"Tulen käymään Kallion virastotalolla, miten osaan sinne?"

Helsingin kaupungin rakennusviraston "Helsinki kaikille" -projekti on tilannut seitsemän sanakarttaa Kallion virastotalon alueesta sekä reiteistä lähipysäkeiltä talolle. Kallion virastotalon ympäristön sanakartat ovat ladattavissa mp3-tiedostoina Helsingin kaupungin verkkosivuilta osoitteessa http://www.hel.fi/hki/Helsinki/fi/Yhteystiedot+ja+palaute, missä on myös muita sanakarttoja, tai suoraan alla olevista linkeistä.

Kallion virastotalon ympäristön sanakartat näkövammaisille

Virastotalon sijainti
Virastotalon aula
Virastotalo-Pengertalo
Pengertalo-Virastotalo
Virastotalo-Porthaninkatu
Porthaninkatu-Virastotalo
Virastotalo-Siltasaarenkatu
Siltasaarenkatu-Virastotalo

Sanakartat on tuottanut Perille meni -työryhmä, joka on tehnyt aiemmin useita sanakarttoja Helsingistä. Kartat ovat laatineet liikkumistaidon ohjaaja Helinä Hirn, Eija-Liisa Markkula ja Timo Lehtonen. He ovat olleet asiantuntijoina ja arvioineet reitit kaupungilla. Lisäksi näkövammainen Rauni Laihonen on testannut sanakartat.

Sanakartta on yksi apu näkövammaisen henkilön liikkumiseen. Sen avulla voi suunnistaa oikealta pysäkiltä oikealle ovelle ja päinvastoin. Haasteita kävelyreiteillä ovat esimerkiksi suojateiden löytäminen ja esteiden kiertäminen.

Sanakartat ovat näkövammaiselle tärkeitä karttoja itsenäisen liikkumisen tukena ja kertovat sen, minkä näkevä ihminen näkee. Kartassa voi olla myös muuta informaatiota alueesta ja reitin varrella olevista liikkeistä. Näkövammainen henkilö voi ladata sanakartat äänitiedostoina internetistä omaan matkapuhelimeen ja kuunnella niitä milloin vain.

Osallisuus nousee todella vahvasti esiin kaikkialla. Tämä näkyy esimerkiksi lainsäädännössä, strategioissa ja hankkeissa. Miksi osallisuudesta on tullut tärkeää myös sosiaali- ja terveyspalveluissa?

Asiakaslähtöisistä palveluista on puhuttu jo pitkään. Esimerkiksi Internet saa aikaan osallisuutta, syntyy ravintolapäiviä, siivouspäiviä, kaupunkikirppiksiä, kaupunkiviljelmiä. Asiaa voi tarkastella monesta näkökulmasta, tässä muutamia.

Se, että palvelu perustuu asiakkaan tarpeeseen, ei tee siitä vielä riittävän asiakaslähtöistä. Kun asiakas tai potilas sitoutuu omaan palveluunsa tai hoitoonsa, siitä tulee vaikuttavampaa. Hän on kiinnostuneempi sisällöstä ja lopputuloksesta. Asiakaslähtöistä palvelua kiinni pitävä liima syntyykin osallisuuden vahvistamisesta. Kun ollaan yhteisellä asialla ja menossa samaan suuntaan, alkaa tulla parempia tuloksia.

Osallisuuden kääntöpuoli on osattomuus, kuulumattomuuden tunne, voimattomuus vaikuttaa omaan elämäänsä, palveluun tai yhteiskuntaan. Meidän virastomme strategian ytimessä ovat ne, joilla on kaikkea vähiten. Osallisuuden kokemuksen lisääminen on erityisen merkityksellistä heille.

Palautetta ja kyselyjä

Jokainen toiminnastaan kiinnostunut organisaatio kerää asiakaspalautetta. Ilman palautetta on vaikeaa tietää, missä piilevät ne sudenkuopat, joita pitäisi pikaisesti olla täyttämässä. Palautteen antamisen pitäisi olla helppoa ja sen tulisi olla mahdollista monenlaisten kanavien kautta.

Organsiaatiolla voi ja pitääkin olla edelleen se lomake, jonka voi täyttää. Silti erityisesti pitää kehittää verkkopalautteen antamista. Meillä on annettu palvelulupaus että palautteen antaja saa halutessaan vastauksen viiden työpäivän kuluessa. Tämä on hyvä suuntaus, asiakas saa meiltä viestin että hänet on kuultu. Kun palautteet kertyvät vielä isommaksi asiakaskokemukseksi, voimme tarkastella ilmiöitä täsmällisemmin ja tehdä korjausliikkeitä.  

Säännölliset asiakaskyselyt syventävät tietoa ja isompi kuva syntyy. Asiakasosallisuuden jatkuminen edellyttää toki, että asiakkaat huomaavat, miten palveluja on kehitetty. Osallisuus tästäkin näkökulmasta vaatii meiltä aktiivisuutta ja resursseja, se ei kehity itsestään.

