Uusi vanhuspalvelulaki astui voimaan heinäkuussa. Sosiaali- ja terveysvirastossa laki koskee ennen kaikkea sairaala- kuntoutus ja hoivapalveluja, joiden osastopäällikkönä toimii Juha Jolkkonen.
Helsingin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen laajaan palvelupalettiin kuuluvat muun muassa ympärivuorokautinen hoito ja palveluasuminen, kaupunginsairaalan palvelut, kuntoutus, kotihoito ja palvelukeskusten päivittäiset palvelut.
Vakansseja Jolkkosen johtamassa osastossa on tällä hetkellä 5572.
- Laki on kaksijakoinen. Sillä halutaan parantaa yleensä ikääntyneen väestön asemaa. Toisaalta laki huomioi erityisesti ne iäkkäät henkilöt, jotka tarvitsevat apua.
- Laki on nostanut molempia näkökulmia esiin. Voimme kysyä miten yhteiskunta yleensä huomioi iäkkäät, miten yhteiskunta olisi ikäystävällisempi? Huomioidaanko iäkkäät tarpeeksi hyvin? Tämä asia koskee meitä kaikkia, Juha Jolkkonen miettii.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013. Suurinta osaa lain pykälistä alettiin soveltaa heti, osia 1.1.2014 ja 1.1.2015 alkaen.
Miten vanhuspalvelulaki näkyy Helsingin kaupungilla?
- Olemme tehneet selvityksen palveluistamme, mikä on jo sinänsä hyvä juttu. Olemme skarpanneet hoitoketjuja. Odotusajoista palveluihin tulee lain mukaan julkaista tiedot puolen vuoden välein. Tämä on positiivista. Jokainen näkee tilanteen.
Juha Jolkkonen kertoo, että Helsinki on tehnyt kattavan selvityksen vanhuspalvelulakiin varautumisesta, jossa laki on pääkaupungin osalta käyty läpi pykälä pykälältä. Selvitys on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa.
- Laki on nostanut aiheen framille. Oleellista on taata iäkkään itsensä kuuleminen omaisten ja ammattilaisten rinnalla.
- Lain kantavana ajatuksena on kotona asumisen tukeminen. Meillä on Helsingissä edelleen aika raskas palvelurakenne, vaikka rakennemuutosta kotihoidon suuntaan on tehty määrätietoisesti. Laki antaa selkänojaa jatkaa työtämme.
Jolkkonen nostaa laista esiin muun muassa vastuutyöntekijä-pykälän, joka astuu voimaan vuoden 2015 alussa. Jos asiakas tarvitsee apua palvelujen yhteensovittamisessa ja toteuttamisessa, hänelle nimetään oma vastuutyöntekijä. Tätä tietysti edeltää palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelman teko.
- Laki edellyttää kunnilta myös suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi, joka meillä laaditaan 2014.
- Nyt myös vanhusneuvostojen perustaminen on kirjattu lakiin mukaan. Meidän oma neuvostomme on toiminut jo vuodesta 1998.
Kokonaisvaltaista työtä
Juha Jolkkonen on johtanut tämän vuoden alusta, kun uusi sosiaali- ja terveysvirasto käynnistyi, osastopäällikkönä Helsingin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluja. Aikaisemmin hän toimi Vantaan kaupungilla sairaalapalvelujen päällikkönä ja vanhus- ja vammaispalvelujen johtajana.
Jolkkonen on koulutukseltaan geriatrian erikoislääkäri. Geriatrialla on Jolkkosen mukaan paljon yhteistä yleislääketieteen kanssa. Asioita ei lähestytä vain sairauden vaan enemmän asiakkaan yleisen toimintakyvyn kautta: miten kuntoa ylläpidetään tai parannetaan, miten potilaan tilanteeseen voidaan vaikuttaa.
- Geriatria on kokonaisvaltaista ihmisen hoitamista, jossa yhdistyvät erilaiset tarpeet ja tavoitteet. Mukana vanhustyötä tekemässä on aina eri ammattiryhmiä kuten hoitajia, lääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä. Työssä ovat yhdessä monet ammatti- ja erikoisalat.
- Iäkkäät ovat osa meidän yhteiskuntaamme, heidän arvostuksensa pitäisi olla suurempi. Ikäihmisillä on tosi paljon annettavaa elämänkokemuksensa ansiosta. Heitä ei saisi nähdä taakkana tai kuormana. Olen kohdannut työssäni iäkkäiden ihmisten kanssa paljon hienoja tilanteita.
Millaista henkilöstöä meillä on?
- Meillä on sairaala-, kuntoutus ja hoivapalveluissa iso joukko ammattilaisia töissä. Olen ylpeä työntekijöistämme. Tiedän, että meidän työntekijöillä on myös itsellään oikealla tavalla ammattiylpeyttä, Jolkkonen kommentoi.
Mutta riittääkö Helsingin vanhustyöhön jatkossa osaavia ammattilaisia? Osastopäällikkö näkee pääkaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa myönteisiä piirteitä.
- Uskon, että riittää, Helsinki on hyvä ja koulutusmyönteinen työnantaja. Olemme Suomen suurin sosiaali- ja terveyssektorin toimija.
- Yksi haaste on saada isosta organisaatiosta vielä joustavampi, joka taipuu tarpeen mukaan. Joustavuus voi tarkoittaa esimerkiksi eri ammattiryhmien, kuten lääkärien ja hoitajien, toimenkuvien miettimistä tai työntekijöillä valmiutta siirtyä hiukan erilaisiin tehtäviin, esimerkiksi sairaalaosastolta kotihoitoon.
Vuoden vaihteessa Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistettiin yhteen virastoon.
- Iäkkäiden palveluissa sosiaali- ja terveyssektorin integraatio on luonnollinen asia, Jolkkonen kiteyttää.
Lue myös juttu Kampin vanhuspalveluseminaarista 19.9.
Lisätietoa
- Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys vanhuspalvelulain voimaan astumiseen (1.7.2013 alkaen) varautumisesta Helsingissä
- Vanhupalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (Finlex)
- STM:n tietopaketti vanhuspalvelulaista
Teksti Markus Snellman, Kuvat Maarit Miettinen, Kimmo Brandt ja MS