Johtava sosiaalityöntekijä Marjut Suvanto.

Maahanmuuttajataustaisten ja murrosikäisten osuus on kasvanut. Teini-ikäisille tulee usein ongelmia myös vanhempien uusien kumppaneiden kanssa. Nuorelle ei aina tunnu löytyvän tilaa uusperheissä.

Viime vuonna otettiin huostaan 241 lasta. Määrä lisääntyi jonkin verran edellisvuodesta. Sijaishuollon vuorokaudet ovat tasaisesti laskeneet viime vuosina. Noin 750 helsinkiläistä lasta on sijoitettuna perhehoitoon ja suunnilleen saman verran lastenkoteihin.  

Ensisijaisesti suojaa tarvitseva lapsi pyritään sijoittamaan läheisverkostoon, esimerkiksi isovanhempien, luo. Helsingin kaupungilla on 14 kunnallista ammatillista perhekotia.  Lisäksi on vastaanottokoteja, jotka voivat ottaa lapsia vastaan kiireellisesti.  

Sijaisperheistä on pulaa, ja toisaalta huostaanotettujen lasten ongelmat ovat entistä suurempia ja lapset vaikeahoitoisempia.

Ammatillisiin perhekoteihin sijoitettavat lapset ovat pääsääntöisesti yli 12-vuotiaita, joille on vaikeinta löytää sijaisperheitä. Lapsilla on usein päihdekäyttöä ja koulunkäyntivaikeuksia.

- Jos nuorella on hoitoa vaativa päihdeongelma, häntä ei välttämättä voida sijoittaa perhekotiin. Sijoituksissa on huomioitava koko perhe ja muut sinne sijoitetut lapset, toteaa johtava sosiaalityöntekijä Marjut Suvanto.

Perhekotien äiteinä on myös yksin eläviä naisia.
- He ovat pärjänneet hyvin ja pidämme huolen siitä, että he saavat myös tarvitsemansa tuen.

Ammatilliselta perhehoitajalta edellytetään soveltuvaa hoito-, kasvatus- tai sosiaalialan koulutusta ja kokemusta lasten kanssa työskentelystä. Edellytyksenä on, että toinen vanhemmista on kokopäivätoimisesti kotona. Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta perheen omat alle kouluikäiset lapset mukaan luettuna.

Perhekodille tarjotaan tukea perhehoidon sosiaalityöntekijältä ja muilta ammattilaisilta. Osallistumista perhehoitajien valmennukseen/koulutukseen edellytetään molemmilta osapuolilta.

Pääsääntöisesti sijoitettavat lapset ovat erityistä hoitoa tarvitsevia. Heillä on usein terapian tarvetta ja/tai takanaan katkennut sijoitus tai pitkä lastensuojelutausta.

Helsingin kaupunki osoittaa tilavan asunnon ammatillisen perhekodin käyttöön. Asunnossa on oltava jokaisella sijoitetulla lapsella oma huone sekä perheen omaan käyttöön riittävät tilat.  Perhekodin vanhemmat maksavat vuokraa vain pienestä osasta asunnosta.

Ammatilliselle perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota 1075,90 €/kk/lapsi sekä 500-630 € kulukorvauksia lapsen iän mukaan. Lisäksi maksetaan lapsilisät sekä harrastusten korvausta vajaat 500 euroa vuodessa.

Perhehoitajalla on oikeus 12 lomavuorokauteen vuodessa sekä kuukausittaiseen 3 vuorokauden vapaakorvaukseen. Hoitopalkkio kartuttaa perhehoitajan eläketurvaa.

- Ammatillisten perhekotien nuoret näyttävät selviävän hyvin, selvitysten perusteella paremmin kuin laitoksessa kasvaneet keskimäärin, toteaa Marjut Suvanto.

- Läheisillä ja kiinteillä ihmissuhteilla ja perheenomaisella elämällä on suuri merkitys lapsen kuntoutumisen kannalta.

Olisitko kiinnostunut ryhtymään perhehoitajaksi, kysy lisää Helsingin kaupungin perhehoidon asiakasohjauksesta.
puh. 09 310 46979
lasten.perhehoito@hel.fi

Lue myös jutut 
Täyttä elämää sijaisvanhempana
"Huostaanotto oli onnenpotku"

teksti Tarja Kivimäki

Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon Hammaskeijut vierailevat leikkipuistoissa tulevanakin kesänä. Hammaskeijujen eli kesätöihin palkattujen hammashoitaja- ja suuhygienistiopiskelijoiden tavoitteena on luoda positiivinen ja iloinen asenne suun hoitamiseen. 

Leikkipuistoissa hammaskeijut kertovat mm. terveellisistä ruokavalinnoista ja välipaloista, puhtaista hampaista, juomien vaikutuksesta suun terveyteen ja ksylitolista. Lisäksi hammaskeijut lukevat lasten kanssa hammasaiheisia kirjoja, saduttavat, leikkivät ja laulavat. Isommat lapset voivat osallistua hammasaiheiseen tietovisaan. Keijuilta saa myös tietoa hammashoidosta ja hoitoon hakeutumisesta. 

Hammaskeijut vierailevat leikkipuistoissa kesällä 2014 seuraavasti (muutokset aikatauluun mahdollisia):

ti 3.6. Leikkipuisto Lohikäärmepuisto
ke 4.6. Leikkipuisto Haruspuisto
to 5.6. Leikkipuisto Rusthollari
pe 6.6. Perhetalo Naapuri

ma 9.6. Leikkipuisto Iso-Antti
ti 10.6. Leikkipuisto Mustapuro
ke 11.6. Leikkipuisto Kipinäpuisto
to 12.6. Leikkipuisto Herttoniemi
pe 13.6. Leikkipuisto Kurkimäki

ma16.6. Leikkipuisto Mellunmäki
ti 17.6. Leikkipuisto Jakomäki
ke 18.6. Leikkipuisto Tuorinniemi
to 19.6. Leikkipuisto Mustakivi

Hammaskeijut ovat puistoissa klo 9–14.

Leikkipuistojen yhteystiedot

Terveysneuvontaa 24 h - puh. 09 10023

Terveysneuvonnasta saa tietoa Helsingin terveyspalveluista ja sairauksien hoito-ohjeita ympäri vuorokauden (24 h) tavallisen puhelun hinnalla.
 

Henkeä uhkaavat tilanteet - soita 112

Vakavissa ja henkeä uhkaavissa sairaus- ja onnettomuustapauksissa saa apua ympäri vuorokauden numerosta 112.
 

Terveysasemat

Terveysasemat ovat kiinni helatorstaina 29.5.

Terveysasemat ovat normaalisti auki keskiviikkona 28.5. ja perjantaina 30.5.
 

