Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto liittyy kansalliseen Potilastiedon arkistoon marraskuussa 2014. Terveydenhuollon yksiköt tallentavat tietoja omista tietojärjestelmistään potilastiedon arkistoon tietoturvallisesti.

Potilastiedon arkisto tarjoaa helsinkiläisille mahdollisuuden tarkastella omia potilastietojaan vaivattomasti ajasta ja paikasta riippumatta Omakanta-palvelussa. Omakanta-palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksin, sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmenteella osoitteessa www.kanta.fi.

Terveystietojen hyödyntämiseen tarvitaan potilaan suostumus

Kun potilaan tiedot tallennetaan Potilastiedon arkistoon, voidaan niitä hyödyntää myös muissa potilasta hoitavissa terveydenhuollon toimintayksiköissä, jos potilas antaa siihen suostumuksensa. Suostumuksen voi antaa Omakanta-palvelussa tai terveydenhuollon yksiköissä. Asiakas voi halutessaan kieltää tietojen tai niiden osan näyttämisen milloin vain. Vain terveydenhuollon ammattilaiset pääsevät katselemaan potilaan tietoja. Tietojen katselusta jää jälki järjestelmään.

Potilastiedon arkisto tulee käyttöön koko Suomen julkisessa terveydenhuollossa kevään 2015 aikana ja yksityisessä terveydenhuollossa tavoite on 2015 loppuun mennessä. Kansalaiset hyötyvät valtakunnallisesta palvelusta liikkuessaan eri osissa maata ja käyttäessään useampien terveydenhuollon palvelunantajien palveluja. Yhtenäisen tiedon avulla parannetaan potilasturvallisuutta sekä vältetään päällekkäiset hoidot ja tutkimukset.
 

Lue myös: 

• Potilastiedon arkiston tietopaketti (mm. video potilasarkistosta)
• Pian se on täällä, Potilastiedon arkisto

Terveysneuvonta numerossa 09 10023 päättyy vuoden 2014 lopussa. Pääkaupunkiseudun kunnat eivät enää kilpailuttaneet tätä palvelua, ja nykyinen sopimus päättyy vuoden vaihteessa.

Kuntalaiset saavat terveysneuvontaa vuoden 2015 alusta arkisin päiväaikaan omalta terveysasemalta ja muina aikoina kiireellisissä asioissa lasten ja aikuisten päivystyksistä.

Tiedotamme asiasta lisää joulukuussa. Numero 09 10023 palvelee vuoden 2014 loppuun asti.

Malmin uusi päivystyssairaala aukeaa torstaina 27.11. klo 8. Marian sairaalassa korvaavana toiminut päivystys suljetaan 26.11. klo 8. Helsinkiläisiä palvelevat muuton ajan 26.11. klo 8 – 27.11. klo 8 päiväsaikaan oma terveysasema ja muina aikoina Haartmanin, Jorvin ja Peijaksen päivystykset.

Malmin päivystyssairaala on suunniteltu tiloiltaan ja toiminnoiltaan uudenaikaiseksi ja toimivaksi päivystyssairaalaksi. Sairaala on Helsingin sosiaali- ja terveysviraston suurin investointi viime vuosilta. Rakentamiskustannukset ovat olleet 72 miljoonaa euroa.

Malmin päivystyksessä potilas halutaan ottaa entistä enemmän mukaan hoitonsa suunnitteluun. Lääkärit ja hoitajat tekevät mahdollisimman paljon työtä ja kirjauksia potilaan luona. Tavoitteena on, että henkilöstö on näkyvissä ja tavoitettavissa. Kaikki hoitopolut on suunniteltu uudelleen asiakasnäkökulma ja sujuvuus huomioiden. Sairaalassa on hyödynnetty uusia teknologisia ratkaisuja asiakkaan hoidon parantamiseksi.

Uudessa Malmin päivystyssairaalassa on neljä sairaalaosastoa, joista yksi on valvontaosasto. Päivystystä tukee myös ikääntyneille tarkoitettu akuuttiosasto, jossa hoito ja kuntoutus ovat aktiivista, vaikuttavaa ja oikea-aikaista.

Malmin päivystys palvelee ensisijaisesti itäisen kaakkoisen, koillisen ja pohjoisen Helsingin asukkaita. Päivystys on auki joka päivä ympäri vuorokauden. Arkisin kello 8–16 terveydenhoidon palvelut antaa kaupunkilaisille ensisijaisesti oma terveysasema. Kun asiakas tulee päivystykseen, hänelle tehdään hoidon tarpeen kiireellisyyden arvio, ja sen perusteella hänelle annetaan tarvitsemansa päivystyksellinen hoito. Tarvittaessa asiakas ohjataan muihin tarkoituksenmukaisiin palveluihin tai normaaleihin päiväaikaisiin palveluihin. Päivystyksen asiakkaat hoidetaan kiireellisyyden mukaan, ei saapumisjärjestyksessä.

