Stadin ikäohjelma on niin sanotun vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma toimenpiteistä, joilla Helsingissä halutaan parantaa ikääntyneiden mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen, vaikuttamiseen ja tiedon saantiin. Tavoitteena on myös kohentaa ikääntyneiden asumista ja lisätä kotona asumisen mahdollisuuksia sekä lisätä ikääntyneiden mahdollisuuksia liikkumiseen, liikuntaan ja arkiaktiivisuuteen.

Stadin ikäohjelmasta järjestetään asukastilaisuuksia huhti- ja toukokuussa 2015 seuraavasti:

• Kampin palvelukeskus, Salomonkatu 21 B, ke 8.4. klo 16–18
• Riistavuoren palvelukeskus, Isonnevantie 28, ma 13.4. klo 14–16
• Syystien palvelukeskus, Takaniitynkuja 3, ma 13.4. klo 17–19
• Kinaporin palvelukeskus, Kinaporinkatu 7–9, to 16.4. klo 15.30–17.30
• Kampens servicecentral, Salomonsgatan 21 B, mån 27.4. kl. 16–18 (tillställningen på svenska)
• Munkkiniemen palvelukeskus, Laajalahdentie 30, ke 13.5. klo 13–15
• Kontulan palvelukeskus, Kontukuja 5, ma 18.5. klo 13–15
• Kustaankartanon palvelukeskus, Kivalterintie 16 / Oltermannintie 32, ma 18.5. klo 16–18
• Roihuvuoren palvelukeskus, Punahilkantie 16, ma 25.5. klo 13–15

Asukastilaisuuksissa osallistujilta kootaan palautetta ja evästyksiä Stadin ikäohjelman viidelle teemakohtaiselle työryhmälle. Työryhmät ovat seuraavat:

• Tieto käyttöön ja voimaa vaikuttamiseen
• Iätöntä asumista Helsingissä
• Luotuja liikkumaan: arkiaktiivisuuden ja sujuvan liikkumisen edistäminen
• Muistiystävällinen Helsinki
• Käyttäjälähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Asukastilaisuuksissa käsitellään myös monipuolisiin palvelukeskuksin liittyviä kysymyksiä, erityisesti ikääntyneiden helsinkiläisten toiveita palvelukeskuksessa tarjottavista tai tarvittavista palveluista.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ennen tilaisuuksien alkua on kahvitarjoilu.

Stadin ikäohjelman verkkosivut

Helsingin Epidemiologisen toiminnan tuhkarokkotiedote

Helsingin yhdessä vastaanottokeskuksessa on todettu 31.3.15 yhdellä turvapaikanhakijalla tuhkarokko. Henkilö on ollut tartuttava 23.3.–28.3.2015. Altistuneiden suojaustoimenpiteet on tehty eilisen päivän aikana. Uusia tautitapauksia ei ole todettu. Tautitapauksen vuoksi vastaanottokeskukseen ei toistaiseksi oteta uusia turvapaikanhakijoita.

Tuhkarokko on helposti leviävä viruksen aiheuttama infektio. Taudinkuvaan kuuluu kuume, hengitystietulehdus ja muutaman päivän kuluttua kehittyvä ihottuma. Jälkitautina voi kehittyä hengitysteiden bakteeri-infektio, usein keuhkokuume tai korvatulehdus. Tuhkarokkoon liittyvä enkefaliitti eli aivotulehdus on harvinainen komplikaatio. Aikuisiällä sairastettuna tauti on usein vakavampi.

Suomessa MPR-rokote, joka antaa suojan tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan on kuulunut kansalliseen rokotusohjelmaan vuodesta 1982. Suurimmalla osalla ennen 1960 syntyneistä on lapsena sairastettujen MPR-tautien (tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko) antama suoja. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota 1960–70-luvulla syntyneisiin naisiin, sillä heidän joukossaan saattaa olla MPR-tauteja sairastamattomia ja rokottamattomia henkilöitä. Vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneistä suomalaisista useimmat ovat saaneet MPR-rokotuksen neuvolassa tai koulussa.

Vastaanottokeskuksesta on henkilön tartuttavuusaikana siirtynyt turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksiin muualle Suomeen ja asianosaisia vastaanottokeskuksia on informoitu asiasta eilen. Tuhkarokon leviämisen estämiseksi on ensisijaisen tärkeää, että vastaanottokeskuksessa toistuvasti käyneiden rokotussuoja tarkistetaan ja heidän mahdolliset oireensa tunnistetaan.
  
Valtaosa suomalaisista on sairastanut tuhkarokon tai suojattu tautia vastaan rokotteella.
Mikäli olet sairastanut tuhkarokon tai saanut 2 annosta tuhkarokko- tai MPR (tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko)-rokotetta, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Mikäli näin ei ole, voit olla arkena yhteydessä omalle terveysasemallesi, josta saat maksutta MPR-rokotuksen.