Asiakkaat ovat mukana kehittämässä Helsingin palveluja

Asiakkaat voivat ja haluavat yhä useammin tulla mukaan kehittämään palveluja, korjaamaan niitä näkökulmia, jotka ovat meiltä jääneet huomioimatta. Asiakasosallisuus tekee palveluista käyttäjälähtöisempiä. Puhutaan palvelumuotoilun keinoista, jolloin asiakkaiden kokemukset laitetaan monella tavalla keskiöön ja todella tutkitaan millaisina palvelut näyttäytyvät asiakkaiden arjessa.

Meillä on jo hyviä kokemuksia asiakasraadista Haagan sosiaalityön ja – ohjauksen toimipisteessä. Siellä kootaan jo kolmas kaksivuotinen raati. Raatilaiset ovat mukana kehittämässä sosiaaliaseman toimintaa. 

Mallia voidaan nyt siirtää eteenpäin, suunnitteilla on asiakasraatikokeilu kahdella terveysasemalla. Meillä koulutetaan kokemusasiantuntijoita joita voidaan toivottavasti jatkossa hyödyntää palveluissa. Asiantuntijanäkemyksen rinnalle saadaan ”maallikkonäkökulmaa”, joka täydentää asiakkaan saamaa ohjausta ja tukee omassa tilanteessa toipumista

Väestölle suunnattuja omahoitoryhmiä on idän, etelän, lännen ja pohjoisen terveysasemilla. Pitkäaikaissairaiden elämänhallintaa voidaan auttaa ohjaamalla heidät vertaisryhmään, jossa koulutetun ohjaajan tuella käydään läpi erilaisia asioita ja kokemuksia. Vertaisohjaajia haetaan parhaillaan koulutusryhmiin.

Sosiaalityössä kehitetään yhteistutkimisen menetelmiä, joissa asiakkaat otetaan mukaan kehittämään mm. lastensuojelua. Erityisesti sosiaalipalveluissa on havaittu asiakkaiden voimaantuvan, kun he pääsevät vaikuttamaan omilla kokemuksillaan.

Verkko-osallisuus on vahvasti läsnä kaikkialla, lapsiperheille suunnattua ”virtuaalista perhekeskusta” on suunniteltu alusta alkaen palvelumuotoilun keinoin, havainnoiden perheiden arkea ja tunnistamalla palvelutarpeita.

Asiakasosallisuuden vahvistaminen lisää siis vaikuttavuutta, tuo uutta näkökulmaa. Näin saattaa syntyä ideoita ja innovaatioita. Osallisuuden lisääminen tekee kaikista palveluista mukavampia käyttää. Osallisuus on vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa ja pitää koossa koko asiakaspalveluprosessia.

Aurinkoista ja lämmintä kesää kaikille, osallistukaa kesälomallanne kaikkeen sellaiseen mikä lataa akkuja ja tuo jaksamista kun jälleen palataan tänne asiakaspalvelujen äärelle.
 

Kirjoittaja Pirkko Excell oli mukana sosiaali- ja terveysviraston tiimissä 
Maailma kylässä –tapahtumassa 25. toukokuuta. Pirkko toimii lähipalvelujen 
koordinaattorina Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa.

Kuvat Kimmo Brandt ja Markus Snellman 
 

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi uuden sosiaali- ja terveysviraston ensimmäisen strategian 4.6.2013. 

Strategia on pitkän tähtäyksen tavoite- ja toimintaohjelma, joka kokoaa yhteen keskeisimmät viraston toimintaa ohjaavat tärkeät asiat. Se kertoo, mihin suuntaan viraston toimintaa ohjataan ja millaisia toimenpiteitä tehdään päämäärän ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston strategiakartta vuosille 2014–2016 (klikkaa kuvaa nähdäksesi sen isompana).

Strategia vuoden valmistelun tulos

Strategiaa on valmisteltu vuoden ajan toisaalta osana uuden sosiaali- ja terveysviraston suunnittelua ja toisaalta kiinteässä yhteistyössä kaupunkistrategian valmistelun kanssa. Strategian pohjakeskusteluja on käyty useissa isoissa seminaareissa, joihin viraston johdon, esimiesten ja henkilöstön edustajien lisäksi on osallistunut luottamushenkilöitä.

Vuoden 2012 puolella pidetyissä seminaareissa pohdittiin mm. uuden viraston arvoja ja miten ne avataan mahdollisimman konkreettisiksi toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi koko henkilökunnalle. Joulukuussa 2012 käytiin keskustelua sosiaali- ja terveysviraston strategisista linjauksista, tavoitteista ja niiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Vuoden 2013 puolella viraston johtoryhmä muokkasi ja täsmensi tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita. Huhtikuussa 2013 viraston ja lautakunnan yhteisessä seminaarissa käytiin vilkasta keskustelua virastomme tavoitetilasta. Ryhmätöiden tuloksena esiteltiin useita kilpailevia visioita, joiden pohjalta tavoitetila täsmentyi.

