Vuoden 2013 päihdesairaanhoitajaksi on valittu Petri Kylmänen, joka työskentelee Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa psykiatrian ja päihdehuollon erityispalveluissa päihdehoidon koordinaattorina. Kylmänen painottaa, että päihdetyössä katseet pitää suunnata ehkäisevän työn kehittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Päihdeasioissa hoidollisen polun alku saattaa olla missä tahansa ja vastuu sen havaitsemisesta kuuluu kaikille. Tämä edellyttää erityisesti hoitohenkilökunnan puheeksi ottamisen valmiuksien parantamista.
- Tutkimuksien mukaan tunnistamme hoitotyössä parhaiten erilaiset päihderiippuvuudet, mutta esimerkiksi alkoholin riskikäyttö ja suurkulutus ovat piilossa potilaiden erilaisten somaattisten ja psyykkisten oireiden takana. Tiedämme, että esimerkiksi työntekijän alkoholiongelma pysyy piilossa keskimäärin seitsemän vuotta, Kylmänen kertoo.
Ihmiset eivät useinkaan näe omassa juomisessaan ongelmaa, vaikka haittavaikutukset näkyvät jo varhain perheessä, ihmissuhteissa, työsuorituksessa tai terveydessä. Oleellista onkin, että juominen tehdään näkyväksi.
- Huolen osoittaminen riittävän varhaisessa vaiheessa saa ihmiset itse havahtumaan ja tekemään korjausliikkeen. Parhaimmillaan tämä säästää potilaiden ja omaisten voimavaroja, päivystyspalvelujen resurssia ja pitkällä tähtäimellä myös kuntien taloutta, Kylmänen sanoo.
Vuoden päihdesairaanhoitaja näkee tärkeänä yksittäisten henkilöiden roolin ja peräänkuuluttaa vastuuta lähimmäisestä. Alkoholista pitää voida ja tulee uskaltaa kysyä, oli kyseessä sitten lähiomainen, ystävä, työkaveri tai terveydenhuollon asiakas. Piilottelu tai salailu ei auta päihteiden väärinkäyttäjää.
- On täysin korrektia olla huolissaan. Alkoholin käytöstä kannattaa kysyä siten, kun toivoisit siitä sinulta itse kysyttävän: tasavertaisesti ja moralisoimatta. Pitää reagoida ja osoittaa empatiaa, vaikka hyväksyä ei tarvitse, Kylmänen muistuttaa.
Hoitohenkilöstö tärkeässä roolissa
Kylmänen pitää terveydenhuollon henkilöstön roolia merkittävänä. Suurin osa alkoholin suurkuluttajista hakeutuu esimerkiksi työterveydenhuoltoon erilaisten hyväksyttävien oireiden takia. Huimaus, vatsakipu, masennusoireet, univaikeudet tai sydämen tykytys saattavat olla merkki liiasta alkoholin kulutuksesta.
Iäkkäämmillä asiakkailla tilannearviota hankaloittaa elimistössä tapahtuvat fysiologiset muutokset, jolloin kotona saattaa tapahtua tapaturmia jo pienilläkin alkoholiannoksilla. Alaikäisten osalta puolestaan korostuu nopea tilanteeseen puuttuminen, aikaa ei ole yhtään hukattavaksi. Jos nuori alaikäinen muodostaa päihteiden käytöstä itselleen keskeisen asian, ennuste on erittäin huono.
- Jos terveydenhuollon henkilöstö ottaisi alkoholin puheeksi systemaattisesti, saisimme todella paljon aikaan. Kysymistä ei tarvitse arkailla. Eri tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia potilaista ei pidä kiusallisena keskustelua alkoholin käytöstä. Jokaisen meistä pitäisi kysyä itseltään: Miten minä toteutan työssäni ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää työotetta?
Vuoden päihdesairaanhoitaja -tunnustus luovutettiin Petri Kylmäselle Päihteet ja hoitotyö