Terveyskeskuspäivystys

Oman terveysaseman ollessa kiinni päivystää terveyskeskuspäivystys kiireellisissä sairaustapauksissa arki-iltaisin klo 16 - 22, viikonloppuisin ja pyhinä klo 8 - 22 seuraavasti:

• Aikuiset (16 vuotta täyttäneet)
  Haartmanin sairaala, Haartmaninkatu 4, rakennus 12, puh. 09 310 63231 ja Marian sairaala, Lapinlahdenkatu 16, rakennus 15 C, sisäpiha, puh. 09 310 67204. Yöllä klo 22 - 8 päivystävät Haartmanin ja Marian päivystyspoliklinikat.
  
  
• Lapset
  Lasten ja nuorten sairaala, Lastenklinikka, Stenbäckinkatu 11, puh. 09 10023. Yöllä klo 22 - 8 päivystää Lastenklinikan päivystyspoliklinikka.

Kiireellisissä sairaustauksissa oman terveysaseman ollessa kiinni helsinkiläiset voivat hakeutua myös Jorvin terveyskeskuspäivystykseen Espooseen, Turuntie 150, puh. 09 10023 tai Peijaksen terveyskeskuspäivystykseen Vantaalle, Sairaalakatu 1, puh. 09 471 67060.
 

Suun terveydenhuollon päivystys

Suun terveydenhuollon päivystys on auki helatorstaina 29.5. klo 9 - 21 Haartmanin sairaalassa, Haartmaninkatu 4, rakennus 12. Ajanvaraus on avoinna klo 8 - 21, puh. 09 310 49999. Toivomme, että potilaat ottavat yhteyttä puhelimitse ennen kun hakeutuvat suun terveydenhuollon päivystykseen.
 

Sosiaali- ja kriisipäivystys 24 h

Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelevat helatorstaina ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystys, puh. 020 696 006 ja kriisipäivystys, puh. 09 310 44222.

Toimittaja Päivi Punkan Helsingin lastensuojelua koskevassa uutisessa (HS 16.5.) väitettiin, että Helsingin lastensuojelussa lasten tulevaisuudesta päätetään lasta tapaamatta. Tämä ei pidä paikkaansa.

Vastuusosiaalityöntekijä tapaa lasta ja hänen perhettään lastensuojelun asiakkuuden aikana useita kertoja. Jos päädytään siihen, että lapsi pitää sijoittaa kodin ulkopuolelle, vastuusosiaalityöntekijä hankkii ehdotuksensa tueksi useiden erityisasiantuntijoiden lausunnot ja kuulee myös lasta ja hänen vanhempiaan.

Konkreettisen sijaishuoltopaikan etsimisessä Helsingin lastensuojelussa on käytäntö, jossa keskitetty asiakasohjaustyöryhmä etsii lapselle sopivan sijoituspaikan sosiaalityöntekijän tekemän lapsen sijaishuollon tarpeen arvioinnin pohjalta. Etsiessään paikkaa lapselle asiakasohjaustyöryhmän työntekijät ovat yhteydessä sosiaalityöntekijään ja mahdollisiin hoitopaikkoihin. Asiakasohjaustyöryhmä ei itse tapaa lasta, vaan lapsen tilanteen tunteva vastuusosiaalityöntekijä edustaa lasta.

Helsinki sijoittaa vuosittain kodin ulkopuolelle sijaishuollon laitokseen yli 200 lasta ja perhehoitoon noin 100 lasta. Helsingissä on 220 omaa vaativan laitoshoidon paikkaa. Ulkopuolisten palveluntuottajien määrä on noin 150. Yksittäiseltä työntekijältä ei voi edellyttää näin ison kokonaisuuden hallintaa ja tuntemusta. Tämän vuoksi paikkojen etsiminen on Helsingissä muiden isojen kaupunkien tapaan keskitetty asiakasohjaustyöryhmälle.

Jos vastuusosiaalityötekijä ja asiakasohjaustyöryhmä ovat lapsen tilanteesta ja sijoituksesta eri mieltä, niin asiasta keskustellaan vielä molempien osapuolien esimiesten kanssa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus selvittää ravintola Gaijinissa ilmennyttä ruokamyrkytysepidemiaa, joka liittyy ruokailuihin ravintolassa 14.–19.4.2014 välisenä aikana.

Sairastuneita on yhteensä noin 60. Ruokamyrkytysepidemia on rajoittunut edellä mainittuun ajanjaksoon eikä uusia sairastumistapauksia ole ilmennyt.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus selvittää epidemiaa ja sen mahdollista aiheuttajaa yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston epidemiologisen toiminnan kanssa. Elintarvike- ja potilasnäytteiden tutkiminen sekä epidemiologinen tutkimus ovat edelleen kesken.

Toistaiseksi tutkimuksissa ei ole löytynyt taudinaiheuttajaa, joka selittäisi sairastumiset. Ruokamyrkytyksen selvittämiseen kuuluu myös epidemiologinen tutkimus, jossa pyritään selvittämään syötyjen ruokien yhteys sairastumiseen tilastollisesti.

Sairastuneilta  pyydettyjä tutkittavia näytteitä on saatu Epidemiologiseen toimintaan tähän mennessä yhteensä kahdeksalta henkilöltä. Näytteet on toimitettu laboratorioon tutkittavaksi. Tutkituissa näytteissä ei toistaiseksi ole löytynyt taudinaiheuttajaa. Epidemiologinen toiminta tekee jatkotutkimuksia sekä tutkii loput pyydetyt näytteet niiden saapuessa.

Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan ruoan tai talousveden nauttimisen välityksellä saatua tartuntaa tai myrkytystä. Ruokamyrkytyksen aiheuttajat ovat useimmiten mikrobeja (bakteereita tai viruksia). Harvinaisempia ruokamyrkytysten aiheuttajia ovat esimerkiksi alkueläimet.

Ravintola on tarkastettu ruokamyrkytysepidemiaepäilyn johdosta. Tarkastuksessa ei todettu huomautettavaa ravintolan toiminnassa. Ympäristökeskus ja epidemiologinen toiminta tiedottavat tarvittaessa uudelleen, kun selvitys on valmistunut.

Ympäristökeskuksen tehtävänä on tutkia Helsingin alueella esiintyvät ruokamyrkytysepäilyt. Vuonna 2013 ruokamyrkytysepäilyjä selvitettiin yli 300 ja epidemioita todettiin 13, mikä oli samaa tasoa edellisvuoden kanssa.

Sotiemme veteraaneille ja ikääntyville helsinkiläisille tarkoitettu palvelumuistio on päivitetty. Palvelumuistiossa on kerrottu veteraaneille tarkoitetuista palveluista aakkosjärjestyksessä. Palvelumuistio 2014 on luettavissa pdf-muotoisena alla olevista linkeistä.