Tuhkarokon itämisaika:

• tartunnasta ihottumaan noin 2 viikkoa, vaihdellen 7–21 vrk

Miten tartunta tapahtuu:

• kosketus-, pisara- ja ilmatartunta, tartuntataudeista yksi herkimmin tarttuvista taudeista.

Oireet:

• ensioireina kuume, yskä, nuha, silmien punoitus ja valonarkuus
• tyypillinen löydös suussa poskien limakalvoilla olevat vaaleanpunaiset, keskeltä sinivalkoiset täplät = Koplikin täplät
• 3–5 vrk:n kuluttua ensioireista punaläiskäinen ihottuma, joka alkaa usein korvien takaa/otsalta ja laajenee koko vartalolle, lopuksi raajoihin
• ihottuman kesto noin 7–10 vrk
• toipuminen alkaa muutaman päivän kuluttua ihottumasta

Tuhkarokkoon sairastunut on tartuttava:

• 1 vrk ennen kuumetta ja 4 vrk:n ajan ihottuman alkamisesta

Linkki THL:n sivulle:  
https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/tuhkarokko
Rokotetietoa:            
https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/mpr-rokote

Kallion virastotalo valmistui vuonna 1965.

Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelema Kallion virastotalo täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Sen kunniaksi virastotalon ala-aulaan pystytetään näyttely, jossa vierailijat pääsevät tutustumaan talon rakennushistoriaan ja käyttöön vuosien varrella.

​”Kallion virastojättiläinen”, otsikoi Ilta-Sanomat toukokuussa 1965 kun Toisen linjan alkupäähän rakennettu uusi virastotalo valmistui. Rakennusurakka oli aikansa suurin, Eduskuntataloa suurempi.

Sosiaalialan virastojen käyttöön tarkoitetun rakennuksen suunnittelusta oli keskusteltu jo 30-luvulla, sillä monet kyseisistä virastoista toimivat puutteellisissa tiloissa eri puolille kaupunkia siroteltuina.

Toden teolla Kallion virastotaloa päästiin suunnittelemaan vasta 50-luvulla, sodan jälkeen. Talon rakentamiseksi järjestettiin avoin suunnittelukilpailu pohjoismaisille arkkitehdeille. Sen voitti arkkitehti Heikki Sirén avustajineen nimimerkillä ”Roc”.

Kaupunginhallitus hyväksyi Kallion virastotalon luonnokset syyskuussa 1960, ja kesällä 1961 alkoivat louhintatyöt, joiden tieltä purettiin paikalla sijainneet pari Eläintarhan huvilaa.

Virastotalon rakennustyöt kestivät liki viisi vuotta, ja kiireisimpinä aikoina työtä rakennuksella teki 350 rakentajaa. Lattiapinta-alaa rakennukseen tuli 25 000 m2, ikkunoita tarvittiin 3000 ja ovia 1 700. Rakennustyö maksoi 25 miljoonaa markkaa tuonaikaista rahaa.
 

Kaupungintalona

Vuosina 1965–1970  Kallion virastotalo toimi kaupungintalona kun kaupungintaloa peruskorjattiin Esplanadilla. Sen lisäksi virastotalossa tarjottiin muun muassa terveydenhoitoon, toimeentuloon, perheiden palveluihin sekä raittiuden tukemiseen liittyviä palveluja, joita sosiaali- ja terveysvirasto tarjoaa tänäkin päivänä Helsingissä. Kaupunginarkistolla oli tilat Kallion virastotalossa alusta lähtien, ja myös tilastotoimisto toimi talossa sen alkuaikoina.

Kallion virastotalon kuuteen osaan mahtuu tänäkin päivänä monenlaista toimintaa. Talon torniosassa työskentelee sosiaali- ja terveysviraston johto sekä hallinto- ja tukipalvelun henkilöstöä kuten: henkilöstö- ja kehittämispalvelut, lakipalvelut, talous- ja tukipalvelut, työnantajapalvelut ja viestintä.

Ruokala.

Alemmissa kerroksissa ja siipirakennuksissa on asiakaspalvelutiloja. Kallion virastotalossa tarjotaan helsinkiläisille muun muassa sosiaalityötä ja -ohjausta, asumisneuvontaa, asunnottomien, vammaisten, lastensuojelun ja perhehoidon palveluja. Torniosan 5. kerroksessa työskentelevät myös sosiaaliasia-, potilas- ja vammaisasiamiehet.  Siipirakennuksessa toimii Kallion terveysasema sekä tietokeskuksen kaupunginarkisto. Palmian Ravintola Kavi palvelee vierailijoita ja henkilökuntaa A-rapussa.

Ala-aula. 

Kallion virastotalo tänään.

Terveysneuvontaa 24 h - puh. 09 310 10023

Terveysneuvonnasta saa tietoa Helsingin terveyspalveluista ja sairauksien hoito-ohjeita ympäri vuorokauden (24 h) tavallisen puhelun hinnalla.
 

Henkeä uhkaavat tilanteet - soita 112

Vakavissa ja henkeä uhkaavissa sairaus- ja onnettomuustapauksissa saa apua ympäri vuorokauden numerosta 112.

