Vuonna 1914 valmistuneessa Helsingin Kaupungin Kulkutautisairaalassa oli 200 - 250 potilaspaikkaa ja henkilökuntaa 111, joista 4 lääkäriä ja 45 hoitajaa. Alussa hoidettiin paljon isorokkoa sekä pilkku- ja toisintokuumetta. Eri kulkutauteja sairastavat eristettiin kukin omaan paviljonkiinsa.
- Antibiootit mullistivat hoitokäytännöt ja hoitoajat lyhenivät. Penisilliinin tultua 1945 kuolemantapaukset tulirokkoon loppuivat, kurkkumätä lähes loppui rokotuksiin 1947, valotti historiaa Hyksin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen, joka oli yksi tilaisuuden juhlapuhujista.
Ylilääkäri Asko Järvinen oli yksi juhlapuhujista, osastonhoitaja Arja Kettumäki oli mukana järjestämässä juhlia.
Sadan vuoden aikana Auroran sairaala on vastannut monenlaisten epidemioiden hoidosta ja torjunnasta. Vuonna 1970 sairaalassa aloitti trooppisten tautien poliklinikka. Ensimmäinen AIDS-potilas tuli hoidettavaksi 1983. Nykyisin sairaalassa on hoidossa 1200 HIV-potilasta. Infektiosairauksien toiminnot, poliklinikka ja kaksi vuodeosastoa, liitettiin vuonna 1997 osaksi Hyks Infektiosairauksien klinikkaa.
Lastenhoito siirtyy omaan sairaalarakennukseen
Kulkutautisairaalan uudelleennimeäminen tuli tarpeelliseksi, kun sairaalan toiminta alkoi painottua sota-aikana tartuntataudeista lastentauteihin.
- Auroraksi sairaala nimettiin vuonna 1952 kaupunginvaltuuston päätöksellä suomalaisen sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtajan Aurora Karamzinin mukaan, kertoi Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty.
Vuonna 1956 valmistui uusi lastensairaala, jossa oli 6 vuodeosastoa ja 140 sairaalapaikkaa.
- Auroran lastensairaalan toiminta on ollut monella tavalla edistyksellistä. Jorma Mäenpää perusti sairaalaan Suomen ensimmäisen matalan kynnyksen nuorisovastaanoton. Sairaalassa toimi myös unikoulu valvottavien lasten opettamiseksi päivä- ja unirytmiin, mainitsee esimerkkeinä Hyksin lastentautien ylilääkäri Eero Jokinen.
Tove Janssonin seinämaalaus löytyy yhä Aurorasta.
Helsingin terveydenhoitoa kehitettiin voimakkaasti 1990-luvulla.
- Yhtenä keskeisenä ajatuksena oli, että toimintojen päällekkäisyyksiä piti purkaa, muisteli Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkö Matti Toivola. Auroran lastensairaalan toiminnot siirrettiin kolmessa vaiheessa Hyksiin.
- Tove Janssonin upea seinämaalaus jäi kuitenkin Auroran päärakennukseen.
Psykiatrinen hoito on yhä selkeämmin osa yhteiskuntaa
Vuosituhannen vaihteessa Aurorasta päätettiin tehdä psykiatrinen sairaala. Sairaalan peruskorjauksessa huomioitiin psykiatrisen hoidon tarpeet tilojen suhteen. Remontin jälkeen sairaalassa on toiminut Helsingin kaupungin psykiatrinen sairaalahoito ja ympärivuorokautinen päivystys.
- Hoitokäytäntöjen muuttuessa sairaalan ja avohoidon raja hämärtyy tarkoituksenmukaisella ja yksilöllistä hoitoa tukevalla tavalla, kertoi psykiatrisen hoidon kehityksestä Helsingin kaupungin psykiatrian ja päihdepalveluiden johtaja Tuula Saarela.
Auroran sairaalan 100-vuotisjuhlia vietettiin 15.1.2014 Helsingin kaupungintalolla. Maljan nosti apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty. Kuvassa myös virastopäällikkö Matti Toivola, johtajapsykiatri Leena Turpeinen ja psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Tuula Saarela.
Teksti Anna-Mari Hursti, HUS-viestintä
Kuvat Markus Snellman ja Meri Jähi