• Palvelumuistio 2014 suomeksi (.pdf)
• Palvelumuistio 2014 ruotsiksi (.pdf)

Painettu palvelumuistio postitetaan veteraaneille kotiin. Postitukset alkavat kesäkuussa alkuperäisestä aikataulusta poiketen valitettavasti hieman myöhässä.

Lisätietoja

Veteraaniasiamies Anne Uutela
Puh. (09) 310 50513
Sähköposti: anne.uutela(at)hel.fi

Nimimerkki ”Miksi kukaan ei auta?” kertoi olevansa huolissaan lapsensa luokkatoverista ja kysyi, onko Helsingin lastensuojelu niin kuormittunut, ettei uusia lapsia oteta enää jonoon (HS 20.5.). Ei ole, kaikkia apua tarvitsevia lapsia autetaan.

Kirjoittaja on toiminut juuri niin kuin pitää, hän on kantanut huolta lähipiirin lapsesta ja ollut aktiivisesti yhteydessä lapsen kouluun ja myös lastensuojeluun.

Helsingin lastensuojelussa on selkeästi sovittu, miten lastensuojeluilmoitukset käsitellään. Lastensuojelulain mukaan lastensuojeluilmoituksen voi tehdä lapsen perheenjäsen, viranomainen tai muu taho, kuten esimerkiksi sukulainen tai naapuri, jolla on huoli lapsen huolenpidosta, turvallisesta kasvuympäristöstä tai lapsen käyttäytymisestä. Kaikki lastensuojeluun saapuneet ilmoitukset kirjataan ja käsitellään viipymättä. Jos lapsen henkilöllisyys ei ole ilmoituksen tekijän tiedossa, asia selvitetään. Tarvittaessa lastensuojelu on yhteydessä muihin viranomaisiin. Jos lastensuojeluilmoitus koskee jo asiakkaana olevaa lasta, ilmoitus toimitetaan välittömästi lapsen omalle sosiaalityöntekijälle.

Kun lastensuojelun työntekijä vastaanottaa ilmoituksen, hän arvioi aina tilanteen kiireellisyyden. Kiireellisissä tilanteissa lapsen olosuhteet selvitetään välittömästi ja ryhdytään tarvittaessa kiireellisiin toimenpiteisiin. Mikäli kiireellisiin toimenpiteisiin ei ole tarvetta, ratkaistaan lastensuojelulain mukaisesti seitsemän arkipäivän kuluessa, tehdäänkö lastensuojeluilmoituksen perusteella lastensuojelutarpeen selvitys.

Selvitystä tehtäessä ollaan perheen lisäksi usein yhteydessä lapsen ja perheen tilanteen tunteviin tahoihin, esimerkiksi läheisverkostoon, päiväkotiin tai kouluun.

Olen pahoillani, että kirjoittaja on kokenut saaneensa huonoa palvelua lastensuojeluilmoitusta tehdessään. Meillä on velvollisuus käsitellä kaikki lastensuojeluilmoitukset. Asiakasmäärät ja työpaineet eivät saa vaikuttaa palvelumme laatuun tai toimintatapoihimme.

Sisko Lounatvuori
lastensuojelun johtaja
Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto

(julkaistu Helsingin Sanomissa 24.5.2014)

• Terveysasemat
• Päivystykset
• Hammashoitolat ja suun terveydenhuollon päivystys 
• Perhe- ja sosiaalipalvelut
• Psykiatria- ja päihdepalvelut
• Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
• Kuntoutus, apuvälinepalvelut
• Neuvonta
• Sosiaali- ja kriisipäivystys

Terveysasemat auki klo 8–16

Terveysasemat ovat auki 2.6–31.8. arkisin kello 8–16. Kesällä ei ole iltavastaanottoja.

Jakomäen, Kivikon, Malminkartanon, Paloheinän, Puistolan ja Suutarilan terveysasemat ovat kiinni 23.6.–25.7. Tänä aikana näiden terveysasemien asiakkaat saavat palvelut muilta terveysasemilta seuraavasti:

• Jakomäen terveysaseman asiakkaat Pihlajamäen terveysasemalta, Meripihkatie 8, 00710 Helsinki, puh. 09 310 59800
• Kivikon terveysaseman asiakkaat Kontulan terveysasemalta, Ostoskuja 3, 00940 Helsinki, puh. 09 310 60410
• Malminkartanon terveysaseman asiakkaat Kannelmäen terveysasemalta, Kaustisen-polku 6 A, 00420 Helsinki, puh. 09 310 47355
• Paloheinän terveysaseman asiakkaat Maunulan terveysasemalta, Suursuonlaita 3 A, 00630 Helsinki, puh. 09 310 69100
• Puistolan ja Suutarilan terveysaseman asiakkaat Malmin terveysasemalta, Talvelantie 4, 00700 Helsinki, puh.  09 310 57702

Muut terveysasemat ovat auki koko kesän.

Kivelän omahoitotarvikejakelupiste on kiinni 23.6.–25.7. Muutoin omahoitotarvikejakelut ovat auki 2.6.–31.8. arkisin kello 8–16.

Keskitetty ehkäisyneuvola on kiinni 7.–27.7. (kiireelliset asiat terveysasemilla).
 

Päivystykset auki kesällä normaalisti

Terveysasemien ollessa kiinni kiireellistä apua tarvitsevat potilaat hoidetaan iltaisin, viikonloppuisin ja pyhinä Haartmanin, Marian, Jorvin, Peijaksen sekä Lasten ja nuorten sairaalan terveyskeskuspäivystyksissä.

Hammashoitolat ja suun terveydenhuollon päivystys 

Koko kesän ovat auki Haagan, Herttoniemen terveysaseman, Kallion, Kannelmäen, Kivelän, Kontulan, Malmin, Mannerheimintien, Oulunkylän, Suutarilan, Vallilan ja Vuosaaren hammashoitolat.

