Kolme neljästä omaishoitajasta on sitä mieltä, että heillä on tarpeeksi tietoa omaishoitajia tukevista palveluista. Lähes yhtä moni on tyytyväinen hoidettavansa palvelukokonaisuuteen. Vähän yli kolmannes omaishoitajista osoittaa merkkejä ylirasittumisesta. Tiedot käyvät ilmi omaishoitajille suunnatusta kyselystä, jonka sosiaali- ja terveysviraston sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto toteutti marraskuussa 2013 lomakekyselynä.

Kyselylomake lähetettiin 1 600:lle yli 65-vuotiasta läheistään lokakuussa 2013 hoitaneelle omaishoidon tuen palkkiota saavalle omaishoitajalle. Kyselyllä selvitettiin muun muassa omaishoitajien tuen tarvetta.
 

Kyselyn tuloksia

• Vastaajista oli naisia 67 % ja miehiä oli 33 %.
• Hoidettavan läheisen ikä oli keskimäärin 80 vuotta.
• Läheisen hoitamiseen käytetty aika oli keskimäärin 77 tuntia viikossa. 16 % vastaajista käytti läheisen hoitamiseen 6–7 vuorokautta viikossa.
• 82 % omaishoitajista oli puoliso tai kumppani hoitamalleen läheiselle.
• 91 % asui samassa taloudessa hoitamansa läheisen kanssa
• 85 % omaishoitajista oli eläkkeellä, päätoimisesti töissä oli 6 %.
• 61 % omaishoitajista koki terveydentilansa kohtalaiseksi, 27 % hyväksi ja 9 % huonoksi.
• Pääasiallinen hoidon syy oli muistisairaus.
• Yli puolet (53 %) hoidettavista läheisistä oli huonossa kunnossa. Tyydyttävässä kunnossa oli vähän alle puolet (45 %). Hyväkuntoisia oli vain kaksi sadasta hoidettavasta.
• 90 % hoidettavista läheisistä tarvitsi apua kodin ulkopuolella asioimiseen, 80 % tarvitsi apua ruuanlaittoon, raskaisiin taloustöihin, lääkityksen seurantaan, peseytymiseen ja keveisiin taloustöihin, 70 % tarvitsi apua pukeutumiseen ja valvontaan.
• 69 % omaishoitajista oli sitä mieltä, että läheisellä on sopiva palvelukokonaisuus
• 74 % omaishoitajista koki, että heillä oli tarpeeksi tietoa omaishoitajia tukevista palveluista.
• Kotona asumisen tukena käytettiin eniten apuvälinepalvelua, kuljetuspalvelua ja lääkäripalvelua ja vähiten yö- tai päivähoitoa ja kuntoutusjaksoja.
• Tutkimus antoi viitteitä siitä, että vähän yli kolmannes omaishoitajista saattaa olla roolissaan ylirasittunut.
• Omaishoitajista ja heidän hoidettavistaan reilun viiden prosentin tilanne pitäisi arvioida pikaisesti tarkemmin.

Kyselyn tuloksia on käsitelty kuluvan vuoden aikana sekä työntekijöiden että asiakkaiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysvirasto, omaishoitokyselyn tulokset (.pdf)

- Ikääntyneiden palvelujen odotusajat ovat selvästi lyhentyneet Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa viimeisen parin vuoden aikana, osastopäällikkö Juha Jolkkonen toteaa. Jolkkonen johtaa Helsingin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluja.

Tällä hetkellä odotusaika pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon on keskimäärin 44 vuorokautta siitä, kun päätös palvelun tarpeesta on tehty. Puolet odottajista saa hoitopaikan alle kuukaudessa. Elokuussa yli kolme kuukautta odottaneita asiakkaita oli vain viisi.

 - Palvelut toteutuvat käytännössä täysin lain määrittämässä kolmen kuukauden odotusajassa, Jolkkonen kertoo.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat julkaisemaan vähintään puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tällä hetkellä Helsinki julkaisee odotusaikatietoja huhtikuun, elokuun ja joulukuun tietojen pohjalta.

- Helsinki on odotusaikatietojen suhteen avoin myös jatkossa ja julkaisee tiedot vähintään kolme kertaa vuodessa tulevaisuudessakin, Juha Jolkkonen jatkaa.

Elokuun tiedot ikääntyneiden palvelujen odotusajoista

Pohjoisen palvelualueen PR-päivä pidetään Kustaankartanon K-talon alasalissa perjantaina 3.10.2014 klo 9.00–14.00. PR-päivässä on mahdollisuus vierailla jossakin yksikössä (vierailupaikkoina mm. vanhainkotiosastot, Kuntokartano, päivätoimintayksikkö, palvelukeskus, eläinterapia, tunnistava lattia, muisteluhuone ja kappeli).

Yhteystiedot ja tiedustelut:
Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus
Oltermannintie 32, 00620
suunnittelija Sirpa Luokkala
sirpa.luokkala(at)hel.fi p. 09 310 24523

Tapahtuman mainos (.pdf)

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry ovat esittäneet, että ne toteuttavat mielenilmauksen ensi tiistaina 23. syyskuuta. Mielenilmauksen toteutuminen varmistuu lopullisesti vasta maanantaina 22. syyskuuta kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen.

Mielenilmauksen vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalveluihin tiedotetaan tarkemmin maanantaina.

Lisätietoja: Työnseisaus voi pysäyttää metro- ja raitioliikenteen

Helsingin läntisten ja eteläisten alueiden asukkaat voivat hakea toimeentulotukea sähköisesti 4.6.alkaen

Postinumeroalueilla 00100–00581 ja 00600–00611 asuvat helsinkiläiset voivat hakea toimeentulotukea nyt myös sähköisesti.