Päivystyssairaalassa toimivat myös laboratorio, kuvantaminen, sisätautien poliklinikka ja kotisairaala. Sairaala-alueelta löytyy terveysasema. Helsingin toinen päivystys sijaitsee Haartmanin sairaalassa, puh. 09 310 63231 (eteläisen, keskisen ja läntisen Helsingin asukkaat). Alle 16-vuotiaitten lasten ja nuorten päivystys on Lastenklinikalla, puh. 09 10023.

Malmin päivystyssairaalan osoite on Talvelantie 6, rakennus 2, puh. 09 310 67204.
 

Lisätietoja

• Asiakastiedote (.pdf)
• Malmin päivystyssairaalan kartta (.pdf)
• www.hel.fi/paivystys

Helsingin kaupungin avoterveydenhuollon fysioterapiassa otetaan perjantaina 28.11.2014 käyttöön  yksi ajanvaraus- ja neuvontanumero 09 310 67000. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 8–15.

Fysioterapiassa on käytössä takaisinsoittopalvelu. Kun asiakas soittaa fysioterapian puhelinpalveluun, hän kuulee nauhalta viestin, jossa häntä pyydetään ensin valitsemaan, haluaako hän palvelua suomen, ruotsin vai englannin kielellä.

Tämän jälkeen asiakasta pyydetään valitsemaan toinen seuraavista vaihtoehdoista:

• ajan peruminen
• ajanvaraus tai muu asia.

Tämän valinnan jälkeen asiakas ohjataan fysioterapian puhelinpalveluun. Mikäli kaikki linjat ovat varattuja, asiakas voi jättää soittopyynnön ja hänelle soitetaan mahdollisimman pian takaisin.

Kasvatusalan ammattilainen

Haluaisitko toimia kotona tärkeässä ja vaikuttavassa tehtävässä? Haemme kunnallisia ammatillisia perhehoitajia antamaan kodin ja hoivaa kaikenikäisille lapsille, jotka eivät voi kasvaa omien vanhempiensa hoidossa.

Olemme varanneet perheellesi tilavan ja viihtyisän kodin Helsingissä. Sinne mahtuvat hyvin sekä mahdolliset omat että 3–4 sijoitettavaa lasta. Tehtävästäsi maksamme kilpailukykyisen hoitopalkkion ja kuluista korvausta. Tehtävän hoito perustuu kanssasi solmittavaan toimeksiantosopimukseen. Saat tehtävään valmennuksen sekä ammattitaitoista, monipuolista tukea koko sijoituksen ajan.

Etsimme jatkuvasti myös sijaisperheitä Etelä-Suomen alueelta. Seuraavat PRIDE-sijaisperhevalmennuksemme alkavat alkuvuodesta 2015.

Jos kiinnostuit, ota meihin yhteyttä – keskustellaan lisää.

Kunnalliset ammatilliset perhekodit:
Sari Säilynoja, johtava sosiaalityöntekijä
puh. 040 3347648
sari.sailynoja(at)hel.fi

Sijaisperhetoiminta:
Perhehoidon asiakasohjaus, neuvontapuhelin 09 310 46979 (arkisin klo 9–12)
lasten.perhehoito(at)hel.fi

Terveysneuvontaa 24 h – puh. 09 10023

Terveysneuvonnasta saa tietoa Helsingin terveyspalveluista ja sairauksien hoito-ohjeita ympäri vuorokauden (24 h) tavallisen puhelun hinnalla.

Henkeä uhkaavat tilanteet – soita 112

Vakavissa ja henkeä uhkaavissa sairaus- ja onnettomuustapauksissa saa apua ympäri vuorokauden numerosta 112.

Terveysasemat

Terveysasemat ovat auki perjantaina 5.12. klo 8–16 ja kiinni itsenäisyyspäivänä 6.12.

Terveyskeskuspäivystys

Oman terveysaseman ollessa kiinni päivystää terveyskeskuspäivystys kiireellisissä sairaustapauksissa arki-iltaisin klo 16–22, viikonloppuisin ja pyhinä klo 8–22 seuraavasti:

• Aikuiset (16 vuotta täyttäneet)
  Haartmanin sairaala, Haartmaninkatu 4, rakennus 12, puh. 09 310 63231 ja Malmin sairaala, Talvelantie 6, puh. 09 310 67204. Yöllä klo 22–8 päivystävät Haartmanin ja Malmin päivystyspoliklinikat.
  
  
• Lapset
  Lasten ja nuorten sairaala, Lastenklinikka, Stenbäckinkatu 11, puh. 09 10023. Yöllä klo 22–8 päivystää Lastenklinikan päivystyspoliklinikka.

