Sosiaaliohjaaja Elina Alatalo.
Varhaisen tuen perhetyön sosiaaliohjaajat tarjoavat apua ja tukea neuvolaikäisten ja pienten koululaisten perheille matalalla kynnyksellä. Sosiaaliohjaaja Elina Alatalo kartoitti vanhempien kokemuksia palvelusta.
Perheiden erilaiset tilanteet haastavat perhetyötä tekevät pohtimaan, miten perheet tulisi kohdata, jotta riittävä tuki mahdollistuisi jokaisessa elämäntilanteessa. Asiakaslähtöisyyttä korostetaan nykypäivänä kaikkien sosiaali- ja terveysalan palveluiden yhteydessä. Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen nähdään oleellisena jo palvelujen suunnitteluvaiheessa. Enää palveluja ei vaadita vain kustannustehokkuutta vaan vähenevien resurssien täytyy kohdentua palvelemaan asiakasta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Helsingissä varhaisen tuen perhetyössä toteutettiin keväällä 2014 asiakaspalautekysely, joka oli samalla ylempään ammattikorkeakoulututkintooni liittyvä opinnäytetyö. Kyselyllä kartoitettiin asiakkaina olleiden vanhempien kokemuksia varhaisen tuen perhetyöstä.
Varhaisen tuen perhetyön sosiaaliohjaajat tarjoavat apua ja tukea neuvolaikäisten ja pienten koululaisten perheille matalalla kynnyksellä. Kyselyssä ilmeni, että asiakkaat kokivat tärkeäksi palvelun saamisen ilman jonotusta ja työskentelyn joustavuuden perheen tarpeiden ja tilanteen mukaan. Erityisesti perheet kokivat saavansa apua ja tukea sosiaaliohjaajan antamista käytännön neuvoista jaksamiseen, vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa.
Kokemus perhetyöstä madaltaa perheiden kynnystä pyytää apua tarvittaessa. Tämä osoittaa, että Varhaisen tuen perhetyöllä on merkittäviä vaikutuksia asiakasperheiden hyvinvointiin. Asiakkaiden mukaan parannettavaa on työn tavoitteellisuudessa sekä perhetyön markkinoinnissa neuvoloissa ja päivähoidossa.
Osa vanhemmista oli kokenut, ettei heidän huoliansa oltu otettu vakavasti, kun he ovat yrittäneet kertoa niistä neuvolan vastaanotolla tai päiväkodissa. Asiakkaat toivat esille, että parhaimmillaan varhaisen tuen perhetyössä sosiaaliohjaajan avulla perheiden arjen haasteet tulevat konkreettisimmiksi ja käsiteltävämmiksi, jolloin asiakas voi kokea hallitsevansa itse omaa elämäänsä.
Perhetyöstä tiedottaminen sujuvammaksi
Kyselyssä nousi esiin, että asiakkaiden tiedonsaantiin perhetyöstä tulisi panostaa päiväkodeissa ja neuvoloissa. Osa varhaisen tuen perhetyön sosiaaliohjaajista on siirtynyt neuvoloiden tiloihin vuoden 2013 aikana. Tämä on lisännyt terveydenhoitajien tietämystä Varhaisen tuen perhetyöstä, mikä on selvästi parantanut asiakkaiden ohjautumista perhetyöhön. Tästä huolimatta osa kyselyyn vastanneista vanhemmista ei ollut saanut tietoa perhetyöstä neuvolasta. Tämä kertoo siitä, että ammattilaisten kynnys tarjota apua perheille saattaa toisinaan olla liian korkea.
Aiemmin on jo havaittu, että päiväkodeista ohjautuu asiakkaita vähäisesti perhetyöhön. Erään kyselyyn vastanneen vanhemman ehdotus oli, että päiväkotien keskusteluissa vanhempien kanssa annettaisiin Varhaisen tuen perhetyön esite ja työntekijä kertoisi palvelusta. Tämä voisi auttaa asiakkaita löytämään tarvitsemaansa tukea. Edellytyksenä on, että päiväkodissa oltaisiin tietoisia Varhaisen tuen perhetyön olemassaolosta.
Elinan työpiste sijaitsee Malminkartanon terveysasemalla.