Sähköinen toimeentulotukihakemus löytyy Helsingin kaupungin eAsiointi-sivuilta osoitteesta https://asiointi.hel.fi.

Sähköinen toimeentulotukihakemus nopeuttaa hakemuksen vireilletuloa ja sen käsittelyä voi seurata eAsionti-tilillä.

Toimeentulotukipäätöksen saa edelleen postitse.

Toimeentulotuen sähköiseen asiointiin siirrytään Helsingissä alueittain niin, että koko kaupunki on sähköisen asioinnin piirissä tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Helsingin kaupunki ja helsinkiläinen Pieni piiri -startup-yritys toteuttivat yhteistyönä ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseksi hankkeen, jossa Pieni piiri Oy:n kehittämä helppokäyttöinen kuvapuhelinpalvelu toi tärkeimmät ihmiset ja palvelut ikääntyneen kotiin. Hanke osoitti, että kuvapuhelimella voitiin korvata kotihoidon asiakkaiden erilaisia tarkistuskäyntejä.

Hankkeessa oli mukana yhteensä 42 asiakasta kotihoidosta, omaishoidosta ja päivätoiminnasta sekä Palmian puhelin- ja hyvinvointipalvelut. Kaikilla mukana olleilla asiakkailla oli mahdollisuus terveydentilan äkillisesti muuttuessa ottaa yhteys Palmian puhelin- ja hyvinvointipalvelun hoitajiin vuorokauden ympäri. Kuvapuhelimia oli käytössä kaikkiaan 50 kappaletta.

Hanke osoitti, että kotihoidon asiakkaiden erilaisia tarkistuskäyntejä on mahdollista korvata kuvapuhelinyhteydellä. Tällaisia käyntejä olivat esimerkiksi muistutus lääkkeiden otosta ja lääkkeen otto valvotusti, muistutus ruokailun aloittamisesta ja muistutus / tarkistus päivätoimintaan lähtemisestä. Myös arvio asiakkaan yleistilasta onnistui kuvapuhelimen välityksellä hyvin. Asiakkaalla oli mahdollisuus liittää omaisia palvelun piiriin ns. omaisliittymällä. Omaisten aktiivinen rooli uuden laitteen käytössä osoittautuikin merkittäväksi. Positiivinen ja kannustava asenne rohkaisi ikääntynyttä ja tietotekniikkaa kokematontakin käyttämään laitetta. Omaisliittymä toi turvallisuutta ja virkistystä ikääntyneen elämään.

Omaishoitoperheet voivat laitteen välityksellä osallistua omaishoitokeskuksen ryhmiin ja olla mukana keskustelussa ja tietoiskuissa. Omaishoitoperheet kokivat erityisen tärkeiksi keskinäiset kuvapuhelut, jolloin oli mahdollista vaihtaa kokemuksia omaishoitajan työstä ja saada vertaistukea omaan työhön. Erityisesti miespuoliset omaishoitajat kokivat vertaistuen erittäin tärkeäksi. Omaisliittymät koettiin tärkeiksi, ne mahdollistivat yhteydenpidon muihin omaisiin ja huolenaiheiden jakamisen. Yhteys Palmian puhelin- ja hyvinvointipalveluihin tarjosi nopean avun äkillisissä terveysongelmissa.

Päivätoiminta on myös kotona asumista tukevaa toimintaa, ja laitteen avulla oli mahdollista tukea kotona asuvaa yksinäistä vanhusta, antaa tietoa erilaisista palveluista ja tukea myös omaishoitajaa.

Vaikeutena olivat varsinkin alkuvaiheessa tekniset ongelmat, jotka saatiin vähenemään ohjelmistopäivityksillä.

Puoli vuotta kestänyt hanke päättyi 15.5.2014. Hankkeesta saatuja kokemuksia täydennetään edelleen kuluvana vuonna, jolloin jatketaan Palmian puhelin- ja hyvinvointipalvelujen käyttöä kotihoidossa. Tavoitteena on, että Palmia hoitaa vuonna 2014 sadan kotihoidon asiakkaan muistutukset kuvapuhelimella.
 

Lisätietoja:

• Anna-Liisa Lyytinen
  Pohjoisen palvelualueen johtaja
  Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto
  annaliisa.lyytinen(at)hel.fi
  puh. 050 527 1010
  
  
• Matti Kari, perustaja
  Pieni piiri Oy
  matti.kari(at)pienipiiri.fi
  puh. 040 838 6607

Kampanjan juliste.

Tärkeä asia nostetaan esiin perjantaina 3.10. järjestetyllä tiedotustilaisuudella, julistekampanjalla ja elokuvaohjaaja Klaus Härön ohjaamalla tietoiskulla. Tiedotustilaisuudessa kampanjan avasi ylipormestari Jussi Pajunen.

Julisteet näkyvät Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä, kaupungin katukuvassa ja aikakauslehdissä. Tietoiskua esitetään muun muassa Helsingin elokuvateattereissa.

Tietoa kampanjasta sekä viranomaisten ja muiden lähisuhdeväkivaltatilanteissa auttavien tahojen yhteystietoja löytyy 3.10. alkaen kaupungin nettisivustolta www.kotiväkivalta.fi.

Suvannon maksuton auttava puhelinpalvelu, Suvanto-linja, numerossa 0800 06776 päivystää kampanja-aikana (3.10 - 18.10) joka päivä klo 8 - 18. Normaalisti Suvanto-linja on auki tiistaisin ja torstaisin kello 12 - 18. 