Kiireellisissä sairaustauksissa oman terveysaseman ollessa kiinni helsinkiläiset voivat hakeutua myös Jorvin terveyskeskuspäivystykseen Espooseen, Turuntie 150, puh. 09 10023 tai Peijaksen terveyskeskuspäivystykseen Vantaalle, Sairaalakatu 1, puh. 09 471 67060.

Suun terveydenhuollon päivystys

Suun terveydenhuollon päivystys on auki 6.12. klo 9–21 Haartmanin sairaalassa, Haartmaninkatu 4, rakennus 12. Ajanvaraus on avoinna klo 8–21, puh. 09 310 49999. Toivomme, että potilaat ottavat yhteyttä puhelimitse ennen kun hakeutuvat suun terveydenhuollon päivystykseen.

Sosiaali- ja kriisipäivystys 24 h

Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelevat itsenäisyyspäivänä ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystys, puh. 020 696 006 ja kriisipäivystys, puh. 09 310 44222.

Kampanjan juliste.

Tärkeä asia nostetaan esiin perjantaina 3.10. järjestetyllä tiedotustilaisuudella, julistekampanjalla ja elokuvaohjaaja Klaus Härön ohjaamalla tietoiskulla. Tiedotustilaisuudessa kampanjan avasi ylipormestari Jussi Pajunen.

Julisteet näkyvät Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä, kaupungin katukuvassa ja aikakauslehdissä. Tietoiskua esitetään muun muassa Helsingin elokuvateattereissa.

Tietoa kampanjasta sekä viranomaisten ja muiden lähisuhdeväkivaltatilanteissa auttavien tahojen yhteystietoja löytyy 3.10. alkaen kaupungin nettisivustolta www.kotiväkivalta.fi.

Suvannon maksuton auttava puhelinpalvelu, Suvanto-linja, numerossa 0800 06776 päivystää kampanja-aikana (3.10 - 18.10) joka päivä klo 8 - 18. Normaalisti Suvanto-linja on auki tiistaisin ja torstaisin kello 12 - 18. 

Helsingin sosiaalipäivystys tekee ympärivuorokauden kiireellisen sosiaalityön tarpeen arviointeja, puh. 020 696 006 (24 h). Kriisipäivystys antaa tukea, ohjausta ja neuvontaa ja tekee sovittaessa kotikäyntejä, puh. 09 310 44222 (24 h).

Osin vaiettu aihe

Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin, miksi vanhuuksiin kohdistuva väkivalta tulee nostaa esille?

Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin.

”Ikäihmisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on useissa tutkimuksissa todettu varsin laajaksi mutta piilossa olevaksi ja hävettäväksi asiaksi. Tämä ilmenee esimerkiksi THL:n ja Optulan tuoreissa tutkimuksissa ja kansainvälisissä selvityksissä.”

”Maan hallituksen ohjelmissa ja kaupungin omissa strategioissa pyritään ihmisten arjen turvallisuus varmistamaan. Tässä on valtion ja kuntien toimijoilla sekä kansalaisjärjestöillä paljon tekemistä, että kissa nostettaisiin pöydälle. Ryhdytään yhdessä toimintaan, jotta vanhusten ei tarvitsisi elää jatkuvassa pelossa ja kokea uhkaa läheistensä taholta.”

”Yksikään ihminen ei saa joutua kaltoin kohtelun, heitteillejätön, pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, oli sitten kyseessä lapsi, aikuinen, vammainen tai ikääntynyt ihminen.”

Mikä on kampanjan merkitys?

”Kampanja voi herättää sekä kansalaisia että työntekijöitä havaitsemaan, ottamaan puheeksi, tarttumaan asiaan ja auttamaan väkivallan uhan alla eläviä henkilöitä pois kierteestä. Samalla voivat eri alojen ammattilaiset oppia ymmärtämään uhrien ja tekijöiden kokemuksia, tulemaan yhteiseen pöytään hakemaan ratkaisuja vaikeiksi koettuihin ongelmiin ja saamaan rohkeutta puuttua tilanteisiin.”

”Totta kai pyrimme vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, kuten edellisissäkin kampanjoissa, joiden teemoja ovat olleet pieniin lapsiin kohdistuva väkivalta, nuorten seurusteluväkivalta ja aikuisten välinen väkivalta”, Olli Salin kertoo.

Kampanjan järjestää Helsingin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Olli Salin. Tärkeitä yhteistyökumppaneita syksyn kampanjassa ovat Helsingin poliisilaitos ja Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto Ry.