Alla mainitut hammashoitolat ovat kesällä kiinni seuraavasti:

• • Helsingin kaupungin yliopistohammasklinikka 2.6.–24.8.
  • Herttoniemenrannan hammashoitola 30.6.–8.8.2014
  • Jakomäen terveysaseman hammashoitola 7.7.–10.8.2014
  • Killinmäen hammashoitola 19.6.–12.8.2014
  • Kivikon terveysaseman hammashoitola 23.6.–8.8.2014
  • Laajasalon terveysaseman hammashoitola 14.7.–1.8.2014
  • Lauttasaaren terveysaseman hammashoitola 21.7.–3.8.2014
  • Malminkartanon terveysaseman hammashoitola 23.6.–1.8.2014
  • Maunulan terveysaseman hammashoitola 30.6.–1.8.2014
  • Meilahden hammashoitola 20.6.–10.8.2014
  • Munkkiniemen terveysaseman hammashoitola 7.7.–3.8.2014
  • Myllymatkantien hammashoitola 23.6.–17.8.2014
  • Myllypuron terveysaseman hammashoitola 14.7.–27.7.2014
  • Paloheinän terveysaseman hammashoitola 23.6.–1.8.2014
  • Pihlajamäen terveysaseman hammashoitola 30.6.–1.8.2014
  • Pitäjänmäen terveysaseman hammashoitola 7.7.–8.8.2014
  • Porolahden hammashoitola 23.6.–10.8.2014
  • Puistolan hammashoitola 30.6.–3.8.2014
  • Pukinmäen hammashoitola 7.7.–3.8.2014
  • Sofianlehdon hammashoitola 19.6.–12.8.2014
  • Töölön hammashoitola 14.7.–10.8.2014
  • Vironniemen hammashoitola 14.7.–10.8.2014

Kiinni olevien hammashoitoloiden kiireellistä hoitoa vaativat potilaat ohjataan muihin hammashoitoloihin.

Suun terveydenhuollon ajanvaraus palvelee arkisin klo 8–15 puhelinnumerossa 09 310 51400.

Suun terveydenhuollon päivystys on iltaisin, viikonloppuisin ja pyhinä Haartmanin sairaalassa, Haartmaninkatu 4, rakennus 12. Yhteydenotto etukäteen,
puh. 09 310 49999.

Terveyspalvelujen neuvonnasta, puh. 09 10023, saa tietoja päivystävistä yksityishammaslääkäreistä. Numero palvelee kesälläkin ympäri vuorokauden. Kunnat eivät vastaa yksityishammaslääkäreiden antaman hoidon kustannuksista.
 

Perhe- ja sosiaalipalvelut
 

Neuvoloiden palvelut

Jakomäen, Kivikon, Palonheinän ja Puistolan neuvolat ovat kiinni 23.6–25.7. Tänä aikana näiden neuvoloiden asiakkaat saavat palvelut muista neuvoloista seuraavasti:

• • Jakomäen ja Puistolan neuvolan asiakkaat Suutarilan neuvolasta, Suutarilantie 32, 00740 Helsinki
  • Kivikon neuvolan asiakkaat Kontulan neuvolasta, Ostoskuja 3, 00940 Helsinki
  • Paloheinän neuvolan asiakkaat Maunulan neuvolasta, Suursuonlaita 3 A, 00630 Helsinki

Muut neuvolat ovat auki koko kesän. Neuvoloissa hoidetaan keskikesällä 23.6.–25.7. odottavien äitien, alle 1-vuotiaiden ja 1 vuoden ikäisten tarkastukset sekä muut välttämättömät tarkastukset. Neuvoloiden ajanvaraus palvelee arkisin klo 8–13, puh. 09 310 55530.

Vauvaperhetyö on kiinni 14.–25.7.
Familjecenter on kiinni 23.6.–3.8.
 

Perheiden erityispalvelut

Perheneuvolatoiminta ja pari- ja perheterapiapalvelut ovat kiinni 14.–27.7.
Foniatrian poliklinikka on kiinni 30.6.–3.8.
Puheterapian poliklinikka on kiinni 14.–27.7.
Kouluterveydenhuolto on kiinni 23.6.–3.8.
 

Lastensuojelun palvelut

Oulunkylän tehostettu perhekuntoutus on kiinni 7.7.– 4.8.
Rastilan päiväkuntoutus on kiinni 30.6.–27.7.
Naulakallion päiväosasto on kiinni 30.6.–27.7.
Vuorovaikutusyksikkö on kiinni 7.–20.7.
 

Nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö

Uusix-verstaat (Kyläsaarenkatu 8 ja Teollisuuskatu 23) ovat kiinni 30.6.–27.7.
Pakilan työkeskus on kiinni 30.6.–27.7.
Asukastalo Betania on kiinni 30.6.–3.8.
Kumppanuustalo Hanna on kiinni 23.6.–20.7.
Kontulan lähiöasema on kiinni 30.6.–3.8.
Malmin toimintakeskus on kiinni 30.6–3.8.
Asukastalo Mylläri on kiinni 30.6.–3.8.
Oulunkylän Seurahuone on kiinni 30.6.–3.8.
Pihlajamäen lähiöasema on kiinni 30.6.–3.8.
Asukastalo Saunabaari on kiinni 30.6.–3.8.
Vuosaaren lähiöasema on kiinni 30.6.–3.8.
 

Vammaisten työ- ja päivätoiminta

Toimintakeskus Cäpsä on kiinni 7.7.–3.8.
Tyynelän toimintakeskus on kiinni 23.6.–20.7.
Karviaismäen toimintakeskus on kiinni 30.6.–27.7.
Pasilan toimintakeskus on kiinni 30.6.–27.7.
Toimintakeskus Tanhua on kiinni 7.7.–3.8.
Haavikon opetus- ja aikuiskasvatuskeskus on kiinni 30.6.–27.7.
Vallilan työ- ja valmennuskeskus on kiinni 30.6.–27.7.
Päivätoimintaryhmä Mellari on kiinni 14. 7.–10.8.
Sofianlehdon toimintakeskus on kiinni 30.6.–27.7.
 

Psykiatria- ja päihdepalvelut

Psykiatrian poliklinikoilla ei ole iltavastaanottoa ajalla 2.6.–31.8.

Psykiatria- ja päihdepalvelujen erityispalvelujen toimipisteet:

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimus-  ja hoitokeskus on kiinni 14.7.–3.8.
Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikka on kiinni 1.7.–31.7.
Päihdepsykiatrian klinikan toimintaa supistetaan ajalla 7.7.–27.7.
Helsingin mielialahäiriökeskuksen päiväosasto on kiinni 30.6.–27.7.
Ryhmäterapiakeskus on kiinni 30.6.–27.7.
Etelän psykiatria- ja päihdekeskuksen toimipiste Intensiivinen avokuntoutus on kiinni 30.6.–27.7.
Etelän psykiatria- ja päihdekeskuksen toimipiste Villa Sture on kiinni 30.6.–13.7.
Lännen psykiatria- ja päihdekeskuksen päivätoimintakeskus Vesteri on kiinni 14.7.–27.7.
Lännen psykiatria- ja päihdekeskuksen toimipisteen intensiivisen avokuntoutuksen ja lapsi-perheiden avokuntoutuksen toiminnot ovat kiinni 21.–27.7.
Psykiatrisen sairaalahoidon ja päivystyksen toimipiste osasto 6-1 on kiinni 1.7.–31.7.