Helsingin sosiaalipäivystys tekee ympärivuorokauden kiireellisen sosiaalityön tarpeen arviointeja, puh. 020 696 006 (24 h). Kriisipäivystys antaa tukea, ohjausta ja neuvontaa ja tekee sovittaessa kotikäyntejä, puh. 09 310 44222 (24 h).

Osin vaiettu aihe

Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin, miksi vanhuuksiin kohdistuva väkivalta tulee nostaa esille?

Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin.

”Ikäihmisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on useissa tutkimuksissa todettu varsin laajaksi mutta piilossa olevaksi ja hävettäväksi asiaksi. Tämä ilmenee esimerkiksi THL:n ja Optulan tuoreissa tutkimuksissa ja kansainvälisissä selvityksissä.”

”Maan hallituksen ohjelmissa ja kaupungin omissa strategioissa pyritään ihmisten arjen turvallisuus varmistamaan. Tässä on valtion ja kuntien toimijoilla sekä kansalaisjärjestöillä paljon tekemistä, että kissa nostettaisiin pöydälle. Ryhdytään yhdessä toimintaan, jotta vanhusten ei tarvitsisi elää jatkuvassa pelossa ja kokea uhkaa läheistensä taholta.”

”Yksikään ihminen ei saa joutua kaltoin kohtelun, heitteillejätön, pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, oli sitten kyseessä lapsi, aikuinen, vammainen tai ikääntynyt ihminen.”

Mikä on kampanjan merkitys?

”Kampanja voi herättää sekä kansalaisia että työntekijöitä havaitsemaan, ottamaan puheeksi, tarttumaan asiaan ja auttamaan väkivallan uhan alla eläviä henkilöitä pois kierteestä. Samalla voivat eri alojen ammattilaiset oppia ymmärtämään uhrien ja tekijöiden kokemuksia, tulemaan yhteiseen pöytään hakemaan ratkaisuja vaikeiksi koettuihin ongelmiin ja saamaan rohkeutta puuttua tilanteisiin.”

”Totta kai pyrimme vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, kuten edellisissäkin kampanjoissa, joiden teemoja ovat olleet pieniin lapsiin kohdistuva väkivalta, nuorten seurusteluväkivalta ja aikuisten välinen väkivalta”, Olli Salin kertoo.

Kampanjan järjestää Helsingin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Olli Salin. Tärkeitä yhteistyökumppaneita syksyn kampanjassa ovat Helsingin poliisilaitos ja Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto Ry.

Lisätietoa
Kampanjasivu www.kotiväkivalta.fi
Tietoisku (ohjaus Klaus Härö)
Helsingin poliisilaitos
Suvanto ry

Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esitysluonnos on tänä syksynä lausunnoilla kunnissa. Lakiehdotuksessa kaavaillut sosiaali- ja terveysalueet eli sote-alueet aloittaisivat vuoden 2017 alussa.  

Tasa-arvoisemmat palvelut

”Nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kenttä on valtakunnallisesti pirstaleinen, kuntien tai kuntayhtymien järjestämien palvelujen taso vaihtelee paljon. Lain myötä tämä lukuisien pienten järjestäjien ongelma poistuu ja sote- resurssit voivat jakautua alueellisesti tasaisemmin kuin nykyään. Palvelujen järjestäjistä, joita olisi jatkossa viisi, tulee paljon nykyisiä kuntia vahvempia, ikään kuin kuin meillä olisi viisi sote-palveluita järjestävää kuntaa.”

”Järjestämislakiehdotus mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta paljon hyviä asioita, mutta automaattisesti se ei niitä takaa. Merkittävistä asioita päätetään lainsäädäntöä alemmalla tasolla. Tulevat sote-alueen päättäjät ja johtajat ovat merkittävässä roolissa. Esimerkiksi johtamisjärjestelmät ja tietojärjestelmät ratkaisevat paljon”, Pellinen kommentoi. 

Lain luonnosesitys lähti Jukka Pellisen mielestä lausunnoille kuntiin osin puutteellisten arviointien varassa. Keskeisiä asioita, joita tulisi arvioida, ovat vaikutukset kuntien talouteen ja henkilöstöön sekä tietysti kansalaisten saamiin palveluihin. Myöskään lain suhdetta perustuslakiin ja siinä kuvattuun kuntien itsehallintoon ei ole loppuun asti selvitetty.  

THL teki vaikuttavuusarvion, jonka tulokset ovat olleet kuntien käytettävissä syyskuun puolestavälistä alkaen. THL:n arviota on voitu hyödyntää Helsingissä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyissä.  

Kuka järjestää, kuka tuottaa?

”Järjestäjä ja tuottaja ovat kaksi eri asiaa. Järjestäjällä, eli sote-alueella, on vastuu, että palvelut järjestyvät kansalaisille alueesta tai kunnasta riippumatta. Helsingin ja kaikkien Suomen kuntien budjettivallasta siirtyy 50 prosenttia järjestäjille”, Pellinen toteaa. 

”Vaihtoehtoja palvelun tuottajiksi tulee olla monia. Tätä ei ole lakiesityksessä määritelty tarkasti. Palvelujen tuottajia voivat olla kunnat, kuntayhtymät tai kolmas sektori ja yksityiset yritykset.”

Jukka Pellinen kertoo, että ylintä päätösvaltaa sote-alueen kuntayhtymässä käyttää jäsenkunnat yhtymäkokouksessa tai jäsenkuntien valitsema toimielin, kuntayhtymän valtuusto. Valtuustomallissa kunnat valitsevat edustajansa valtuustoon määräajaksi, esimerkiksi kunnanvaltuustojen vaalikaudeksi. Edustajainkokoukseen kuntien edustajat voitaisiin valita kokouksittain. 