Lisätietoa
Kampanjasivu www.kotiväkivalta.fi
Tietoisku (ohjaus Klaus Härö)
Helsingin poliisilaitos
Suvanto ry

Kaikki Kelan korvaamat taksimatkat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoalueella tilataan keskiviikosta 10. joulukuuta alkaen Helsingin ja Uudenmaan taksikeskuksesta numerosta 0100 84 000 (suomeksi) ja 0100 84 001 (ruotsiksi).

Näistä numeroista tilatuista matkoista asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa esittämällä Kela-kortin. Asiakas maksaa ainoastaan omavastuuosuuden, joka on tänä vuonna 14,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta. Taksikeskus on auki ympäri vuorokauden joka päivä. Asiakas voi tilata useamman matkan samalla puhelinsoitolla.

Suorakorvausjärjestelmän ansiosta myös lyhyet, kustannuksiltaan alle omavastuun jäävät matkat tulevat Kelan tietoon, ja ne lasketaan mukaan matkakattokertymään. Matkakaton täytyttyä Kela lähettää asiakkaalle vuosiomavastuukortin (SV191) osoituksena matkakaton täyttymisestä. Tämän jälkeen asiakkaan ei tarvitse maksaa matkan omavastuuosuutta.

Jos asiakas ei halua käyttää suorakorvausmenettelyä, hän voi tilata matkan valitsemaltaan taksiyrittäjältä. Tällöin asiakas maksaa kuljettajalle koko taksimatkan hinnan itse ja hakee korvauksen Kelalta jälkikäteen.

Vuonna 2013 Kela korvasi HUS-alueella 714 000 taksimatkaa 91 000 asiakkaalle. Korvauksia maksettiin 28,4 miljoonaa euroa. Vastaavasti koko maassa korvattiin 3,2 miljoonaa taksimatkaa 400 000 asiakkaalle, ja korvaukset olivat noin 170 miljoonaa euroa.

Taksimatkoihin kaksi omavastuuta vuoden alusta

Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen, jonka mukaan ensi vuoden alusta kaikkien Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousee 16 euroon. Samassa yhteydessä vuotuinen omavastuuosuus (niin sanottu matkakatto) nousee 272 euroon.

Taksimatkoihin tulee lisäksi toinen omavastuu ensi vuoden alusta lukien. Jos matkaa ei tilata Kelan osoittamasta keskitetystä tilausvälityskeskuksesta, taksimatkan omavastuuosuus on 32 euroa. Tätä omavastuuosuutta ei myöskään lasketa mukaan asiakkaan matkakattokertymään. 32 euron omavastuun joutuu maksamaan aina, vaikka asiakkaan matkakatto olisikin jo täyttynyt keskitetystä tilausnumerosta tilattujen taksimatkojen tai joukkoliikenteellä tai omalla autolla tehtyjen matkojen omavastuuosuuksista.

Yhdistely säästää kustannuksia

Taksimatkojen keskitetty tilausvälitys mahdollistaa sähköisen tiedonsiirron lisäksi Kelan korvaamien taksimatkojen yhdistelyn. Matkojen yhdistely hillitsee tehokkaasti kasvavia kustannuksia varsinkin alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä. Asiakkaan matkaa ei kuitenkaan yhdistellä, jos terveydenhuollon edustaja on katsonut, ettei se ole asiakkaan terveydentilan vuoksi mahdollista.

Vuonna 2013 matkojen yhdistelyllä säästettiin noin 10 miljoonaa euroa, vaikka järjestelmä oli käytössä vasta osassa maata.
 

Lisätietoa

• Asiakastiedote
• Näin tilaat taksin  
• Kundmeddelande
• Så här beställer du taxi

Terveysneuvontaa 24 h – puhelinnumero vaihtuu

Terveysneuvonnan puhelinnumero on 30.12. klo 10 asti 09 10023. Terveysneuvonnan puhelinnumero on jatkossa 09 310 10023 alkaen 30.12. Puhelu maksaa tavallisen puhelun verran.
 

Henkeä uhkaavat tilanteet – soita 112

Vakavissa ja henkeä uhkaavissa sairaus- ja onnettomuustapauksissa saa apua ympäri vuorokauden numerosta 112.
 

Terveysasemat

Terveysasemat ovat kiinni jouluna 24.–26.12., uutenavuotena 1.1. ja loppiaisena tiistaina 6.1. 

Terveysasemat ovat auki tiistaina 23.12., keskiviikkona 31.12, maanantaina 5.1. ja muina vuodenvaihteen arkipäivinä ma–pe klo 8–16. Myös keskiviikkona 7.1. terveysasemat ovat poikkeuksellisesti auki vain klo 8–16.
 

Päivystys

Oman terveysaseman ollessa kiinni kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidetaan päivystyksessä.