Psykiatria- ja päihdepalvelujen päiväsairaalat

Etelän päiväsairaala on kiinni 7.7.–3.8.
Lännen päiväsairaala on kiinni 30.6.–3.8.
Pohjoisen päiväsairaala on kiinni 30.6.–3.8.
Idän päiväsairaala on kiinni 30.6.–3.8.

Ne päiväsairaaloiden potilaat, joiden kunto vaatii hoidon keskeytyksetöntä jatkumista, hoidetaan osana poliklinikoiden kesätoimintaa siten, että heille järjestetään tarvittavan intensiivistä hoitoa sulun aikana.

Potilaille ja asiakkaille järjestetään korvaavat palvelut muissa toimipisteissä.
 

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Etelän palvelualue

Päivätoiminta Töölö on kiinni 16.6.–14.7.
Päivätoiminta Ilon Pilke on kiinni 14.7.–4.8.
Kinaporin monipuolinen palvelukeskus on auki 20.6.–27.7. arkisin klo 8–16.
Keskinen kotihoito, rintamaveteraanien avopalvelut on kiinni 16.–27.7.

Idän palvelualue

Kontulan monipuolisen palvelukeskuksen neuvonta on auki ajalla 1.6.–31.8. vain arkisin klo 8–16.
Itäkeskuksen palvelutalon LAH-yksikkö Visiitti on kiinni 7.7.–3.8.
Idän sosiaali- ja lähityön omaishoidon toimintakeskus on kiinni 1.–31.7.

Lännen palvelualue

Riistavuoren monipuolisen palvelukeskuksen Oravanpesä on kiinni heinäkuun viikonloput sekä elokuun ensimmäisen viikonlopun eli 5.–6.7, 12.–13.7, 19.–20.7, 26.–27.7. ja 2.–3.8.
Lännen sosiaali- ja lähityön omaishoidon toimintakeskus on kiinni 30.6.–13.7.

Pohjoinen palvelualue

Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus:

- Päivätoiminta Eloheinä on kiinni 30.6–27.7.
- Päivätoiminta Svanebo on kiinni  30.6.–3.8.
- Päivätoiminta Meripihka on auki koko kesän, paitsi 30.6–27.7. välisenä aikana ei iltaisin eikä lauantaisin.

Syystien monipuolinen palvelukeskus on auki 2.–22.6 ja 28.7.–31.8. ma–pe klo 8-16. Palvelukeskus on kiinni 23.6.–27.7.

Päivätoiminta Syysunelma on auki 30.6.–27.7. välisenä aikana 8-paikkaisena.

Vuorensyrjän palvelutalon päivätoiminta Louhi on auki koko kesän, mutta ajalla 1.–31.7. vain 14-paikkaisena.
 

Kuntoutus, apuvälinepalvelut

Rintamaveteraanien kuntoutustoimisto on kiinni 30.6. – 27.7.

Apuvälinepalveluiden toimipiste Malmilla on kiinni 30.6.–27.7.
Herttoniemen ja Laakson apuvälineiden toimipisteet ovat auki koko kesän arkisin klo 8–16. (Laakson keskiviikon pidennetty aukiolo ei ole voimassa).

 
Neuvonta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonta palvelee koko kesän arkisin klo 8–16 numerossa 09 310 44000. Terveyteen ja sairauteen liittyviä hoito-ohjeita saa kesälläkin ympäri vuorokauden numerosta 09 10023.
 

Sosiaali- ja kriisipäivystys

Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelee kesällä ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystys puh. 020 69 6006 ja kriisipäivystys puh. 09 310 44222.

Helsinkiin valmistuu syksyllä uusi päivystyssairaala Malmille. Tämä mahdollistaa Helsingin kaupungin päivystyspalvelujen uudelleen arvioinnin ja kehittämisen kokonaisuutena. Vuoden 2015 alussa voimaan tuleva päivystysasetuskin velvoittaa meitä arvioimaan uudelleen päivystyspalvelujamme. 

Asetus edellyttää, että psykiatrian päivystyksessä on oltava käytössä somaattisten erikoisalojen asiantuntemusta. Tämä ei nyt toteudu Aurorassa. 

Asetuksen perusteluissa todetaan, että ”psykiatrian akuutti päivystys tulisikin pyrkiä järjestämään somaattisen yhteispäivystyksen yhteydessä, jolloin erikoisalojen osaaminen sekä tarvittavat tukipalvelut on helposti käytettävissä." Tämän vuoksi Helsingissä on lähdetty selvittämään mahdollisuutta yhdistää syksyllä avattavaan Malmin ja Haartmanin sairaalan päivystykseen psykiatrian päivystys. Tällainen toimintamalli on jo käytössä lähes kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla. 

Vaikka psykiatrian päivystys siirrettäisiin Malmille ja Haartmaniin, Auroran sairaala säilyy päivystävänä sairaalana, jolla on valmius vastaanottaa potilaita sairaalaan tarvittaessa ympäri vuorokauden.  

Uuden toimintamallin suunnittelu on Helsingissä nyt vasta alkanut. Suunnittelu tulee tehdä erityisen huolellisesti, koska kysymyksessä ovat päivystyspalvelut. Päivystyspalveluja ei kuitenkaan voi kehittää irrallisina, vaan niitä tulee tarkastella osana hoidon kokonaisuutta, jolloin on myös arvioitava, miten päiväaikaiset palvelut toimivat. Helsingissä onkin tarkoitus samanaikaisesti vahvistaa psykiatrian avopalveluja. Nykyiset resurssit mahdollistavat tämän. Toimintamallin suunnitteluun liittyy myös päihdeongelmien kiireellisen hoidon kokonaisuus. 

Toisin kun julkisuudessa on esitetty, nyt ei ole kysymys säästötalkoista, vaan aidosta tavoitteesta parantaa psykiatrisen hoidon ja päihdeongelmien hoidon kokonaisuutta Helsingissä. Suunnitelmasta tiedotetaan valmistelun edetessä.

Helsingin Matkapalvelussa uusia liikennöitsijöitä ja kuljettajia 9.6. alkaen

Helsingin Matkapalvelun liikennöintisopimukset vaihtuvat 9.6.2014. Matkapalvelun liikennöinnissä aloittaa yhteensä 153 invavarusteltua ajoneuvoa ja 72 henkilöautoa. Koska ajoneuvokapasiteetti kasvaa, asiakkaita pystytään palvelemaan entistä paremmin. Uusien liikennöitsijöiden ja kuljettajien aloittaessa liikennöinnin voi palvelujen sujumisessa olla haasteita toiminnan alkaessa. Pahoittelemme jo etukäteen asiakkaillemme mahdollisesti aiheutuvaa haittaa ja toivomme malttia ja ymmärrystä uusille toimijoille.

