Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer julkisti viikolla 6 tekemänsä kotihoidon kyselyn tulokset. SuPerin mukaan kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä.
– Asiaan liittyvässä uutisoinnissa käytettiin melko voimakkaita käsitteitä kuten ”kaaos” ja ”katastrofi”. Me emme koe, että Helsingin kotihoidossa on kaaos; tosin kehitettävää varmasti löytyy, pohtii Helsingin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastopäällikkö Juha Jolkkonen.
Mielipiteitä on monenlaisia
Julkinen keskustelu on tervetullutta, ja ikääntyneiden asioiden esillä pitäminen on tärkeätä.
– Olen saanut kotihoitoon liittyen paljon viestejä ikääntyneiltä itseltään, omaisilta ja kotihoidon työntekijöiltä. Osa heistä on ollut kotihoitoon tyytymättömiä ja he ovat kertoneet omia, joskus hyvinkin karuja kokemuksiaan. Olen kuitenkin saanut vähintään yhtä paljon myös toisen suuntaista palautetta. Minulle on hämmästelty, mistä tässä keskustelussa oikein on kyse, eikä monikaan ole tunnistanut siitä itseään, omaistaan, asiakkaitaan tai työpaikkaansa, Jolkkonen kertoo.
Mitä Helsingin kotihoidosta tiedetään?
Helsingin kotihoidossa työskentelee lähes 1 800 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Heistä noin 1 400 on lähi- tai perushoitajia. SuPerin kyselyyn vastasi noin 200 heistä, eli otos on Helsingin kotihoidon osalta melko pieni. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vastauksilla ei olisi merkitystä tai että viestiä ei pitäisi kuulla.
– Missään tapauksessa kokemuksia ja viestiä työn muuttumisesta raskaammaksi ei saa vähätellä; päinvastoin. Onneksi saamme Helsingissä piakkoin tulokset myös Kunta10-kyselystä, jossa henkilöstöltä on kysytty osin samoja asioita kuin Superin kyselyllä. Se antaa meille täydentävää kuvaa henkilöstömme kokemuksista ja hyvinvoinnista, Jolkkonen jatkaa.
Kotihoidossa vakanssit ovat täynnä ja sijaisiakin on viimeisen vuoden aikana saatu aiempaa paremmin. Välitön asiakkaan luona käytetty aika on toimintatapoja muuttamalla hiljalleen noussut, ja myös henkilöstö kokee sen enimmäkseen myönteisenä asiana. Kotihoidon asiakkaille on tehty säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyjä, joiden mukaan palvelu koetaan enimmäkseen hyväksi.Yleisarvosana oli viimeksi pari vuotta sitten 8,2. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan jälleen 9.–20.2.2015.
Kevään aikana Helsingissä laaditaan myös kotihoidon toimintasuunnitelma (’Kotihoito 2020-luvulle’), jonka mukaisesti kotihoitoa tulevina vuosina kehitetään.
Kotihoito ei pärjää yksin
Tiukassakin taloustilanteessa Helsinki haluaa turvata kotihoidon toimintaedellytykset. Kotihoitoon ei ole kohdennettu supistuksia, vaan sinne on päinvastoin lisätty henkilöstöä aina kun se on ollut mahdollista. Laitoshoidon ja sairaalapaikkojen hallitusta vähentämisestä vapautuvia voimavaroja on kohdennettu kotihoitoon ja muihin kotona asumista tukeviin palveluihin. Myös ostopalveluja ja virtuaalihoitoa hyödynnetään aikaisempaa enemmän.
– Kotihoito on yksi tärkeimmistä toimintamme painopistealueista nyt ja tulevina vuosina. Palveluja arvioitaessa ja johdettaessa on tärkeää kuulla kaupunkilaisia ja asiakkaita, omaisia ja työntekijöitä. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että väestön ikääntymiseen varautuminen ja kotona asumisen tukeminen kuuluvat kaikille. Kotihoito ei voi yksin kantaa kaikkea vastuuta, Jolkkonen korostaa.