• Aikuiset (16 vuotta täyttäneet)
  Haartmanin päivystyssairaala, Haartmaninkatu 4, rakennus 12, puh. 09 310 63231 ja Malmin päivystyssairaala, Talvelantie 6 J, puh. 09 310 67204.
  
  
• Lapset
  Lasten ja nuorten sairaala, Lastenklinikka, Stenbäckinkatu 11, puh. 30.12. klo 10 asti 09 10023 ja 30.12. klo 10 alkaen 09 87 10023.

Kiireellisissä sairaustapauksissa oman terveysaseman ollessa kiinni helsinkiläiset voivat hakeutua myös Jorvin päivystykseen Espooseen, Turuntie 150, puh. 30.12. klo 10 asti 09 10023 ja 30.12. klo 10 alkaen 09 87 10023 tai Peijaksen päivystykseen Vantaalle, Sairaalakatu 1, puh. 09 471 67060.
 

Suun terveydenhuollon päivystys

Suun terveydenhuollon päivystys on auki jouluna 24.–26.12., uutenavuotena 1.1. ja loppiaisena 6.1. klo 9–21 Haartmanin sairaalassa, Haartmaninkatu 4, rakennus 12. Ajanvaraus on avoinna klo 8–21, puh. 09 310 49999. Toivomme, että potilaat ottavat yhteyttä puhelimitse, ennen kuin hakeutuvat suun terveydenhuollon päivystykseen.

Ks. myös hammashoitoloiden tilapäiset sulkemiset
 

Sosiaali- ja kriisipäivystys 24 h

Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelevat jouluna, uutenavuotena ja loppiaisena ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystys, puh. 020 696 006 ja kriisipäivystys, puh. 09 310 44222.
 

Tilapäiset toimipisteiden sulkemiset jouluna ja vuodenvaihteessa

Sosiaalipalvelut

Lapsiperheiden palvelut

• • Perheoikeudellisten asioiden yksikkö on suljettuna 22.–28.12.2014.
  • Perheneuvola on suljettuna 2.1.2015.

Asukastoiminta

Asukastilat ja lähiöasemat ovat suljettuna 22.12.2014–4.1.2015:

• • Kumppanuustalo Hanna
  • Asukastalo Betania
  • Asukastalo Saunabaari
  • Asukastalo Oulunkylän Seurahuone
  • Malmin toimintakeskus
  • Vuosaaren Lähiöasema
  • Pihlajamäen lähiöasema
  • Kontulan lähiöasema
  • Asukastila Hopeala
  • Asukastalo Mylläri

Työllistämisen tuki

• • Uusix-verstaat (Kyläsaarenkatu 8 ja Teollisuuskatu 23) ovat suljettuina 22.–23.12.2014.

Maahanmuuttajapalvelut

• • Maahanmuuttoyksikkö suljettu 12.12.2014 kehittämistyöpajan vuoksi.

Päihdetyö

• • Päivätoimintakeskus Villa Sture suljettu 22.–23.12.

Ikääntyvien palvelut

Palvelukeskukset suljettu joulun ja uudenvuoden pyhinä, jos ei toisin mainita.

• Kamppi avoinna  22.-23.12., 29.–31.12. ja 5.1. klo 8–16
• Kinapori avoinna 24.–26.12.2014 sekä 1.1.2015 klo 9–15.
• Meilahti suljettu 22.–23.12.2014.
• Kustaankartano suljettu 24.12.2014–2.1.2015.
• Syystie suljettu 22.12.2014–2.1.2015, omatoiminen käyttö mahdollista  klo 8–16.

Päivätoiminta

• Kinaporin päivätoiminta Kammari ja Sointu
  24.–26.12.2014 sekä 1.1.2015 suljettu. Tiistaina 23.12.2014 ja keskiviikkona 31.12.2014 päivätoiminta Kammarissa ei järjestetä iltavuoroa.
• Päivätoiminta Meripihka (Kustaankartano) suljettu 27.12.2014.
• Päivätoiminta Näpsäkkä (Madetoja) suljettu 22.–28.12.2014.
• Päivätoiminta Syystie osittain käytössä 8 paikkaa (normaalisti 16 paikkaa) 22.12.2014–2.1.2015.

Omaishoito
Idän omaishoidon toimintakeskus on suljettuna 20.12.2014–11.1.2015.

Etelän palvelualue

• • Rintamaveteraanien kotiin vietävien palvelujen toimisto on suljettuna jouluviikolla 22.12.–23.12.2014.

Terveyspalvelut

Mielenterveyspalvelut

• Kivelän psykiatrian poliklinikka on suljettuna  22.12.2014–6.1.2015.