”Suomen kaikki nykyiset kunnat eivät voi jatkaa palvelujen tuottajina. Se, miten kuntayhteistyö eri puolilla Suomea rakentuu, voi olla kovan väännön paikka.”  

Helsingin lausunto lokakuussa

Helsinki jättää oman lausuntonsa lakiesitysluonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriöön tiistaina 14. lokakuuta. Lopullisen lausunnon antaa kaupunginhallitus, jota ennen valtuusto tekee lausunnosta periaatepäätöksen. Valtakunnan tasolla asia etenee ensi vuonna 2015. 

”Lakiesitys tulee eduskuntaan keväällä 2015 ja voimaan sen jälkeen mahdollisimman pian. Keväällä aluehallintovirasto kutsuu koolle kuntien edustajainkokouksen ja syksyllä hyväksytään perussopimukset.”  

”Lokakuussa 2016 tehdään palvelujen järjestämispäätös sote-alueen ja tuottajien kesken.  Tätä ennen kunnat ja kuntayhtymät ovat ilmoittaneet mahdollisen halukkuutensa tuottaa palveluja. Kun laki astuu voimaan, nykyisistä laeista mm. erikoissairaanhoitolaki ja kansanterveyslaki kumotaan”, Jukka Pellinen kuvailee parin seuraavan vuoden prosessia.  

Ratkaisu pitkälle tulevaisuuteen

Jukka Pellinen korostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valtakunnallista merkitystä. ”Tämä on suurin muutos sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa oman työurani aikana. Nyt tehdään ratkaisua vuosikymmeniksi eteenpäin. Meidän täytyy tietää eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet, mihin pyritään vaikuttamaan ja mitä halutaan parantaa.”

”Sellaisia lakeja ei ole, joissa kaikki näkisivät vain positiivista tai negatiivista. Aina tulee olemaan erilaisia mielipiteitä”, sosiaali- ja terveysviraston hallintoylilääkäri summaa lopuksi.    

Lisätietoa  

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto 17.9.2014
Kaupunginvaltuuston esityslista 8.10.2014
THL: Sote viidelle alueelle – vaikutusten ennakkoarviointi 
STM:n infosivu

teksti ja kuvat Markus Snellman

Pia Sutinen on aloittanut vs. apulaiskaupunginjohtajana.

Kaupunginvaltuusto valitsi perhe- ja sosiaalipalvelujen osastopäällikkö Pia Sutisen Helsingin sosiaali- ja terveystoimen vs. apulaiskaupunginjohtajaksi kokouksessaan 24.9. Hän hoitaa tehtävää ministeriksi siirtyneen Laura Rädyn viransijaisuuden ajan enintään ensi toukokuun loppuun saakka. Valtuuston äänestyksessä Sutinen sai 56 ääntä 85:stä.

Mihin aioit keskittyä tehtäviesi alussa?

"Hyppään liikkuvaan junaan, juuri nyt vireillä on useita isoja lainsäädännöllisiä muutoksia, kuten sote-järjestämislain, sosiaalihuoltolain ja varhaiskasvatuslain uudistukset."

"Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja integroiva ja peruspalveluja vahvistava palveluverkko- ja palvelujen uudistamissuunnitelma on parhaillaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsiteltävänä. Tämän suunnitelman toimeenpano tulee vaatimaan meidän kaikkien työpanosta, jotta palvelemme helsinkiläisiä paremmin."

Mitkä ovat terveisesi soten henkilöstölle?

"Kaupungintalolla voi olla ylpeä siitä, että soten 15 000 ammattilaista huolehtivat osaltaan tärkeiden tavoitteiden toteutumisesta: helsinkiläinen on hyvinvoiva, Helsinki on elinvoimainen, toimiva, avoin ja osallistava, ja Helsinkiä johdetaan hyvin ja tasapainoisesti."

Miten näet Helsingin sosiaali- ja terveyssektorin tulevaisuuden ?

"Kun vuonna 2030 arvioimme mennyttä, haluaisin muistaa 2010-luvun puolivälin ajankohtana, jolloin uskallettiin alkaa tehdä asioita rohkeasti uudella tavalla. Nyt vireillä olevat lakimuutokset, etenkin jo mainitsemani sote-järjestämislaki, antavat kokonaan uudet puitteet palvelujen asiakaslähtöiselle uudistamiselle."

teksti sote-viestintä 
kuvat Kimmo Brandt

Johtava sosiaalityöntekijä Monika Possauner.

Helsingissä poliisi tekee lastensuojeluun ilmoituksen kaikesta havaitsemistaan alaikäisten alkoholinkäytöstä, kuten keskikaljatölkin kumoamisesta julkisella paikalla. Kaikki eivät suinkaan johda toimenpiteisiin, kotiin lähtevän kirjeen lisäksi.

Suurin osa teini-ikäisten lastensuojeluilmoituksista tulee koulusta tai poliisilta. Myös vanhemmat ovat aktivoituneet: on yhä yleisempää, että huoltaja ottaa itse yhteyttä. Tai nuori itse.

Miia (nimi muutettu), 18, haki apua lastensuojelulta 13-vuotiaana. Hän on yksinhuoltajaäidin keskimmäinen viidestä lapsesta ja perhe oli jo lastensuojelun asiakas. Kotona oli kovia väkivaltaisia yhteenottoja, joiden aikana äiti ja veli kävivät tyttöön käsiksi. Miia käytti runsaasti alkoholia yhdessä kavereittensa kanssa: hän joutui sairaalaan saatuaan alkoholimyrkytyksen ollessaan 13. Tästä hän otti opikseen ja vähensi juomista merkittävästi. Tytöllä ei ollut mitään rajoja tai sääntöjä, kuten kotiintuloaikoja.