Pyrimme toteuttamaan kuljetukset mahdollisimman hyvin.

Liikennöinnin uusi suunniteltu sopimuskausi on 9.6.2014–31.5.2017.

Helsingin Matkapalvelu on Helsingin kaupungin erityisryhmien henkilökuljetusten yhdistelyä ja välittämistä varten perustettu kokonaisuus, joka koostuu tilaajana toimivasta sosiaali- ja terveysvirastosta, asiakaspalvelusta ja liikennöinnin operoinnista vastaavasta Palmiasta sekä yksityisistä liikennöintiyrityksistä.

Lisätietoja: www.helsinginmatkapalvelu.fi

Helsingin läntisten ja eteläisten alueiden asukkaat voivat hakea toimeentulotukea sähköisesti 4.6.alkaen

Postinumeroalueilla 00100–00581 ja 00600–00611 asuvat helsinkiläiset voivat hakea toimeentulotukea nyt myös sähköisesti.

Sähköinen toimeentulotukihakemus löytyy Helsingin kaupungin eAsiointi-sivuilta osoitteesta https://asiointi.hel.fi.

Sähköinen toimeentulotukihakemus nopeuttaa hakemuksen vireilletuloa ja sen käsittelyä voi seurata eAsionti-tilillä.

Toimeentulotukipäätöksen saa edelleen postitse.

Toimeentulotuen sähköiseen asiointiin siirrytään Helsingissä alueittain niin, että koko kaupunki on sähköisen asioinnin piirissä tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Helsingin kaupunki ja helsinkiläinen Pieni piiri -startup-yritys toteuttivat yhteistyönä ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseksi hankkeen, jossa Pieni piiri Oy:n kehittämä helppokäyttöinen kuvapuhelinpalvelu toi tärkeimmät ihmiset ja palvelut ikääntyneen kotiin. Hanke osoitti, että kuvapuhelimella voitiin korvata kotihoidon asiakkaiden erilaisia tarkistuskäyntejä.

Hankkeessa oli mukana yhteensä 42 asiakasta kotihoidosta, omaishoidosta ja päivätoiminnasta sekä Palmian puhelin- ja hyvinvointipalvelut. Kaikilla mukana olleilla asiakkailla oli mahdollisuus terveydentilan äkillisesti muuttuessa ottaa yhteys Palmian puhelin- ja hyvinvointipalvelun hoitajiin vuorokauden ympäri. Kuvapuhelimia oli käytössä kaikkiaan 50 kappaletta.

Hanke osoitti, että kotihoidon asiakkaiden erilaisia tarkistuskäyntejä on mahdollista korvata kuvapuhelinyhteydellä. Tällaisia käyntejä olivat esimerkiksi muistutus lääkkeiden otosta ja lääkkeen otto valvotusti, muistutus ruokailun aloittamisesta ja muistutus / tarkistus päivätoimintaan lähtemisestä. Myös arvio asiakkaan yleistilasta onnistui kuvapuhelimen välityksellä hyvin. Asiakkaalla oli mahdollisuus liittää omaisia palvelun piiriin ns. omaisliittymällä. Omaisten aktiivinen rooli uuden laitteen käytössä osoittautuikin merkittäväksi. Positiivinen ja kannustava asenne rohkaisi ikääntynyttä ja tietotekniikkaa kokematontakin käyttämään laitetta. Omaisliittymä toi turvallisuutta ja virkistystä ikääntyneen elämään.

Omaishoitoperheet voivat laitteen välityksellä osallistua omaishoitokeskuksen ryhmiin ja olla mukana keskustelussa ja tietoiskuissa. Omaishoitoperheet kokivat erityisen tärkeiksi keskinäiset kuvapuhelut, jolloin oli mahdollista vaihtaa kokemuksia omaishoitajan työstä ja saada vertaistukea omaan työhön. Erityisesti miespuoliset omaishoitajat kokivat vertaistuen erittäin tärkeäksi. Omaisliittymät koettiin tärkeiksi, ne mahdollistivat yhteydenpidon muihin omaisiin ja huolenaiheiden jakamisen. Yhteys Palmian puhelin- ja hyvinvointipalveluihin tarjosi nopean avun äkillisissä terveysongelmissa.

Päivätoiminta on myös kotona asumista tukevaa toimintaa, ja laitteen avulla oli mahdollista tukea kotona asuvaa yksinäistä vanhusta, antaa tietoa erilaisista palveluista ja tukea myös omaishoitajaa.

Vaikeutena olivat varsinkin alkuvaiheessa tekniset ongelmat, jotka saatiin vähenemään ohjelmistopäivityksillä.

Puoli vuotta kestänyt hanke päättyi 15.5.2014. Hankkeesta saatuja kokemuksia täydennetään edelleen kuluvana vuonna, jolloin jatketaan Palmian puhelin- ja hyvinvointipalvelujen käyttöä kotihoidossa. Tavoitteena on, että Palmia hoitaa vuonna 2014 sadan kotihoidon asiakkaan muistutukset kuvapuhelimella.
 

Lisätietoja:

• Anna-Liisa Lyytinen
  Pohjoisen palvelualueen johtaja
  Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto
  annaliisa.lyytinen(at)hel.fi
  puh. 050 527 1010
  
  
• Matti Kari, perustaja
  Pieni piiri Oy
  matti.kari(at)pienipiiri.fi
  puh. 040 838 6607

Terveysneuvontaa 24 h - puh. (09) 10023

Terveysneuvonnasta saa tietoa Helsingin terveyspalveluista ja sairauksien hoito-ohjeita ympäri vuorokauden (24 h) tavallisen puhelun hinnalla.
 

Henkeä uhkaavat tilanteet - soita 112

Vakavissa ja henkeä uhkaavissa sairaus- ja onnettomuustapauksissa saa apua ympäri vuorokauden numerosta 112.
 

Terveysasemat

Terveysasemat ovat kiinni juhannuksena (20.6. - 22.6.) Torstaina 19.6. terveysasemat ovat auki klo 8 - 16.
 

Terveyskeskuspäivystys

Oman terveysaseman ollessa kiinni päivystää terveyskeskuspäivystys kiireellisissä sairaustapauksissa arki-iltaisin klo 16 - 22, viikonloppuisin ja pyhinä klo 8 - 22 seuraavasti:

• Aikuiset (16 vuotta täyttäneet)
  Haartmanin sairaala, Haartmaninkatu 4, rakennus 12, puh. 09 310 63231 ja Marian sairaala, Lapinlahdenkatu 16, rakennus 15 C, sisäpiha, puh. 09 310 67204. Yöllä klo 22 - 8 päivystävät Haartmanin ja Marian päivystyspoliklinikat.
  