Virastopäällikkö esitteli toukokuun lopulla lautakunnalle virkamiesvalmisteluna viimeistellyn ehdotuksen strategiasuunnitelmaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta teki vielä viime vaiheen lisäykset, muutokset ja täsmennykset, ennen kuin se hyväksyi strategian kesäkuun alun kokouksessaan.   

Strategia ohjaa yksittäisten ongelmien yli

Missio, visio, arvot, eettiset periaatteet, strategiset linjaukset, tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja kriittiset menestystekijät ovat otsikoita, jotka seuraavat toisiaan strategiasuunnitelmassa. Kielenkäyttö vilisee käsitteitä, joista jokaisella on oma sisältönsä. Käsitteiden avaamisen kautta muodostuu eräänlainen viraston ”punainen lanka”, joka ohjaa toimintaa ja jonka on tarkoitus kantaa arkipäivän turbulenssin yli päämäärän katoamatta.

Missio on pysyvä

Mission sanotaan olevan strategian perusta, sen pysyvin osa. Se kertoo, miksi virasto on olemassa. Sosiaali- ja terveysvirasto on olemassa tuottaakseen hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta helsinkiläisille.

Visio on päämäärä

Visio on mielikuva tulevaisuudesta. Se kertoo, millaiseksi virasto haluaa kehittyä tulevaisuudessa. Pitkän ja monivaiheisen pohdinnan jälkeen visio muotoutui seuraaviksi lauseiksi: Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto on Suomen johtava sosiaali- ja terveydenhuollon toimija ja uudistaja. Kannustamme kaupunkilaisia ottamaan vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä sekä turvaamme aukottoman avun tarvittaessa.

Visio on kunnianhimoinen niin kuin sen tuleekin olla. Se sisältää muutaman tärkeän viestin:

• Ensinnäkin, vaikka Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto on jo nyt kooltaan ja monipuolisuudeltaan Suomen suurin toimija alallaan, tavoitteena on olla, ei ainoastaan Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon, vaan koko maamme johtava tämän alan uudistaja.
• Toiseksi, visioon on sisällytetty henkilöstölle selkeä viesti tukea ja kannustaa kaikissa kontakteissa asukkaita itsehoitoon ja myös vastuunottoon läheisistä. Me selviämme tulevaisuudesta parhaiten, mikäli asukkaat ottavat omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on tärkeä tehtävä tukea asukkaita tässä tehtävässä ja tuottaa välineitä itsehoitoon ja hyvinvoinnin edistämiseen.
• Kolmas tärkeä viesti on, että sosiaali- ja terveysviraston tulee turvata apu aina silloin, kun kansalaiset sitä tarvitsevat. Se on haastava tehtävä koko virastolle.

Strategiset linjaukset

Sisällöllisiksi painopisteiksi on valittu kuusi aihealuetta, jotka ovat erityisen tärkeitä viraston lähivuosien toiminnassa. Näitä strategisia linjauksia ovat

1. palvelukulttuurin uudistaminen
2. väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen
3. integroidut palvelut ja hoito
4. palvelurakenteen keventäminen
5. palvelujen saatavuuden ja tuottavuuden parantaminen ja
6. vetovoimaiset työyhteisöt.

Jotta linjaukset eivät jäisi vain ontoiksi sanapareiksi, ne on avattu konkreettisiksi toimenpiteiksi ja mittareiksi. Linjausten ja toimenpiteiden taustalla on toimintaympäristön muutosvoimien kartoittaminen ja niiden vaikutusten huomioon ottaminen Helsingin sosiaali- ja terveysviraston toimintaan.

Strategian toimeenpano

Strategia on virastotasoinen suunnitelma. Sen toimeenpanoa johtaa viraston johtoryhmä. Avainasemassa strategian toteuttamisessa ovat osastot ja niiden henkilöstö. Seuraavaksi on vuorossa osastokohtaisten käyttösuunnitelmien laatiminen. Niissä osastot kuvaavat, miten viraston strategiset linjaukset toteutetaan osastolla. Mitä nopeammin uutta strategiaa lähdetään toteuttamaan, sitä varmempaa on myös sen muuttuminen sanoista tekoihin.

• Sosiaali- ja terveysviraston strategiasuunnitelma vuosille 2014 -2016
  

Teksti Riitta Simoila
osastopäällikkö
talous- ja tukipalvelut
sosiaali- ja terveysvirasto

Valokuvat Kimmo Brandt

Sosiaali- ja terveysvirasto oli toista kertaa mukana alkukesän Maailma kylässä -kaupunkifestivaaleilla, jotka järjestettiin 25. ja 26.5 Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla. 

Sää suosi juhlaa, jonka ilmaisesta kulttuuritarjonnasta nautti tuhansia vieraita. Virastomme teltalla Rautatientorilla oli mahdollisuus keskustella ja kysellä terveydestä ja hyvinvoinnista.