”En olisi niitä tosin noudattanutkaan”, tunnustaa Miia. Hänet sijoitettiin kiireellisenä nuorten arviointiyksikköön Malminkartanoon. Äiti vastusti sijoitusta.

Teini-ikäisten lasten huostaanottoja ja kiireellisiä sijoituksia tehdään monen yllätykseksi selvästi enemmän kuin pienempien lasten.

Helsingissä 13–17-vuotiaiden osuus lastensuojeluilmoituksista on noin 23 prosenttia eli selkeästi alakouluikäisiä tai pikkulapsia enemmän. Kodin ulkopuolella sijoitetuista alaikäisistä teini-ikäisiä on yli puolet eli 52 prosenttia. Osuus on samaa luokkaa muuallakin Suomessa.

Teini ulkona uusperheestä

Vanhempien kasvatusongelmat ovat toiseksi yleisin syy teini-ikäisten huostaanottoihin. Ongelmien takana voi piillä esimerkiksi vaikeuksia uusperheessä: vaikeaa ikää elävän teinin on vaikea hyväksyä vanhempansa uutta kumppania, ja tämän puolestaan oireilevaa teiniä. Uusperheitä ei kuitenkaan tilastoida erikseen.

”Murrosikäisen vanhemmuus on aina haasteellista ja haasteet moninkertaistuvat, kun vanhemmat eroavat ja mukaan tulevat mahdollisen uuden liiton kuviot”, Monika Possauner toteaa. Jos uusperheeseen syntyy uusia yhteisiä lapsia, vanhemmat voivat luottaa liikaa siihen, että nuori jo pärjää itsenäisemminkin.

Vanhemman rakastuminen on jo sinänsä murrosikäisen mielestä paha. Tavallaan vanhempi on tällöin samassa kehitysvaiheessa nuoren kanssa. Vanhemmat eivät aina ymmärrä, miltä asiat näyttävät nuoren näkökulmasta.

Miia joutui kotona asuessaan katsomaan sivusta äidin seurustelua pahoinpitelevän miesystävän kanssa. Myös isä oli väkivaltainen ja tytär sanoo tunnistavansa itsessäänkin samaa tulisuutta. Vanhemmat erosivat hänen ollessaan 3-vuotias. Vastaanottokodissa elämä rauhoittui. Miian mielestä liikaakin: ensimmäistä kertaa hänelle asetettiin rajat.

”Jos meni ulos tupakalle, ulkona oli oltava puoli tuntia! Ja piti tulla yhdeksältä kotiin!” Hänen mielestään rajat ovat kuitenkin tärkeät nuorelle, ja niitä pitäisi osata asettaa alusta lähtien, jo lapsen ollessa pieni.

”Kännykkään vastaaminen ei välttämättä kerro, missä nuori oikeasti on”, muistuttaa Possauner.

Rajattomuuden lisäksi syynä lastensuojelun puuttumiseen tilanteeseen voi olla myös päinvastainen tilanne: kohtuuttoman tiukat rajat. Tällöin taustalla on uskonnon ja kulttuurin asettamat, suomalaisesta käytännöstä voimakkaasti poikkeavat rajoitukset, jotka koskevat nimenomaan tyttöjä.

Miia toteaa, että vastaanottokoti ei ollut 13-vuotiaalle paras mahdollinen paikka: hän oli asukkaista nuorin, ja joukossa oli paljon vanhempia nuoria, osalla kovakin päihde- ja huumetausta. Toisaalta:

”Siellä oli töissä ihania ihmisiä ja päätin, että haluan joskus työskennellä itsekin lastensuojelussa.”

”Nykyisin meillä on enemmän kriisiperheitä, joihin nuori voidaan sijoittaa.  Silloin, kun tehdään kiireellinen sijoitus, on mentävä sinne, jossa on tilaa”, sanoo Possauner.

Sijoituksen jälkeen Miian tilanne tasaantui. Kotiuduttuaan hän jätti täysin entisen kaveripiirinsä ja keskittyi kouluun. Uusia ystäviä löytyi NFG- (Non Fighting Generation) tyttöjen Levottomien Tuhkimoiden vapaaehtoistoiminnasta.

On yhä tavallisempaa, että vanhemmat itse ottavat yhteyttä lastensuojeluun, jopa pyytävät teini-ikäisen huostaanottoa. Possaunerin mukaan joskus aika tavallisissakin tilanteissa. Asiakkaina on myös aiempaa enemmän tavallisia, keskiluokkaisia perheitä. Nuori voi kokea sijoituksen hylkäämiseksi, toki osa hyötyykin siitä, että rajat tulevat vastaan. Se, että tiedostaa, kun ei enää kykene tai jaksa, voi osoittaa myös hyvää huolenpitoa nuoresta.

Miian mielestä on hyvä, että vanhemmat tunnustavat voimattomuutensa nuoren kanssa. Toisaalta sijoituksissa on myös nuoren laitostumisen vaara, eikä sieltä saatu kaveripiirikään välttämättä edesauta sopeutumista takaisin omaan normaalielämään. Possaunerin kokemusten mukaan kaukana kotoaan pitkään laitoksissa asuneet nuoret ovat usein ”ihan ulalla” päästessään takaisin.

”Nuoret ovat hankalia ja vanhemmat luovuttavat joskus liian nopeasti”, summaa Possauner 30-vuotisen lastensuojelutyön kokemuksella. Hänen mielestään asioista tehdään myös nykyisin liian helposti liian suuri numero. Vanhemmiltakin vaaditaan paljon.  Siitä huolimatta hänestä vanhempina pitäisi kestää vielä vähän enemmän.