Asiakkaan osallisuus työskentelyssä olennaista
Varhaisen tuen perhetyössä tulisi käydä keskustelua sosiaaliohjaajien kanssa työn tavoitteellisuuden konkretisoinnista asiakkaille. Perheissä elämäntilanteet ja haasteet vaihtuvat, jolloin joudutaan priorisoimaan käsiteltäviä asioita. Kun asiakkuuden alussa asetetut tavoitteet muuttuvat moneen kertaan vanhemmille voi jäädä kuva, ettei työskentely ole tavoitteellista. Myös tutustumiseen ja luottamuksen syntymiseen asiakkuuden alussa voi kulua aikaa. Vasta sen jälkeen päästään käsiksi asioihin, joissa sosiaaliohjaaja voi perhettä tukea ja auttaa.
Moniammatillisen yhteistyön näkyvyyttä asiakkaalle tulisi myös parantaa. Tällöin asiakkaat voisivat kokea moniammatillisen yhteistyön positiivisena eikä viranomaisten salamyhkäisenä ja mahdollisesti perhettä uhkaavana toimintana. Yhteistyö paranisi jo sillä, että kehitettäisiin organisaation ja työntekijöiden luomia yhteistyön rakenteita.
Moniammatillista yhteistyötä tulisi kehittää siten, että sen hyöty olisi mahdollisimman pian näkyvissä asiakasperheelle. Kokousten mielekkääseen ja kaikkia yhteistyötahoja hyödyttävään sisältöön tulisi panostaa. Hyvätkin yhteistyörakenteet kuihtuvat, jos niiden sisältö jää epämääräiseksi, eivätkä työntekijät koe niistä olevan apua omalle perustyölleen.
Elina Alatalon opinnäyte löytyy ammattikorkeakoulujen julkaisuarkistosta (Theseus.fi)
Varhaisen tuen perhetyö Helsingissä
- Varhaisen tuen perhetyö on lapsiperheille tarkoitettua tukea, ohjausta, ja neuvontaa erilaisissa elämäntilanteissa.
- Palvelu on vapaaehtoista ja maksutonta.
- Ensisijainen kohderyhmä on alle kouluikäisten lasten perheet ja pienten koululaisten perheet.
- Varhaisen tuen perhetyötä tekevät sosiaaliohjaajat, joilla on sosionomin (AMK), sosiaalikasvattajan tai sosiaaliohjaajan koulutus.
- Helsingissä on 27 sosiaaliohjaajaa, jotka toimivat alueellisesti.
- Ruotsinkielisiä perheitä varten on oma sosiaaliohjaaja.
- 2 sosiaaliohjaajaa tekee kohdennettua romaniperhetyötä koko kaupungin alueella.
- 1.1.2015 Varhaisen tuen perhetyön nimi muuttuu Lapsiperheiden perhetyöksi.
Asiakkaaksi tulo
- Asiakkaat voivat ottaa suoraan yhteyttä sosiaaliohjaajiin.
- Yhteistyötahot voivat ohjata perheitä varhaiseen tukeen. Joissakin tilanteissa on parempi, että yhteistyökumppani soittaa itse sosiaaliohjaajalle tuen saamisen varmistamiseksi. Perheen tulee olla motivoitunut ottamaan apua vastaan.
- Mikäli perhe ohjautuu varhaiseen tukeen yhteistyötahon kautta, ensimmäinen tapaaminen voidaan järjestää esim. neuvolassa, perheneuvolassa, päiväkodissa tai perheen kotona.
- Perhe voi tulla asiakkaaksi myös lastensuojelun kautta, mikäli lastensuojeluilmoitus ei johda lastensuojelutarpeen selvitykseen tai selvityksen jälkeen todetaan, että lapsi ei ole lastensuojelun tarpeessa, mutta perhe tarvitsee silti tukea arkeen.
- Varhaisen tuen perhetyöhön ei oteta perheitä, joissa vanhemmilla on akuutti ja/tai hoitamaton päihde- tai mielenterveysongelma tai jos perheessä on perheväkivaltaa.
Teksti Elina Alatalo
Kuvat Markus Snellman