- Halusimme lähteä kokeilemaan tilaisuuteen, jossa yleisö ja puitteet ovat valmiina, Tarja Saarinen kertoo. Tarja on uuden virastomme terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori.   

- Tapahtuman struktuuri oli jo olemassa ja esimerkiksi mainonnan vastuu oli järjestäjällä.

Tarja Saarinen sote-standillä Rautatientorilla.

- Täytyy sanoa, että näytti hyvältä, ammattilaisemme kohtasivat satoja festarivieraita. Henkilökuntamme oli iloista ja fiilis oli hyvä. Meitä oli helppo lähestyä, jaksoimme olla ystävällisiä ja avuliaita, Tarja kommentoi.

- Kuntalaisten pariin meneminen on tärkeää, se on merkki avoimuudesta. Kohtaamme sellaisia ihmisiä, joita muuten ei tavoiteta. Juuri kohtaamisen taito on messu- tai tapahtumaständillä tärkeää. Uteliaille muun muassa kerrottiin sosiaali- ja terveyspalveluista ja annettiin tietoa ja tukea itsehoitoon.  Keskustelu oli vapaata.

Tarja Saarinen aloitti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaattorina vuoden 2013 alussa, samalla kun uusi sote-virasto starttasi. Tarja toimi aikaisemmin terveyskeskuksessa potilasasiamiehenä ja koulutussuunnittelijana. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden maisteri.

Tarja Saarinen festivaalihumussa.

Tarja näkee terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen merkityksen sekä inhimillisenä että taloudellisena.

- Voimavaramme eivät riitä, jos emme panosta ennaltaehkäisyyn. Erityisesti Helsingissä tulisi torjua nuorten syrjäytymistä ja sekä väestöryhmien että alueiden terveys- ja hyvinvointierojen kasvua. Terveys ja hyvinvointi näkyvät vahvasti myös kaupungin strategioissa.        

Tarjan työnkuvaan kuuluu sekä virasto- että kaupunkitason terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen. Hän on koordinoimassa työtä myös virastojen välillä. Lisäksi Tarja toimii esimerkiksi Savuton Helsinki -työryhmän sihteerinä.   

Sote-standillä

Terveydenhoitaja Arja Toivola Itiksen kauppakeskuksen terveyspysäkiltä ja päihdetyöntekijä Ari Karppinen olivat Maailma kylässä -tapahtumassa sosiaali- ja terveysviraston teltalla palvelemassa kiinnostuneita.

Miten koitte tapahtuman?

Arja: Tapahtuma koettiin  erittäin positiivisena. Jalkautuminen kuntalaisten pariin on tärkeää, koska tällöin tavoitetaan laajalti ihmisiä kaikkialta kaupungista. Tutustuminen muihin sotelaisiin on tärkeää, koska yhteistyön onnistuminen eri osastojen kanssa vaikuttaa positiivisesti myös asiakastyöhön. Tuntemalla toisten työtä on helpompi ohjata asiakkaita eteenpäin eri palveluiden piiriin!

Myös terveyspysäkin tunnetuksi tekeminen on tärkeää. Jatkossa kannattaa ehdottomasti osallistua tähän samaan ja muihin vastaaviin tapahtumiin!

Arja Toivola työpaikallaan terveyspysäkillä.

Ari: Olen osallistunut moniin tapahtumiin aikaisempina vuosina. Nyt Maailma kylässä -tapahtumaan annetut resurssit olivat hyvät ja näkyvyyteen oli panostettu enemmän valitsemalla paikka Rautatientorilta, jolloin ohikulkijoita oli helppo tavoittaa.

Helsingin sote -porukalla oli tapahtumassa positiivinen henki. Olimme sisäistäneet festivaalin teeman kestävästä kehityksestä. Mahtavaa oli havaita kuinka hyviä tyyppejä kaupungilla on töissä ja kuulla myös heidän toiminnastaan kaupunkilaisten parhaaksi.

Ari Karppinen palveli sote-ständilla. Kuvassa myös tupakkaklinikan Lilja-Marita Kiviaho. 

Millaisia asioita sinulta kysyttiin tapahtuman aikana, mistä keskusteltiin?

Arja: Terveyspysäkin kojulla mittailtiin hyvin paljon verenpaineita. Elintavoista käytiin keskustelua. Terveyspysäkistä ja sen palveluista kyseltiin. Yllättävän paljon tuli palautetta terveysasemien toiminnasta (sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia).

Ari: Kerroin festivaaleilla mielen hyvinvointiin liittyvistä palveluista. Jaettavaa materiaalia oli lähinnä päihteisiin liittyen. Muutama vieras täytti 10 kysymystä alkoholista -lomakkeen. Kyselyn avulla voitiin keskustella alkoholin käytön määristä ja riskeistä, riippuvuuden esiintymisestä ja sosiaalisista haitoista. Nuorempien oli helpompi täyttää lomake kun taas ikäihmiset eivät tunteneet tarvitsevansa alkoholinkäytön arviointia. Moni ikäihminen otti kuitenkin materiaalia mukaansa omaiselle tai naapureille vietäväksi.