Suun terveydenhuolto

• Herttoniemen terveysaseman hammashoitola on suljettuna 22.12.2014–6.1.2015.
• Herttoniemenrannan hammashoitola on suljettuna 22.12.2014–6.1.2015.
• Killinmäen hammashoitola on suljettuna 22.12.2014–6.1.2015.
• Kivikon terveysaseman hammashoitola on suljettuna ajalla 22.12.2014–6.1.2015.
• Myllymatkantien hammashoitola on suljettuna ajalla 22.12.2014– 6.1.2015.
• Porolahden hammashoitola on suljettuna 23.12.2014–6.1.2015.
• Sofianlehdon hammashoitola on suljettuna ajalla 23.12.2014–6.1.2015.
• Lisäksi Helsingin kaupungin yliopistohammasklinikalla ei ole kliinistä opetustoimintaa ajalla 22.12.2014–11.1.2015.

Sosiaali- ja terveysviraston keskusarkisto sijaitsee Kivikossa.

Kivikossa sijaitsevaa, alkuvaiheessa päätearkisto-nimellä kutsuttua rakennusta alettiin suunnitella vuonna 2011. Rakennustyöt pääsivät alkuun vuonna 2012 ja jo keväällä 2014 rakennus oli valmis.

”Viime kesänä aloitimme terveydenhuollon asiakirjojen siirtämisen pääosin arkistopalvelut -yksikön hallinnassa olevista arkistotiloista eri toimipisteistä, ja vähitellen käynnistyy potilastietojen siirto ydintoiminnoista keskusarkistoon”, sanoo arkistopäällikkö Marja-Liisa Korteniemi.

Korteniemi kertoo, että jo 2000-luvun alkuvuosina kävi selväksi, että käytössä olevat tilat olivat riittämättömät terveydenhuollon arkiston materiaalille ja että uusi tila olisi tarpeen. Vanhat tilat olivat myös monelta osin arkistointiin ja työtiloiksi sopimattomat. Esimerkiksi aiemmin Kallion virastotalon pohjakerroksessa sijainneessa avoterveydenhuollon päätearkistossa ja Toisella linjalla vuokratiloissa sijainneessa hallinnon asiakirjojen arkistossa oli osa pitkään säilytettävistä potilas- ja hallinnon asiakirjoista vahingoittunut vesivahinkojen seurauksena. Kauan etsittiin ja toivottiin sopivaa tilaa ja kun kaupungin omista kiinteistöistä ei sellaista löytänyt, päätettiin rakentaa toiminnalle uusi, oma rakennus.

”Näin saatoimme yhdistää hajallaan olevat nk. päätearkistot yhteen paikkaan ja tehostaa toimintaamme”, Korteniemi kertaa. Hän antaa kiitosta muiden mukana erityisesti entiselle virastopäällikölle Matti Toivolalle, joka sinnikkäästi vei asiaa eteenpäin keskushallinnossa.

Nyt terveydenhuollon keskusarkisto on sijoitettu Korteniemen mukaan järkevästi yhteen paikkaan, mistä syntyy selkeitä synergiaetuja ja tehokkuutta toimintaan. Henkilöstöä Kivikossa on kahdeksan työntekijän verran. Toki Kalliossakin on edelleen arkistopalvelujen työntekijöitä, sosiaalihuollon keskusarkisto kun säilyy siellä edelleen.

Paperiarkistot säilyvät vielä pitkään

Vaikka uudet sähköiset asiakas-ja potilastietojärjestelmät ja sähköiset arkistot tekevät yhä enemmän lähivuosina tuloaan, tarvitaan paperimuodossa olevien asiakirjojen arkistoja edelleen. Nykyisen potilasasiakirja-asetuksen mukaan potilastietoja pitää säilyttää pääsääntöisesti 12 vuotta henkilön kuoleman jälkeen. Näin ollen jokaisen sosiaali- ja terveysviraston toimipaikoissa hoidetun henkilön potilaspaperit siirtyvät aikanaan Kivikon uuteen keskusarkistoon.

Auroran, Haartmanin, Herttoniemen, Laakson ja Malmin sairaaloissa on kussakin omat lähiarkistonsa, joissa toiminnasta vastaa arkistopalvelut -yksikön henkilökunta. Herttoniemen arkiston aineisto siirretään tammikuussa 2015 kokonaisuudessaan Kivikon keskusarkistoon toiminnan supistuessa Herttoniemessä.

Ydintoiminnan yksikköjenkin tehtäviin kuuluu edelleen paperimuotoisten asiakirjojen säilytystä. Marja-Liisa Korteniemen mukaan tulevaisuudessa säilytysaika ydintoiminnoissa voi lyhentyä entisestään, kun asiakirjat on mahdollista siirtää keskusarkistoon käyttötarpeen päätyttyä ydintoiminnan yksikössä. Näin ydintoiminnoille jää enemmän aikaa ja tilaa omaan toimintaansa, kun asiakirjahallinnon ammattilaisilla voi olla vastuuta asiakirjojen käsittelystä asiakirjaprosessien nykyistä aikaisemmassa vaiheessa.