  
• Lapset
  Lasten ja nuorten sairaala, Lastenklinikka, Stenbäckinkatu 11, puh. 09 10023.Yöllä klo 22 - 8 päivystää Lastenklinikan päivystyspoliklinikka.

Kiireellisissä sairaustauksissa oman terveysaseman ollessa kiinni helsinkiläiset voivat hakeutua myös Jorvin terveyskeskuspäivystykseen Espooseen, Turuntie 150, puh. 09 10023 tai Peijaksen terveyskeskuspäivystykseen Vantaalle, Sairaalakatu 1, puh. 09 471 67060.
 

Suun terveydenhuollon päivystys

Suun terveydenhuollon päivystys on auki 20. - 22.6. klo 9 - 21 Haartmanin sairaalassa, Haartmaninkatu 4, rakennus 12. Ajanvaraus on avoinna klo 8 - 21, puh. 09 310 49999. Toivomme, että potilaat ottavat yhteyttä puhelimitse ennen kun hakeutuvat suun terveydenhuollon päivystykseen.
 

Sosiaali- ja kriisipäivystys 24 h

Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelee juhannuksenakin ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystys puh. 0206 96006 ja kriisipäivystys puh. 09 310 44222.

Leena Turpeinen.

Miltä uusi haasteellinen työ sinusta tuntuu?

Työni on haasteellinen, mutta myös hyvin mielenkiintoinen. Koen suurta vastuuta ja toivon pystyväni viisaisiin ratkaisuihin.

Miten psykiatrian ja päihdepalvelujen integraatio on lähtenyt käyntiin?

Meillä on vielä paljon tekemistä aidon integraation saavuttamiseksi, vaikka toki hyviä paikallisia esimerkkejä sen käynnistymisestä jo onkin.  Mutta nyt meillä on aidosti sellainen tilanne, että integraatio on mahdollista: rakenteet mahdollistavat sen. Integraation tuomat edut potilaille ja asiakkaille tunnistetaan ja henki on positiivinen tämän saavuttamiseksi.

Mitä konkreettista on tapahtunut integraation saralla?

Hyvänä esimerkkinä voisin mainita mielenterveyskuntoutujien asuttamisen. Ennen asuttaminen kuului sosiaaliviraston alaisuuteen, nyt asumisen tuki- jaos kuuluu psykiatria- ja päihdepalveluihin. Kuntoutuspolku ei katkea asuttamisvaiheessa, vaan prosessi pystytään paremmin hallitsemaan loppuun asti. Psykiatria- ja päihdekeskuksissa työntekijät pystyvät nyt paremmin samanaikaisesti ottamaan kantaa asiakkaiden sekä psykiatrisiin että päihdeongelmiin.

Millaisia haasteita Helsingin psykiatria- ja päihdepalveluilla on edessä?

Haastava taloudellinen tilanne vaatii toiminnan tarkastelua monipuolisesti, mikä toki olisi ollut edessä ilman nykyisiä säästövelvoitteitakin. Laitoshoidon harkittu vähentäminen ja samanaikainen avohoidon kehittäminen ovat jo lähteneet käyntiin.

Millainen on hyvä esimies?

Hyvä esimies toimii esimerkkinä. Hän motivoi, innostaa ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Hyvä esimies ottaa alaistensa tarpeet huomioon ja kuuntelee.  

Mikä tekee psykiatrisesta työstä mielenkiintoista/ antoisaa?

Psykiatria tutkii ihmistä kokonaisuutena, hän tulee jostakin ja lähtee jonnekin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ei hoideta vain yhtä kohtaa ihmisessä, vaan kokonaisuutta, se on hyvin mielenkiintoista.

Kerro jotain itsestäsi ( esim. mitä harrastat tai mistä pidät?)

Perhe, eläimet ja matkustaminen!

kuva: Kimmo Brandt

Matti Toivola Kallion virastotalon katolla.

Pitkä perspektiivi työelämässä ja kaupungin palveluksessa tarjoaa mielenkiintoisia näkökulmia miettiä mennyttä ja tulevaa.

Pitkän matkan juna kulkee

Vuoden 2013 alusta kaksi virastoa, sosiaalivirasto ja terveyskeskus, yhdistettiin sosiaali- ja terveysvirastoksi.

- Muutoksessa ei ollut kyse pelkästään siitä, että kaksi virastoa yhdistettiin. Kyseessä on pitkänajan, vuosikymmenten, integraatiokehitys, joka jatkuu edelleen.

Toivola kertoo, että 1970-luvulla Helsingissä oli kuusi sosiaali- ja terveyspalvelujen virastoa: huoltovirasto, lastensuojeluvirasto, lasten päivähoitovirasto, kasvatusneuvola, terveydenhoitovirasto ja sairaalavirasto. Kaupungin sosiaali- ja terveyssektorilla oli tuolloin myös kaksi apulaiskaupunginjohtajaa nykyisen yhden sijasta.

Mikä on seuraava asema tällä yli viiden vuosikymmenen matkalla?

- Tällä hetkellä seuraava virstanpylväs on vuodessa 2017, jolloin kaavaillut viisi sote-aluetta aloittaisivat. Uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki tulee kesällä kuntiin lausunnoille. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee asiaa näillä näkymin elokuussa, hallituksen esitys saadaan lokakuussa, jonka jälkeen eduskunta hyväksyy lain, joka astuisi voimaan vuonna 2015.

- En maalaile muutoksia, odotellaan ensin STM:n ehdotusta. Minusta suunnitelmissa on tällä hetkellä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Siksi en lähde enempää ennustamaan tai visioimaan, Toivola kommentoi.

Organisaatiomuutokset ovat eläkkeelle siirtyvälle Toivolalle virastopäällikkönä tuttuja usean vuosikymmenen ajalta. 1990-luvulla hän johti silloisen terveysviraston rinnalla Helsingin sairaanhoitopiiriä, jonka erikoissairaanhoitoa siirtyi ensin päällekkäisyyksien vuoksi pala palalta HYKS:iin. Lopulta vuonna 2000 perustettiin HUS. Helsingille kuitenkin jäi myös omaa erikoissairaanhoitoa.

Kaikki muuttuu

Sosiaali- ja terveyssektorin suurten organisaatiomuutosten rinnalla Matti Toivola listaa lisää oman työuran varrella vastaan tulleita muutoksia.

- Työelämässä siirtyminen tietotekniikan maailmaan oli iso muutos. Esimerkiksi 80-luvulla oli ihmeellistä lähettää faksi ja saada alkuperäiseen lähetykseen kommentit käsinkirjoitettuna takaisin.