”Teini-ikä on kuitenkin vain lyhyt elämänvaihe.”

Miian asiat ovat nykyisin hyvin. Hänellä on oma koti, koulutus ja työpaikka lähihoitajana. Hän sanoo olevansa tyytyväinen lastensuojelussa saamaansa apuun ja saaneensa sitä aina pyytäessään.

Lisää tietoa
Helsingin lastensuojelu

teksti ja kuva 
Tarja Kivimäki

Kymmeniä koulutuskertoja, useita tunteja asian esittelyä ja tuhansia kuulijoita. Suuri määrä virastomme työntekijöistä on käynyt Potilastiedon arkiston käyttöönottoon liittyvän koulutuksen. 

Keväällä alkanut koulutuskierros on ollut vetäjille työläs, mutta antoisa prosessi. 

Projektipäälliköt Riina Turunen ja Antti Lähteenmäki kertovat, että tunnelma luennoilla on ollut positiivinen ja uudelle avoin. ”Minusta henkilöstö on avoimella mielellä uudistuksen edessä ja näin tulee ollakin”, Riina Turunen sanoo.

Helsinki liittyy kansalliseen potilastiedon arkistoon marraskuun lopussa 2014. Tällöin terveydenhuollon yksiköt alkavat tallentaa asiakkaiden tietoja sähköiseen arkistoon. Jo lokakuun puolella virastossamme otetaan käyttöön uusi Pegasos-versio (Pegasos on sähköinen potilastietojärjestelmä). 

Kanta-järjestelmä monipuolistuu

Potilastiedon arkisto on luonnollinen jatkumo sähköisen reseptin käyttöönotolle, nyt myös muut potilastiedot arkistoidaan Kanta-järjestelmään. Jotta potilaan tietoja voidaan hyödyntää eri terveydenhuollon toimintayksiköissä, siihen tarvitaan potilaan suostumus. Suostumuksen voi antaa Omakanta-palvelussa (www.omakanta.fi) tai terveydenhuollon yksiköissä. Asiakas voi halutessaan myös kieltää tietojen tai niiden osien näyttämisen. Vain terveydenhuollon ammattilaiset pääsevät katselemaan potilaan tietoja. Tietojen katselusta jää myös jälki järjestelmään.

Potilastiedon arkisto otetaan käyttöön koko Suomen julkisessa terveydenhuollossa vuoden 2014 loppuun mennessä ja yksityisessä terveydenhuollossa vuoden 2015 loppuun mennessä.

Yhteistyötä eri tahojen kanssa

Projektipäälliköt ovat järjestelmän käyttöönoton edessä odottavin ja innostunein mielin. Toki kansalliseen järjestelmään liittyviä muutoksia on ilmennyt koko projektin ajan tuoden omat haasteensa myös henkilöstön koulutukseen. Muutoksia on varmasti tulossa myös vastaisuudessa, mutta niihin tartutaan aina tilanteen mukaan.

Riina Turunen kertoo esimerkiksi epäselvää vielä olevan, mitkä kaikki tiedot lopulta menevät Kanta-järjestelmään ja mitkä Omakantaan potilaan omaan tietoon. Mutta tämäkin asia elää ja asiat asettuvat varmasti jossain vaiheessa uomiinsa, projektipäälliköt uskovat.

Projektin edetessä yhteistyötä on tehty runsaasti THL:n, Kelan ja pääkaupunkiseudun alueprojektipäälliköiden kanssa. Lisäksi on oltu yhteydessä muihin Pegasos-kuntiin. Riina Turunen sanookin, että muut kunnat ovat olleet tärkeitä yhteistyökumppaneita. ”Esimerkiksi Kuopio liittyi järjestelmään jo toukokuussa ja jotkut muut kunnat alkukesästä tai nyt syksyllä. Olemme saaneet niiltä vähän vinkkiä, mitä uudistuksen jälkeen on tapahtunut ja olemme voineet ottaa oppia”, hän kiittelee.

Pitkän linjan työntekijöitä

Projektipäälliköt Riina Turunen ja Antti Lähteenmäki.

Riina Turunen ja Antti Lähteenmäki ovat molemmat työskennelleet pitkään Helsingin kaupungilla. Antti Lähteenmäki tuli töihin kaupungille vuonna 1995. Ensin hän työskenteli noin 16 vuoden ajan lääkärinä Lauttasaaren terveysasemalla, tätä nykyä hän on töissä Oulunkylän terveysasemalla. ”Olen tehnyt pitkään myös näitä Pegasos-töitä lääkärintyön ohella”, hän kertoo.

Myös Riina Turunen tuli kaupungin palvelukseen vuonna 1995. Hän on ollut aiemmin sekä sosiaalivirastossa että terveyskeskuksessa töissä, tehnyt sairaanhoitajan töitä, toiminut esimiehenä sekä ollut eri projekteissa mukana, erityisesti hoitotyön rakenteisen kirjaamisen projekteissa.

Tässä projektissa kumpikin on mukana vuoden loppuun saakka. Miten projekti jatkuu tulevaisuudessa, ei ole vielä tarkasti tiedossa.

Koko viraston yhteinen projekti

Esimiehiä molemmat projektipäälliköt rohkaisevat ottamaan vastuuta uudistuksesta. ”Esimiesten tulee olla perillä tilanteesta ja kannustaa henkilökuntaa. Mikäli henkilöstöltä tulee toiveita koulutuksesta tai muista asioista, niihin pitää voida reagoida”, Riina Turunen sanoo.