Arkistopäälikkö Marja-Liisa Korteniemi.

Marja-Liisa Korteniemi kertoo, että arkistotoiminta on ollut jo vuosien ajan murroksessa, kun asianhallintaa ja arkistointia koskevia säädöksiä ja ohjeita on uudistettu sekä kaupunkikonsernin että valtakunnan tasolla. Osittain tämä liittyy sähköisen asianhallinnan lisääntymiseen ja sähköisten arkistojen käyttöönottoon.

Korteniemi iloitsee, että arkistopalvelut voi nyt uuden keskusarkistorakennuksen ja sen myötä tapahtuneiden muutosten jälkeen keskittyä arkistoinnin ohjaukseen ja neuvontaan sekä yhteisten prosessien ja asiakirjojen käsittelyssä ja arkistoinnissa käyttöönotettavien uusien toimintatapojen kehittämiseen yhteistyössä ydintoimintojen kanssa.

Teksti: Nina Björklund
Kuvat NB ja kiinteistövirasto

Sosiaaliohjaaja Elina Alatalo.

Varhaisen tuen perhetyön sosiaaliohjaajat tarjoavat apua ja tukea neuvolaikäisten ja pienten koululaisten perheille matalalla kynnyksellä. Sosiaaliohjaaja Elina Alatalo kartoitti vanhempien kokemuksia palvelusta.

Perheiden erilaiset tilanteet haastavat perhetyötä tekevät pohtimaan, miten perheet tulisi kohdata, jotta riittävä tuki mahdollistuisi jokaisessa elämäntilanteessa. Asiakaslähtöisyyttä korostetaan nykypäivänä kaikkien sosiaali- ja terveysalan palveluiden yhteydessä. Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen nähdään oleellisena jo palvelujen suunnitteluvaiheessa. Enää palveluja ei vaadita vain kustannustehokkuutta vaan vähenevien resurssien täytyy kohdentua palvelemaan asiakasta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Helsingissä varhaisen tuen perhetyössä toteutettiin keväällä 2014 asiakaspalautekysely, joka oli samalla ylempään ammattikorkeakoulututkintooni liittyvä opinnäytetyö. Kyselyllä kartoitettiin asiakkaina olleiden vanhempien kokemuksia varhaisen tuen perhetyöstä.

Varhaisen tuen perhetyön sosiaaliohjaajat tarjoavat apua ja tukea neuvolaikäisten ja pienten koululaisten perheille matalalla kynnyksellä. Kyselyssä ilmeni, että asiakkaat kokivat tärkeäksi palvelun saamisen ilman jonotusta ja työskentelyn joustavuuden perheen tarpeiden ja tilanteen mukaan. Erityisesti perheet kokivat saavansa apua ja tukea sosiaaliohjaajan antamista käytännön neuvoista jaksamiseen, vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa.

Kokemus perhetyöstä madaltaa perheiden kynnystä pyytää apua tarvittaessa. Tämä osoittaa, että Varhaisen tuen perhetyöllä on merkittäviä vaikutuksia asiakasperheiden hyvinvointiin. Asiakkaiden mukaan parannettavaa on työn tavoitteellisuudessa sekä perhetyön markkinoinnissa neuvoloissa ja päivähoidossa.

Osa vanhemmista oli kokenut, ettei heidän huoliansa oltu otettu vakavasti, kun he ovat yrittäneet kertoa niistä neuvolan vastaanotolla tai päiväkodissa. Asiakkaat toivat esille, että parhaimmillaan varhaisen tuen perhetyössä sosiaaliohjaajan avulla perheiden arjen haasteet tulevat konkreettisimmiksi ja käsiteltävämmiksi, jolloin asiakas voi kokea hallitsevansa itse omaa elämäänsä.

Perhetyöstä tiedottaminen sujuvammaksi

Kyselyssä nousi esiin, että asiakkaiden tiedonsaantiin perhetyöstä tulisi panostaa päiväkodeissa ja neuvoloissa. Osa varhaisen tuen perhetyön sosiaaliohjaajista on siirtynyt neuvoloiden tiloihin vuoden 2013 aikana. Tämä on lisännyt terveydenhoitajien tietämystä Varhaisen tuen perhetyöstä, mikä on selvästi parantanut asiakkaiden ohjautumista perhetyöhön. Tästä huolimatta osa kyselyyn vastanneista vanhemmista ei ollut saanut tietoa perhetyöstä neuvolasta. Tämä kertoo siitä, että ammattilaisten kynnys tarjota apua perheille saattaa toisinaan olla liian korkea.

