssa kaupungilta, mutta silloin voi olla, kun vanhemmat ovat ympäripäissään pienen lapsen kanssa ravintolassa.
Ajoitus onkin Jokisen mukaan erittäin tärkeää.
”Toimitaan tietysti sen tiedon varassa, mitä meillä on.” Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta, eikä kaikkia perhetragedioita pystytä koskaan estämään. Välttämättä esim. perhesurmissa perhe ei ole ollut lainkaan lastensuojelun asiakkaana, vaan väkivallanteot tulevat lähipiirillekin täydellisenä yllätyksenä.
Huostaanotto on aina viime käden toimenpide. Niiden määrä on Helsingissä vähentynyt. Lastensuojelulaki lähtee pienimmän puuttumisen periaatteesta. Lastensuojelun asiakkaista suurin osa on avohuollossa, jossa asioita yritetään aina ensin hoitaa tarjoamalla perheelle erilaisia tukitoimia.
"Tukitoimet räätälöidään perheelle, kun selvitys on tehty ja huolenaiheet kirjattu”, kertoo sosiaalityöntekijä Suvi Korhonen Lassilan lastensuojelusta. Sosiaalityöntekijä tapaa perhettä ja vanhempia ja tekee sen perusteella suunnitelman toimenpiteistä. Uupuneelle yksinhuoltajalle voidaan myöntää kotipalvelua ja mahdollisesti isoimmille sisaruksille järjestää päivähoitopaikka. Äitiä voidaan ohjata avoimeen päiväkotiin tai tukiryhmään.
Yhtä sosiaalityöntekijää kohti on kymmeniä perheitä, mutta asiakasmäärät eivät kerro koko totuutta, huomauttaa Korhonen. Kun perheessä on kriisi päällä, sosiaalityöntekijän tapaamisia on enemmän ja vähemmän silloin, kun tilanne on vakaampi tai perheellä on useita muita auttajatahoja.
Tukitoimet vapaaehtoisia
Päihdeongelmat ovat yleisiä lastensuojelun syitä. Tällöin asiakkaita ohjataan päihdepalveluihin. Hoitoon ei aikuisen ole pakko mennä, mutta jos kova juominen tai huumeiden käyttö jatkuu, lapsen tilanne kotona voi käydä kestämättömäksi.
”Vanhemmalle tehdään selväksi, että on tapahduttava muutosta tai muuten joudutaan harkitsemaan, voiko lapsi enää asua kotona. Lastensuojelun asiakkuus ei perustu vapaaehtoisuuteen, mutta avohuollon tukitoimet ovat vapaaehtoista,” sanoo Jokinen.
Perhetyö on sosiaaliohjaajan työtä perheen kotona. Usein kyseessä ovat vuorovaikutukseen liittyvät pulmat, kuten erimielisyydet kasvatuksesta tai rajojen asettamisesta lapselle. Kotipalvelun perhetyö kattaa siivoamisessa, ruuan laitossa ym. askareissa auttamista. Usein ”uusavuttomuudessa” on kyse masennuksesta ja muista mielenterveyden häiriöistä, jotka näkyvät jaksamattomuutena. Koti voi olla kaaoksen vallassa.
Usein perheen omat tukiverkostot puuttuvat. Vaikeat ongelmat ja toimintatavat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. Toisaalta asiakasperheet ovat hyvin erilaisia ja heitä on kaikista yhteiskuntaluokista.
Sijoitus ei aina huostaanotto
Kiireellinen sijoitus ja huostaanotto ovat eri asioita, sijoituksista vain pieni osa on huostaanottoja. Laitosmuotoista perhekuntoutusta tapahtuu ensikodeissa, päihde-ja ensikodeissa sekä perhekuntoutusyksiköissä. Lapsi tai nuori voidaan sijoittaa kiireellisesti vastoin tämän tai perheen tahtoa ensin 30 päiväksi, mitä on mahdollista jatkaa vielä kuukaudella. Tyypillinen asiakas on päihteitä käyttävä nuori. Avohuollon sijoitus tehdään perheen suostumuksella lyhyeksi ajaksi.
Kotikäynneistä sovitaan pääsääntöisesti perheen kanssa etukäteen. Yhteistyö perheiden kanssa sujuu sosiaalityöntekijöiden mukaan yleensä hyvin.
”Täytyy olla rehellinen, selkeä, huolenaiheet täytyy tuoda avoimesti esiin, ja olla oma itsensä”, linjaa Korhonen.
Mielekkäällä harrastuksella on suotuisa vaikutus lapsen kehitykseen ja itsetuntoon ja lasten harrastuksia tuetaan tarvittaessa taloudellisesti.
Nykyisin on tarjolla paljon ryhmätoimintaa, joka usein perustuu vertaistukeen; vanhempien, lasten ja murrosikäisten vanhempien ryhmiä. Työntekijä voi mennä nuoren kanssa jonnekin, esim. Tyttöjen talolle, tai ohjata nuoren vaikka kuvataideryhmään. Vapaaehtoisia tukihenkilöitä ja - perheitä koulutetaan jatkuvasti.
Lastensuojelussa voidaan tukea ja kannatella perhettä eteenpäin, toisinaan useita vuosia. Sosiaalityöntekijät ovat kohdanneet monia onnistumisia. Työ onnistuu, kun perheelle onnistutaan oikeaan aikaan löytämään heitä parhaiten hyödyttävää apua.
”Tukitoimien ansiosta tilanne perheessä voi säilyä siten, ettei huostaanottoa ja sijoitusta kodin ulkopuolelle tarvita, vaikka asiakkuus jatkuisi pidempäänkin”, linjaa Jokinen. Monenlaista apua on perheille tarjolla.
- - - - - - - - - -
Viime vuonna Helsingin lastensuojeluun tuli 14 244 ilmoitusta, jotka koskivat kaikkiaan 8 477 lasta. Huostaanottoja tehtiin yhteensä 222 ja avohuollossa oli 4808 asiakasta. Huostaan otettujen lasten määrä on vajaat 5 prosenttia kaikista lastensuojelun asiakkaista. Asiakkuus päättyi 1124 avohuollon asiakkaalla.
Helsingin lastensuojelun internetsivut
Teksti Tarja Kivimäki