- Muistan kuinka 80-luvulla sanelin sihteerilleni Eija Salmiselle (Toivolan sihteerinä edelleen) kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon meneviä esityksiä, jotka Eija kirjoitti. Korjaukset mahdollistava tekstinkäsittely oli uusinta tekniikkaa.

- Sosiaali- ja terveyssektorin toiminta on aina ollut kansainvälistä. Silti tälläkin alueella ollaan muun muassa EU:n vuoksi nykyjään eri sfääreissä kuin ennen.

- Virastojen välinen yhteistyö on nykyisin tiiviimpää ja luontevampaa. Ennen keskityttiin enemmän vain omaan toimialaan. Virastoraja voi muodostua esteeksi hyvälle yhteistyölle. Tästä näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on perusteltua.

- Asiakkaat ja potilaat ovat nykyisin enemmän oikeuksistaan tietoisia kuluttajia, jotka osaavat vaatia niitä palveluja ja oikeuksia, jotka heille aivan oikeutetusti kuuluvat. Tähän liittyy myös valinnan vapauden lisääntyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, joka tuo jatkossakin haasteita sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajille.

- Hierarkkisuus on vähentynyt työelämässä. Aikaisemmin työpaikoilla tehtiin suurempi ero johtajien ja työntekijöiden välillä. Kauan sitten esimerkiksi Kallion virastotalon lounasruokalassa johtajat söivät omassa pöydässään. Sellaista ei voisi kuvitella meillä nykyaikana.

- Itse en halua käyttää alainen-sanaa, puhun ennemmin työtovereista, Toivola summaa.

Johtaja

- Virastopäällikön tehtävä on huolehtia, että virasto on viime kädessä yksi kokonaisuus. Tämän tehtävän merkitys korostuu mitä isommasta organisaatiosta on kyse. Osastojen ja muiden yksiköiden välillä ei saa olla rajoja ja osa-optimointia, Toivola määrittelee.

- Miellän myös viraston ylimmän johtoryhmän tehtävän tätä kautta. Osastopäälliköidenkin täytyy katsoa yli osastorajojen kokonaisuutta ja sen parasta, pitää kokonaisuutta koossa.

- Tärkein rajapinta meillä on siellä, missä kohdataan asiakas ja potilas. Jos tämä kohtaaminen ei onnistu, olemme epäonnistuneet. Minusta meidän usein kuultu palvelulupaus ” Tulit juuri oikeaan paikkaan, kuinka voin auttaa” on vaativa ja tärkeä.

- Johtamisen kannalta on keskeistä miettiä millaisella johtamisella ja henkilöstöpolitiikalla strategisia tavoitteita, kuten mainittu palvelulupaus, saadaan eteenpäin organisaation eri tasoille, ennen kaikkea asiakasrajapintaan.

- Johtajana oikeudenmukaisuus on minulle tärkeä arvo. Olen pyrkinyt omassa työssäni olemaan oikeudenmukainen johtaja.

- Yhteistyö- ja ihmissuhdetaidot, sekä henkilöstön suuntaan organisaation sisällä että ulospäin, ovat johtajalle välttämättömiä, Toivola määrittelee.

Matti Toivolan yksi keskeinen tehtävä virastopäällikkönä on ollut terveyslautakunnan ja nyt sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijänä suhteet poliittisiin päättäjiin. Mikä tekee virkamiesten ja poliitikkojen suhteesta toimivan?

- Tarvitaan molemminpuolinen luottamus. Se rakennetaan ja ansaitaan omalla työllä. Jos se menetetään, se on vaikea rakentaa uudelleen. Näinhän se on kaikessa elämässä. Lautakunnan täytyy voida luottaa valmisteluun ja esittelyyn.

Kirvesmies

- Tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa. Jään kaipaamaan hyviä työkavereita, en ehkä niinkään työasioita. Minulla on ollut onni saada tehdä työtä upeitten ihmisten kanssa.

Kun eläkkeelle jäämisestä tuli julkinen tieto, Toivolalta on useaan kertaan kysytty, mitä hän aikoo tehdä tulevaisuudessa.

- Minulta on muun muassa kysytty perustanko konsulttifirman, menenkö politiikkaan, teenkö väitöskirjaa? Vastaus näihin kysymyksiin on ainakin tällä hetkellä kielteinen, Toivola kertoo. Ajatuksia hänellä kuitenkin jo tulevan suhteen on.

- Minusta tulee kirvesmies. Työskentelen mielelläni käsilläni ja pidän puutöistä. Minulla on suunnitelmissa kesänviettopaikoissani useita projekteja.

- Liikun mielelläni luonnossa olipa kysymyksessä Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi tai Lappi. Pidän esimerkiksi kalastamisesta, marjastamisesta ja sienestämisestä.

- Vajaa 40 vuotta Helsingin palveluksessa on ollut varsinkin virastopäällikön roolissa aika hektistä aikaa. Aion tehdä asioita joista pidän.

- Yksi haave on lukea aamulla lehden sote-uutisia niin, että ei tarvitse miettiä, miten asioita esimerkiksi median suuntaan hetken kuluttua pitää kommentoida.

Matti Toivola työhuoneessaan.

Kiitos

- Tämä on huima toimiala laajuudessaan ja monipuolisuudessaan. Haasteita riittää. Meidän työntekijämme kohtaavat koko elämän kirjon, kaiken mitä elämään kuuluu aina sen päättymiseen asti. Kriisien ja sairauksien hoidon rinnalla kohtaamme paljon myös positiivista.

- Asiakkainamme ovat kaiken ikäiset helsinkiläiset vauvasta vaariin ja mummoon. Itse asiassa kaupunkilaiset pääsevät palvelujen piiriin jo ennen syntymää äitiysneuvolassa.

Matti Toivolalle tulee eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä mieleen yksi sana:

- Kiitos. Kiitän lämpöisesti henkilökuntaa ponnisteluista ja yhteistyöstä helsinkiläisten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi. Kiitän sydämestäni myös henkilökunnalta vuosien aikana saamastani tuesta ja kannustuksesta. Ilman henkilökunnan tukea ja ponnisteluja eivät vuosien saatossa koetut lukuisat onnistumiset palvelujen parantamisessa olisi mitenkään voineet tapahtua.

- Siirtyessäni nyt "katsomon" puolelle, toivon ja toivotan koko henkilökunnalle yhteisesti ja jokaiselle erikseen viisautta, intoa ja jaksamista edelleenkin toimia maan parhaimpien terveys- ja sosiaalipalvelujen turvaamiseksi helsinkiläisille!

teksti Markus Snellman
kuvat Kimmo Brandt