Ihmiset kertoivat monenlaisista huolistaan liittyen niin maailman tilanteeseen kuin omaan elinpiiriinkin. Psykoterapian korvattavuuden määräaikaisuus aiheutti eräässä kuntalaisessa huolta, asiasta keskustelu kuitenkin tuntui auttavan.  

Moni vieraamme lähestyi aluksi hieman varautuneesti pöytäämme, lähestyimme monille arkoja aiheita neutraalisti jolloin ihmisissä jo valmiiksi ollut syyllisyys lievittyi ja mahdollisti rakentavan keskustelun.

Suurimmaksi osaksi kohtasimme onnellisia ihmisiä, moni vaikeakaan sairaus tai elämäntilanne ei ollut este kokemukselle onnellisuudesta.

Laaja paletti palveluja esittäytyi

Rautatien torin teltassa työskenteli Maailma kylässä -viikonlopun aikana yli kolmekymmentä sosiaali- ja terveysviraston ammattilaista. Mukana oli verkkoterkkareita, nuorten palvelut, suun terveydenhuolto, maahanmuuttajapalvelut, tupakkaklinikka, päihdetyöntekijöitä, terveyspysäkki, ITE-pisteellä palvelleita terveydenhoitajia, ryhmätoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoita, ravitsemusterapeutteja, yleisneuvontaa antava sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonta, joka löytyy arkisin Kallion virastotalosta sekä sähköisen asioinnin asiantuntijoita.  

Teksti Markus Snellman ja haastatellut, kuvat Markus Snellman

Kustaankartanon 60-vuotisjuhlia vietettiin 6.6. Kustaan päivänä keskuksen omissa tiloissa Oulunkylässä. Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus on käynyt vuosikymmenten saatossa helsinkiläisille tutuksi.

Kuvassa ylihoitaja Suvi Kan, palvelualueen johtaja Anna-Liisa Lyytinen, ylihoitaja Päivi Markkanen ja johtaja Leena Pohjola.  

Palvelukeskuksen johtaja Leena Pohjola muistutti juhlapuheessaan, että Kustaankartanossa eletään aktiivista elämää ja halutaan olla läsnä tässä päivässä.

Vappu Taipale, Matti Toivola ja Laura Räty.  

Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty, kertoi, ettei kiireiltään halunnut jättää juhlaa väliin. Kiitoksen sai keskuksen ammattitaitoinen henkilökunta.

Sosiaali- ja terveysviraston päällikkö Matti Toivola muisteli puheessaan myyjäisiä, jotka järjestettiin aikoinaan vuosittain juuri samassa K-talon juhlasalissa kuin 60-vuotispäivät. Toivola kertoi, että Kustaankartanoa on kehitetty aktiivisesti, onpa keskusta ehdotettu Helsingin parhaana työyhteisönä kansalliseen kilpailuun Suomen parhaasta työpaikasta. 

Juhlapuhuja Vappu Taipale kysyi, pitäisikö meillä olla YK-tasoinen vanhojen ihmisten oikeuksien sopimus. Taipale on ollut viime aikoina mukana kehittämässä muun muassa 1.7. voimaan tulevaa vanhuspalvelulakia.

Kustaankartanon asukkaiden kuoro esiintyi juhlissa.

Syntymäpäiväjuhlissa ihailtiin tasokkaita laulu- ja tanssiesityksiä ja kuultiin runonlausuntaa. Juhlissa esiintyivät henkilökunnan rinnalla Kustaankartanon asukkaat ja palvelukeskusta käyttävät asiakkaat. 

Paljon onnea Kustaankartanolle!

Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus sijaitsee Oulunkylässä, kauniissa puistomaisessa ympäristössä. Keskukseen kuuluu kahdeksan kolmekerroksista punatiilitaloa. Keskuksessa on ympärivuorokautisen asumisen lisäksi paljon päivä- ja palvelukeskustoimintaa. Tällä hetkellä Kustaankartanossa on 446 hoitopaikka.

Kustaankartanon verkkosivut

Teksti ja kuvat Markus Snellman

Kaupungin sähköiset terveyspalvelut ovat helppo, nopea ja joustava tapa hoitaa terveyttään. Sähköinen asiointi kasvattaa suosiotaan sitä mukaa kun palvelujen kirjo kasvaa.

Sähköinen asiointi on käytössä neuvoloissa, opiskeluterveydenhuollossa, suun terveydenhuollossa sekä terveysasemilla.

Sosiaali- ja terveysvirasto laajentaa ja monipuolistaa palvelujaan jatkuvasti, sillä asiakkaat ovat ottaneet ne hyvin vastaan. Ne täydentävät nykyisiä palveluja ja tuovat asiakkaille lisää vaihtoehtoja asiointiin, kun se ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua. Henkilökunnan aika vapautuu varsinaiseen asiakastyöhön ja neuvontaan.