Terveydenhoitohenkilökuntaa projektipäälliköt taas kehottavat tutustumaan viimeistään nyt Omakanta-palveluun kirjautumalla sinne itse omilla tiedoillaan. Palvelussa kannattaa antaa oma suostumuksensa tai kiellot, tutustua jo sinne mahdollisesti kertyneisiin sähköisiin resepteihin ja muutenkin opetella itse palvelua käyttämään. Näin asiakkaiden neuvonta tulee olemaan selkeämpää ja helpompaa, kun uudistus lähestyy. Myös Kanta-nettisivustolta löytyvä verkkokoulutus tulisi käydä suorittamassa, sieltä löytyy kattava tietopaketti aiheesta.

”Myös asiakkaita kannattaa ohjata nyt käyttämään Omakanta-palvelua ja antamaan suostumus ja mahdolliset kiellot jo tässä vaiheessa”, Antti Lähteenmäki sanoo. Hän lisää, että tällä hetkellä alaikäiset eivät voi ottaa käyttöön Omakanta-palvelua. Tähän liittyviä kansallisia toimintamalleja ja lakitulkintoja vielä odotellaan. Antti Lähteenmäki kertookin, että viime aikoina hän on joutunut tutustumaan moniin lakeihin ja niiden käytänteisiin.

Riina Turunen muistuttaa yksikköjä myös tilaamaan Potilastiedon arkiston esitteitä Kanta-sivuston materiaalitilauksesta (www.kanta.fi) ja jakamaan niitä asiakkaille jo hyvissä ajoin ennen käyttöönottoa.
Kaiken kaikkiaan Riina Turunen ja Antti Lähteenmäki rohkaisevat henkilöstöä uudistuksen edessä. Moni asia varmasti helpottuu sähköisen järjestelmän tultua käyttöön, toki uuden opettelu vie aina jonkin verran aikaa. Myös uutta Pegasos-versiota he kehuvat monella tavalla edellistä paremmaksi. Antti Lähteenmäen mielestä sen peruskäyttö on aiempaa helpompaa ja tietojen löytäminen selkeämpää.

Lisätietoja
www.kanta.fi

teksti ja kuva 
Nina Björklund

Ikääntyneisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on vaiettu ja usein häpeälliseksi koettu aihe. Kampanjan tavoitteena on lisätä keskustelua ja tietoisuutta tästä asiasta. Tuoreiden tutkimusten mukaan joka neljäs vanhus on kokenut väkivaltaa läheisen aiheuttamana.

Kampanjalla halutaan rohkaista ikääntyneitä ihmisiä ja heidän läheisiään ottamaan puheeksi kokemansa ja havaitsemansa väkivallan sekä hakemaan apua.

Tärkeää asiaa nostetaan esiin mm. julistekampanjalla ja elokuvaohjaaja Klaus Härön ohjaamalla tietoiskulla.

Tiedotustilaisuudessa 3.10. kampanjan avasi ylipormestari Jussi Pajunen. Julisteet näkyvät Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä, kaupungin katukuvassa ja aikakauslehdissä. Tietoiskua esitetään muun muassa Helsingin elokuvateattereissa.

Tietoa kampanjasta sekä viranomaisten ja muiden lähisuhdeväkivaltatilanteissa auttavien tahojen yhteystietoja löytyy osoitteesta www.kotiväkivalta.fi.

Kampanjan järjestää Helsingin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita syksyn kampanjassa ovat Helsingin poliisilaitos ja Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto Ry.

• Suvannon maksuton auttava puhelinpalvelu, Suvanto-linja, numerossa 0800 06776 päivystää kampanja-aikana (3.10.–18.10.) joka päivä klo 8–18. Normaalisti Suvanto-linja on auki tiistaisin ja torstaisin kello 12–18.
• Helsingin sosiaalipäivystys tekee ympärivuorokauden kiireellisen sosiaalityön tarpeen arviointeja, puh. 020 696 006 (24 h).
• Kriisipäivystys antaa tukea, ohjausta ja neuvontaa ja tekee sovittaessa kotikäyntejä, puh. 09 310 44222 (24 h).

Söderkullan vesitornista 6.10.2014 otetussa Sipoon vesilaitoksen omassa valvontanäytteessä on alustavasti todettu pieniä määriä ulosteperäisiä bakteereita. Samanaikaisesti verkostosta otetuista näyte-eristä bakteereja ei ole löytynyt.

Etelä-Sipoon ja Itäsalmen alueella tulee ruoka- ja juomavesi keittää noin viiden minuutin ajan. Tuoreita vihanneksia ja hedelmiä ei saa myöskään huuhdella keittämättömällä verkostovedellä. Astioita voi käyttää tiskaamisen jälkeen, kun ne ovat kuivuneet. Vettä voi käyttää peseytymiseen ja pyykinpesemiseen.

Vesitorni on eristetty verkosta näytetulosten selvittyä tiistaina aamupäivällä. Vedenjakelun odotetaan toimivan normaalisti, mutta ajoittaisia painehäiriöitä voi esiintyä. Väliaikainen juomaveden jakelu järjestetään Söderkullan K-supermarketin parkkipaikalla tiistaina klo 17-21 ja keskiviikkona klo 8-21. Omat vesiastiat tulee ottaa mukaan.

Sipoon terveyskeskuksen tietoon ei ole tullut viitteitä vesiperäisistä sairaustapauksista. Jos epäilet sairastuneesi vatsaoireisiin juomaveden vuoksi, ota yhteyttä omaan terveysasemaan hoidon tarpeen arviointia varten. Jos oireet ovat lieviä tai ovat jo hävinneet, ilmoita sähköpostitse tartuntataudeista vastaavalle hoitajalle pernilla.eriksen@sipoo.fi.