Aiemmin on jo havaittu, että päiväkodeista ohjautuu asiakkaita vähäisesti perhetyöhön. Erään kyselyyn vastanneen vanhemman ehdotus oli, että päiväkotien keskusteluissa vanhempien kanssa annettaisiin Varhaisen tuen perhetyön esite ja työntekijä kertoisi palvelusta. Tämä voisi auttaa asiakkaita löytämään tarvitsemaansa tukea. Edellytyksenä on, että päiväkodissa oltaisiin tietoisia Varhaisen tuen perhetyön olemassaolosta.

Elinan työpiste sijaitsee Malminkartanon terveysasemalla.

Asiakkaan osallisuus työskentelyssä olennaista

Varhaisen tuen perhetyössä tulisi käydä keskustelua sosiaaliohjaajien kanssa työn tavoitteellisuuden konkretisoinnista asiakkaille. Perheissä elämäntilanteet ja haasteet vaihtuvat, jolloin joudutaan priorisoimaan käsiteltäviä asioita. Kun asiakkuuden alussa asetetut tavoitteet muuttuvat moneen kertaan vanhemmille voi jäädä kuva, ettei työskentely ole tavoitteellista. Myös tutustumiseen ja luottamuksen syntymiseen asiakkuuden alussa voi kulua aikaa. Vasta sen jälkeen päästään käsiksi asioihin, joissa sosiaaliohjaaja voi perhettä tukea ja auttaa.

Moniammatillisen yhteistyön näkyvyyttä asiakkaalle tulisi myös parantaa. Tällöin asiakkaat voisivat kokea moniammatillisen yhteistyön positiivisena eikä viranomaisten salamyhkäisenä ja mahdollisesti perhettä uhkaavana toimintana. Yhteistyö paranisi jo sillä, että kehitettäisiin organisaation ja työntekijöiden luomia yhteistyön rakenteita.

Moniammatillista yhteistyötä tulisi kehittää siten, että sen hyöty olisi mahdollisimman pian näkyvissä asiakasperheelle. Kokousten mielekkääseen ja kaikkia yhteistyötahoja hyödyttävään sisältöön tulisi panostaa. Hyvätkin yhteistyörakenteet kuihtuvat, jos niiden sisältö jää epämääräiseksi, eivätkä työntekijät koe niistä olevan apua omalle perustyölleen.

Elina Alatalon opinnäyte löytyy ammattikorkeakoulujen julkaisuarkistosta (Theseus.fi)

Varhaisen tuen perhetyö Helsingissä

• Varhaisen tuen perhetyö on lapsiperheille tarkoitettua tukea, ohjausta, ja neuvontaa erilaisissa elämäntilanteissa.
• Palvelu on vapaaehtoista ja maksutonta.  
• Ensisijainen kohderyhmä on alle kouluikäisten lasten perheet ja pienten koululaisten perheet.
• Varhaisen tuen perhetyötä tekevät sosiaaliohjaajat, joilla on sosionomin (AMK), sosiaalikasvattajan tai sosiaaliohjaajan koulutus.
• Helsingissä on 27 sosiaaliohjaajaa, jotka toimivat alueellisesti.
• Ruotsinkielisiä perheitä varten on oma sosiaaliohjaaja.
• 2 sosiaaliohjaajaa tekee kohdennettua romaniperhetyötä koko kaupungin alueella.
• 1.1.2015 Varhaisen tuen perhetyön nimi muuttuu Lapsiperheiden perhetyöksi.

Asiakkaaksi tulo

• Asiakkaat voivat ottaa suoraan yhteyttä sosiaaliohjaajiin.
• Yhteistyötahot voivat ohjata perheitä varhaiseen tukeen. Joissakin tilanteissa on parempi, että yhteistyökumppani soittaa itse sosiaaliohjaajalle tuen saamisen varmistamiseksi. Perheen tulee olla motivoitunut ottamaan apua vastaan.
• Mikäli perhe ohjautuu varhaiseen tukeen yhteistyötahon kautta, ensimmäinen tapaaminen voidaan järjestää esim. neuvolassa, perheneuvolassa, päiväkodissa tai perheen kotona.
• Perhe voi tulla asiakkaaksi myös lastensuojelun kautta, mikäli lastensuojeluilmoitus ei johda lastensuojelutarpeen selvitykseen tai selvityksen jälkeen todetaan, että lapsi ei ole lastensuojelun tarpeessa, mutta perhe tarvitsee silti tukea arkeen.
• Varhaisen tuen perhetyöhön ei oteta perheitä, joissa vanhemmilla on akuutti ja/tai hoitamaton päihde- tai  mielenterveysongelma tai jos perheessä on perheväkivaltaa.

Teksti Elina Alatalo
Kuvat Markus Snellman