Neuvolassa, opiskeluterveydenhuollossa ja terveysasemilla asiakas tekee sähköisen asioinnin sopimuksen (doc | pdf). Suun terveydenhuollossa ei sopimusta tarvita, vaan asiointi toimii pankkitunnuksilla palveluun tunnistautuen.
 

Joustavasti neuvolaan

Asiakas voi varata neuvolan terveydenhoitajalta verkossa ajan, perua ja siirtää sitä sekä valita ajanvarausmuistutuksen. Ajanvaraus on vuorokauden- ja puhelinajasta riippumatonta, eikä jonossa kulu aikaa.

Neuvolaan voi lähettää omalle terveydenhoitajalleen verkon kautta viestin. Asiakas voi saada terveydenhoitajaltaan viestinä tai tekstiviestinä esimerkiksi tiedon laboratoriotuloksistaan. Vuoden lopulla tulee lisäksi käyttöön äitiysneuvonnan esitietolomake.

Viestien kirjoittaminen tapahtuu henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla suojatussa yhteydessä, jolloin viesteissä voidaan käsitellä turvallisesti henkilökohtaisia terveystietoja. Ne tallentuvat sähköisen asioinnin sivustolle ja potilastietojärjestelmään.
 

Opiskelijat tarkastuksiin tarvittaessa

Opiskelijat voivat täyttää haluamanaan aikana verkossa sähköisen terveyskyselyn eli esitietolomakkeen, jonka perusteella terveydenhoitajat antavat suojatulla viestillä tai tekstiviestillä ohjeita tai tarvittaessa ohjaavat varaamaan ajan vastaanotolle. Opiskelija voi myös itse viestittää haluavansa vastaanotolle. Esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvat saavat nopeammin henkilökohtaista apua ja neuvoja.

Asioinnin kautta on myös mahdollista lähettää suojattuja viestejä, jos opiskelija on antanut siihen suostumuksen.

Palvelu on käytössä kaikissa Helsingin ammattikorkeakouluissa, ja sen käyttöön vaaditaan opiskelijalta täysikäisyys.
 

Hammashoito tehokkaammaksi

Suun terveydenhuollossa ensimmäinen aika varataan aina puhelimitse, mutta sen jälkeen sen voi siirtää tai perua sähköisesti. Käytössä on tekstiviestimuistutuspalvelu hammashoitoajasta, mikä on vähentänyt perumattomia poisjääntejä. Verkossa voi myös päivittää yhteystietojaan ja asioida toisen henkilön, esimerkiksi lapsen tai vanhuksen, puolesta.  

Hammashoitoloissa on käytössä digitaalinen itseilmoittautuminen viivakoodillisella Kela- tai henkilökortilla, mikä vähentää jonotusta ja toimistohenkilökunnan tarvetta. Tieto paikalle tulleesta potilaasta on hoitohuoneissa reaaliaikaisesti.
 

Terveysasemilta tiedot turvallisesti

Terveysasemilla on käytössä yksisuuntainen viestinvälitys, jonka kautta ammattilaiset voivat lähettää asiakkaille viestejä sähköisen asioinnin tilille. Asiakas voi vastata viestiin, mutta hän ei voi itse aloittaa viestiketjua.

Ammattilaiset voivat lähettää asiakkaalle esimerkiksi laboratoriotuloksien vastauksia sekä hoitoon liittyviä jatkosuunnitelmia ja ohjeita. Asiakas voi myös tarkistaa varatut aikansa sähköisen asioinnin tililtä.

 

• asiointi.hel.fi (kaikki Helsingin kaupungin sähköisen asioinnin palvelut)
• asiointi.hel.fi/terveys (sähköisen asioinnin terveyspalvelut)

Teksti Laura Heikkinen / Otavamedia
Kuvat Otavamedia

Lisätietoja

• suun terveydenhuollon sähköisestä asioinnista
• opiskeluterveydenhuollon sähköisestä asioinnista
• neuvolan sähköisestä asioinnista
• terveysaseman sähköisestä asioinnista

Uudessa, vuodenvaihteessa aloittaneessa, virastossamme on käyty vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö meillä olla edelleen henkilöstölehti ja minkä muotoinen, paperinen vai sähköinen. 

Mielipiteitä on ollut puolesta ja vastaan. Molemmissa entisissä virastoissa, sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa, tehtiin paperisia henkilöstölehtiä, Uusoa ja Terveiset-lehteä.

Itse pidän tärkeänä säännöllistä viestintää henkilöstölle. Tämän vuoksi olemme päättäneet aloittaa sähköisen henkilöstökirjeen julkaisemisen. Luet parhaillaan tämän uuden henkilöstökirjeen ensimmäistä numeroa.