Vesijohtoverkosta on tänään otettu lisää näytteitä. Alustavat tulokset valmistuvat huomenna. Asiasta tiedotetaan lisää keskiviikkona 8.10. klo 16.

Lisätietoja asukkaille:
Ajantasaiset tiedot päivitetään Sipoon kunnan nettisivuille http://www.sipoo.fi/

Tarvittaessa lisätietoja antavat Porvoon terveydensuojelusuunnittelijat

• Hanna Sivén, hanna.siven@porvoo.fi, p. 040 168 5599
• Maarit Lönnroth, maarit.lonnroth@porvoo.fi, p. 040 723 4121
• Sipoon Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen@sipoo.fi p. 09 2353 6910

Lautakunta päätti sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta

– monipuolisia palveluja saman katon alta

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 7.10. linjauksista, joiden pohjalta tulevina vuosina uudistetaan Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelukokonaisuus muodostuu perhekeskuksista, terveys- ja hyvinvointikeskuksista ja monipuolisista palvelukeskuksista sekä niitä tukevista sähköisistä palveluista, asiakkaiden luo vietävistä lähipalveluista ja muista tarvittavista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
 

Palveluja uudistetaan kokeilujen kautta

Terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja perhekeskuksen toimintamalleja kehitetään kokeilujen kautta. Monipuolisia palvelukeskuksia kehitetään nykyisen jo olemassa olevan toimintamallin pohjalta.

Terveys- ja hyvinvointikeskusta kokeillaan Kalasatamassa 2018 alkaen. Perhekeskuksen kokeilulle etsitään parhaillaan sopivia tiloja.  
 

Kallion terveysasema jatkaa vuoteen 2018

Lautakunta päätti, että Kallion terveysasema jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissa siihen asti, kunnes Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus valmistuu. Kallion terveysaseman lääkäreiden ja hoitajien vastaanottopalvelut on mahdollista siirtää Kalasatamaan vuonna 2018. Kalasatamaan siirtyvät myös Herttoniemen ja Vallilan terveysasemien vastaavat palvelut.

Myös keskustaan on suunnitteilla terveys- ja hyvinvointikeskus. Tätä tarkoitusta varten etsitään parhaillaan sopivia tiloja. Keskeistä uusien palvelupisteiden suunnittelussa on, että niiden tulee sijaita keskeiseltä paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrelta.
Kalasataman ja keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen käynnistämisen yhteydessä selvitetään mahdollisuus laajentaa aukioloaikoja. Uusia palvelupisteitä suunniteltaessa varmistetaan, että laboratoriopalveluja on tarjolla kattavasti.
 

Tulevien palvelupisteiden määrää ei lyöty lukkoon

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei tässä vaiheessa vielä päättänyt tulevaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteiden määrää. Tarvittava palvelupisteiden määrä täsmentyy suunnittelun edetessä.
 

Valmistelu jatkuu

– Lautakunta on nyt linjannut, miten helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista jatketaan. Tämä päätös antaa meille hyvän lähtökohdan kehittää helsinkiläisille monipuolisia palveluja niin, että pystymme yhdistämään sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen helsinkiläisten hyväksi, sanoo sosiaali- ja terveysviraston va. virastopäällikkö Hannu Juvonen.

Lisätietoa palvelujen uudistamisesta

• Sosiaali- ja terveysviraston palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2030
• Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat -esittelymateriaali
• Sosiaali- ja terveyslautakunnan 7.10. esityslista
• Sosiaali- ja terveyslautakunnan 7.10. kokouksen päätöstiedote

Kampanja toteutetaan jakamalla Hyvän mielen vuoksi -korttia laajasti Helsingin kaupungin palveluyksiköihin ja sitä kautta kaupunkilaisille. Jaossa on yhteensä 11 200 korttia suomeksi ja ruotsiksi. 

• Hyvän mielen vuoksi -korttien sähköiset versiot
  
  

HUS:n Mielenterveystalo

Mielenterveystalo on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tuottama verkkopalvelu, joka tarjoaa luotettavaa tietoa aikuisten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeasioista sekä kaupungin asukkaille että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

Palvelu ohjaa oirenavigaattorin avulla omaan tilanteeseen sopivan tiedon ääreen. Oirenavigaattori on tarkoitettu ensisijaisesti niiden käytettäväksi, jotka eivät vielä ole hoidossa mutta kärsivät esimerkiksi ahdistuksesta, masennuksesta tai unettomuudesta ja miettivät, mistä saada apua. Oirenavigaattori auttaa myös arvioimaan oireiden vakavuuden tasoa.

Apua löytyy jo Mielenterveystalossa olevista itsehoito-ohjelmista ja oppaista (Irti ahminnasta, Juomisen hallinnan opas, Tietoa peliriippuvuudesta, Tietoa psykoosista), joita voi hyödyntää omien oireiden hoidossa. Mielen hyvinvointiin on tarjolla lukuisia työkaluja, jotka kukin sisältävät sekä tietoa että harjoitteita.

Mikäli itsehoito-ohjelmat eivät riitä, Mielenterveystalo ohjaa luotettavasti alueellisiin palveluihin. Se ohjaa myös päihdehoitoon. Mielenterveystalossa on lisäksi useita nettiterapia-ohjelmia, jonne ohjaudutaan lähetteellä Helsingin terveysasemien kautta.

• www.mielenterveystalo.fi
• www.facebook.com/Mielenterveystalo
• www.facebook.com/nuortenmielenterveys
• https://twitter.com/Nuorten_mttalo
• http://instagram.com/nuorten_mttalo
• https://www.youtube.com/user/Mielenterveystalo