Leila Heiskanen (vas) Mari Muhonen keväisessä Malmin sairaalan miljöössä.
Kotiutustiimi tähtää asiakkaan turvalliseen ja sujuvaan kotiutumiseen mahdollisimman oikea-aikaisesti. Asiakkaat ovat Helsingin kaupunginsairaalan ja päivystyksen sekä HUS:n sairaaloiden kotiutuvia potilaita. Sairaaloiden lyhentyneet hoitoajat tuovat lisähaasteita kotiin tuotaville palveluille, joita tiimi tukee. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti ikääntyneitä helsinkiläisiä.
Huhtikuun lopun lähestyessä Malmilla toimiva tiimi on ollut jo muutaman viikon täydessä touhussa. Yhtä asiakasta autetaan kotiutumaan muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Sairaanhoitaja Leila Heiskanen on yksi uuden kotiutustiimiin seitsemästä työntekijästä, joista kuusi on sairaanhoitajia ja yksi fysioterapeutti.
”Useita henkilöitä on jo kotiutettu onnistuneesti. Meillä voi kerralla olla noin 10 – 20 asiakasta, uskoisin, että luku hieman vaihtelee”, Leila Heiskanen kommentoi.
”Kaikki kotiutuvat potilaat eivät tarvitse kotiutustiimin apua. Idea on, että meistä on hyötyä, emme siis ole automaattisesti mukana”. Kotiutustiimin keskeisenä yhteistyökumppanina on kaupungin kotihoito, joka on Leilan mukaan ottanut tiimin hyvin vastaan.
”Kartoitamme asiakkaan ja omaisten kanssa avun tarpeen. Tehtävämme on tukea asiakkaan itsenäistä toimintakykyä esimerkiksi ylösnousemisessa, liikkumisessa, pukeutumisessa, peseytymisessä ja ruuan lämmittämisessä”, Leila Heiskanen kertoo.
Kotiutustiimi tekee myös sairaanhoidollisia toimenpiteitä kuten mittaa verensokereja, poistaa ompeleita ja antaa haavahoitoa ja lääkehoitoa.
”Vaikka sairaalassa saakin yleensä hyvää kuntouttavaa hoitoa, varsinkin ikääntyneen potilaan toimintakyky laskee laitoshoidossa nopeasti”, Mari Muhonen perustelee sairaalahoidon jälkeisen ylimääräisen avun tarpeellisuutta. Kotiutumiseen voi liittyä myös pelkoja ja turvattomuudentunteita, joita tiimi auttaa kohtaamaan.
Minkälaisia hyötyjä, inhimillisten hyötyjen lisäksi, ylihoitaja Muhonen odottaa kotiutustiimeiltä?
”Tietysti kotiutustiimien työllä saadaan pitkässä juoksussa myös taloudellista hyötyä. Säästöjä syntyy potilaiden oikea-aikaisista kotiutuksista. Päivystys ja kaupunginsairaala vuodeosastoineen toimivat paremmin. HUS:n suuntaan ei synny jonoja, eikä kerry sakkomaksuja. Hoitoketju toimii siis paremmin. Myös asiakkaan rahaa säästyy, kun hänelle ei kerry ylimääräisiä sairaalapäiviä.”
Mari Muhonen on ollut vuoden 2014 joulukuusta mukana suunnittelemassa uutta kotiutustiimitoimintaa. Hän valikoitui mukaan, koska on ollut aikaisemmin mukana vastaavanlaisessa kehitystyössä. Mukana kotiutustiimejä suunnittelemassa oli henkilökuntaa myös kotihoidosta ja kotisairaalasta.
”Kotiutustiimitoiminnan aloittaminen on kirjattu sosiaali- ja terveysviraston vuoden 2015 käyttösuunnitelmaan. Tavoite meillä on, että kotiutustiimien toiminta laajenee tulevana syksynä idästä ja kaakosta muillekin alueille Helsingissä. Suunnitelmissa olisi, että toiminta on pysyvää. Kesän jälkeen tehdään päätöksiä,” Muhonen summaa.
Leila Heiskanen kertoo hakeutuneensa mukaan kotiutustiimi työhön, koska kaipasi vaihtelua omaan työkuvaan. Työ tuntui sopivalta.
Mari Muhonen siirtyi puolitoista vuotta sitten Keski-Suomesta Helsingin palvelukseen, eikä ole katunut valintaansa. Leila Heiskanen kertoo olleensa koko työuransa töissä Helsingin kaupungilla. Sekä ylihoitaja Muhonen että sairaanhoitaja Heiskanen kehuvat työnantajaansa.
Kotiutustiimi toimii Malmin sairaalan rakennuksessa 4.
teksti Markus Snellman