Nimeksi uudelle julkaisulle on valittu Ykskaks yhteiset. Kahdesta on tullut yksi, asiat ovat yhteisiä ja yhdessä toimien viemme sosiaali- ja terveyssektoria Helsingissä eteenpäin. Nimen takaa voidaan löytää myös muita merkityksiä.  

Henkilöstökirjettä tullaan julkaisemaan säännöllisesti, aluksi noin viisi kertaa vuodessa. Miksi päädyimme sähköiseen formaattiin? Minusta uutiskirjeet ovat, vaikka olen myös paperilehtien ystävä, nykypäivää ja tulevaisuutta. Lisäksi sähköpostin välityksellä tavoitamme potentiaalisesti jokaisen ison virastomme työntekijän.

Meillä on nyt uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa takana viisi ja puolikuukautta. Töitä uudistuksen eteen on tehty aivan valtavasti ennen kaikkea niissä yksiköissä, joita uudistus on eniten koskenut. Toisaalta joissain yksiköissämme uudistus ei ole näkynyt välttämättä paljoakaan, jos organisaatiouudistus ei ole muuttanut työn tekemisen rakenteita.

Alkuvuodesta saimme aikaan osastojen käyttösuunnitelmat, jotka sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi. Kesäkuun alussa lautakunta hyväksyi uuden sosiaali- ja terveysviraston strategian.

Kesäkuussa lähti lautakunnasta eteenpäin myös sosiaali- ja terveystoimen talousarvioesitys, joka on tehty kaupunginhallituksen antamaan raamiin.

Ottaen huomioon organisaatiomme koon ja osin erilaiset toimintakulttuurit, yhdistyminen vie enemmän kuin nyt kuluneet viisi ja puoli kuukautta tai puoli vuotta. Silti tämä aika on saanut organisaatiomme oikealle tielle kohti asetettuja tavoitteita.

Ainakin tuli Suomen suurin, totesi viime vuonna toiminut muutostiimi tulevasta virastostamme.Tehdään tästä yhdessä myös Suomen paras. Uudessa strategiassammekin todetaan, että Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto on Suomen johtava sosiaali- ja terveydenhuollon toimija ja uudistaja.

Meillä kaikilla on edessämme työntäyteinen loppuvuosi. Juuri nyt haluan kuitenkin toivottaa kaikille hyvää kesälomaa. Kerätään voimia syksyä varten.   

Hyvää kesää
Matti Toivola
virastopäällikkö
sosiaali- ja terveysvirasto

Kuvat Kimmo Brandt

Sosiaali- ja terveysvirasto tiedottaa toiminnastaan nyt myös oman Facebook-sivun kautta. Sivu on osoitteessa http://www.facebook.com/pages/Helsingin-sosiaali-ja-terveysvirasto/205114299599717.

Sivun tavoitteena on mm. esitellä viraston tapahtumia, jakaa itse- ja omahoitoa edistävää tietoa, tehdä tunnetuksi viraston palveluja ja kertoa, missä muualla sosiaalisessa mediassa virasto ja sen yksiköt ovat mukana.  Sivu voi myös toimia tukena rekrytoinnissa. Tarvittaessa Facebook-sivua voi käyttää myös yhtenä kriisiviestinnän välineenä.

Facebook-sivusta on pääasiallisesti vastuussa viestintäyksikkö. Sivun ideointi on vielä kesken, joten ehdotuksia siitä, mitä sisältöjä sivulla voisi olla ja mihin sitä voisi käyttää, otetaan mielellään vastaan (ehdotukset sähköpostilla osoitteeseen vesa.puukka(at)hel.fi).

Teksti Vesa Puukka

Laakson terveysasemalla järjestetään syksyllä 2013 painonhallintaryhmä laihduttamisesta kiinnostuneille, joiden painoindeksi on 30–40. Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 16.00–18.00 alkaen 16.9., aluksi joka viikko, ja sen jälkeen joka toinen viikko (muut kokoontumiskerrat ovat 23.9., 30.9., 7.10., 21.10., 4.11., 18.11. ja 2.12.).

Ryhmän ohjaajina toimivat ravitsemusasiantuntija (ETM) ja laillistettu ravitsemusterapeutti.

Tavoitteena on herättää ja vahvistaa laihduttajien motivaatiota oman hyvinvoinnin edistämiseksi sekä auttaa laihtumaan terveellisesti. Tavoitteena on myös se, että ryhmäläiset toteuttavat sellaisia elintapamuutoksia, että painonlaskusta tulee pysyvä.

Ryhmätapaamisten välillä ryhmäläiset tekevät tehtäviä elintapojensa ja syömiskäyttäytymisensä selvittämiseksi.  Ryhmätapaamisten, kotitehtävien ja jaettavan materiaalin avulla osallistujat saavat paino-ongelmansa helpottamiseksi välttämättömiä tietoja ja taitoja.

Ryhmässä käsiteltäviä asioita ovat mm.

- oman tilanteen kartoitus
- motivointi muutokseen
- esteiden kanssa toimiminen
- tietoinen läsnäolo
- tunteiden ja ajatusten hyväksyminen
- itsensä hyväksyminen
- normaali syöminen
- liikunta.

Tapaamisissa on varattu aikaa myös vapaaseen keskusteluun sekä pari- ja ryhmätyöskentelyyn.

Ryhmään valitaan 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta sopivaa hakijaa.

Tervetuloa saamaan oivalluksia ja vertaistukea ryhmästä!

Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset:

• sähköpostitse: tuula.heikkinen(at)hel.fi tai marita.viitaja(at)hel.fi
• puhelimitse:  09 3105 7683 ma ja to 9.00–11.00 tai soittopyyntö

Ryhmään valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti ryhmään pääsystä syyskuun alussa, jolloin heille myös lähetetään ennakkotehtäviä.

Palvelukeskusten ryhmätoiminta aktivoituu taas syksyllä, osa ryhmistä toimii ympäri vuoden. Ryhmässä voit löytää tukea, virkeyttä ja sisältöä elämään. Ryhmiä toimii monilla eri aihealueilla tosi laajasti.

Suljetuissa ryhmissä on haastattelu ennen ryhmän alkamista. Ryhmiin hakemisesta ilmoitetaan sekä palvelukeskusten ilmoitustaululla, että näillä sivuilla internetissä. Ryhmien kesto voi olla muutamasta kuukaudesta vuoteen.

Myös avoimiin ryhmiin ilmoittaudutaan etukäteen. Avoimet ryhmät jatkuvat yleensä toistaiseksi.

Ryhmiin osallistuminen on pääsääntöisesti maksutonta. Osallistuminen on aina luottamuksellista.

Palvelukeskusten tapahtumakalenterista löydät tietoa ryhmistä joihin voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista. Kalenterista löytyy myös paljon muuta mielenkiintoista ajankohtaista.

Tule mukaan!  

Lappeenrannassa 15.–16.8.2013 järjestettävän Lappeenranta-seminaarin vuoden 2013 tunnustuspalkinnon sai tänä vuonna Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus.

Tunnustuspalkinnon tarkoituksena on nostaa esille hyviä esimerkkejä siitä, kuinka työpaikoilla on onnistuttu parantamaan työelämää kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti johdon ja henkilöstön yhteistyönä.

Vuosittain kunta-alan päättäjiä, esimiehiä, asiantuntijoita ja henkilökuntaa Lappeenrantaan kokoava seminaari on ollut työelämän kehittämisen areena jo 36 vuoden ajan. Seminaarin järjestävät Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto yhteistyössä kunta-alan työmarkkinaosapuolten kanssa.

Tunnustuspalkinnon saajan valitsi Lappeenranta-seminaarin suunnittelutyöryhmä. Suunnittelutyöryhmä totesi perusteluissaan, että Kustaankartano on kehittänyt toimintaansa pitkäjänteisesti kaikilla työelämän kehittämisstrategian osa-alueilla.

Kehittämistyön tulokset näkyvät henkilöstökyselyissä sekä asukkaiden, omaisten ja asiakkaiden arvioinneissa. Tuloksellisen toiminnan edellytyksenä on ollut kehittämisen paikkojen tunnistaminen ja näihin pohjautuva toimintojen parantaminen. Kehittämistyötä on ohjannut henkilöstön osallistuminen ja ideoiden käyttöönotto.   

• Lappeenranta-seminaari
• Kustaankartano

Lähteet: Lappeenrannan kaupungin tiedote ja KT kuntatyönantajien internetsivut

Elinympäristön ja elintapojen muuttuminen ovat vaikuttaneet ylipainoisuuden ja lihavuuden yleistymiseen. Myös ruumiillisen työn ja arkiliikunnan vähentyminen sekä istuva elämäntapamme vaikeuttavat painonhallintaa. Tällä hetkellä yli puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia tai lihavia.

Haastamme sinut miettimään ja ideoimaan kanssamme lihavuuden ennaltaehkäisyä ja hoitoa Helsingissä. Ajatuksesi ja palautteesi ovat arvokkaita. Otamme mielellään vastaan kaikenlaisia uusia ehdotuksia sekä ideoita. Haluamme myös kuulla kokemuksiasi tiedosta ja tuesta, joka on auttanut sinua painonhallinnassa.

Pyydämmekin sinua vastaamaan lyhyeen kyselyyn, jonka tarkoituksena on koota yhteen ajatukset, ideat ja kokemukset painonhallinnasta ja lihavuuden hoidosta ja kehittää lihavuuden omatoimista hoitoa.

Voit vastata sähköiseen kyselyyn Helsingin itsehoitosivuilla http://www.hel.fi/itsehoito ja kertoa omat ajatuksesi. Sähköinen kysely on avoinna 26.8.–6.9.2013. Kyselyyn vastaaminen kestää noin kymmenen minuuttia.

Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti.

Kiitos yhteistyöstä!