Terveysasemat

Terveysasemat ovat kiinni vapunpäivänä perjantaina 1.5.
Terveysasemat ovat normaalisti auki torstaina 30.4. klo 8 – 16.

Päivystys

Oman terveysaseman ollessa kiinni kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidetaan päivystyksessä.

• Aikuiset (16 vuotta täyttäneet)
  Haartmanin päivystyssairaala, Haartmaninkatu 4, rakennus 12, puh. 09 310 63231 ja Malmin päivystyssairaala, Talvelantie 6J, puh. 09 310 67204.
• Lapset
  Lasten ja nuorten sairaala, Lastenklinikka, Stenbäckinkatu 11, puh. 09 87 10023.

Kiireellisissä sairaustapauksissa oman terveysaseman ollessa kiinni helsinkiläiset voivat hakeutua myös Jorvin päivystykseen Espooseen, Turuntie 150, puh. 09 4711 tai Peijaksen päivystykseen Vantaalle, Sairaalakatu 1, puh. 09 471 67060.

Suun terveydenhuollon päivystys

Suun terveydenhuollon päivystys on auki vappuna 1.5. klo 9 - 21 Haartmanin sairaalassa, Haartmaninkatu 4, rakennus 12. Ajanvaraus on avoinna klo 8 - 21, puh. 09 310 49999. Yöpäivystys sijaitsee Töölön sairaalassa tapaturma-asemalla, Töölönkatu 40, puh. 09 471 87708.

Soita ennen kuin tulet päivystykseen.

Sosiaali- ja kriisipäivystys 24 h

Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelevat vappuna ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystys, puh. 020 696 006 ja kriisipäivystys, puh. 09 310 44222.

Leila Heiskanen (vas) Mari Muhonen keväisessä Malmin sairaalan miljöössä.

Kotiutustiimi tähtää asiakkaan turvalliseen ja sujuvaan kotiutumiseen mahdollisimman oikea-aikaisesti. Asiakkaat ovat Helsingin kaupunginsairaalan ja päivystyksen sekä HUS:n sairaaloiden kotiutuvia potilaita. Sairaaloiden lyhentyneet hoitoajat tuovat lisähaasteita kotiin tuotaville palveluille, joita tiimi tukee. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti ikääntyneitä helsinkiläisiä.

Huhtikuun lopun lähestyessä Malmilla toimiva tiimi on ollut jo muutaman viikon täydessä touhussa. Yhtä asiakasta autetaan kotiutumaan muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Sairaanhoitaja Leila Heiskanen on yksi uuden kotiutustiimiin seitsemästä työntekijästä, joista kuusi on sairaanhoitajia ja yksi fysioterapeutti.

”Useita henkilöitä on jo kotiutettu onnistuneesti.  Meillä voi kerralla olla noin 10 – 20 asiakasta, uskoisin, että luku hieman vaihtelee”, Leila Heiskanen kommentoi.

”Kaikki kotiutuvat potilaat eivät tarvitse kotiutustiimin apua. Idea on, että meistä on hyötyä, emme siis ole automaattisesti mukana”. Kotiutustiimin keskeisenä yhteistyökumppanina on kaupungin kotihoito, joka on Leilan mukaan ottanut tiimin hyvin vastaan.

”Kartoitamme asiakkaan ja omaisten kanssa avun tarpeen. Tehtävämme on tukea asiakkaan itsenäistä toimintakykyä esimerkiksi ylösnousemisessa, liikkumisessa, pukeutumisessa, peseytymisessä ja ruuan lämmittämisessä”, Leila Heiskanen kertoo.

Kotiutustiimi tekee myös sairaanhoidollisia toimenpiteitä kuten mittaa verensokereja, poistaa ompeleita ja antaa haavahoitoa ja lääkehoitoa.

”Vaikka sairaalassa saakin yleensä hyvää kuntouttavaa hoitoa, varsinkin ikääntyneen potilaan toimintakyky laskee laitoshoidossa nopeasti”, Mari Muhonen perustelee sairaalahoidon jälkeisen ylimääräisen avun tarpeellisuutta.  Kotiutumiseen voi liittyä myös pelkoja ja turvattomuudentunteita, joita tiimi auttaa kohtaamaan.

Minkälaisia hyötyjä, inhimillisten hyötyjen lisäksi, ylihoitaja Muhonen odottaa kotiutustiimeiltä?

”Tietysti kotiutustiimien työllä saadaan pitkässä juoksussa myös taloudellista hyötyä. Säästöjä syntyy potilaiden oikea-aikaisista kotiutuksista. Päivystys ja kaupunginsairaala vuodeosastoineen toimivat paremmin. HUS:n suuntaan ei synny jonoja, eikä kerry sakkomaksuja. Hoitoketju toimii siis paremmin. Myös asiakkaan rahaa säästyy, kun hänelle ei kerry ylimääräisiä sairaalapäiviä.”

Mari Muhonen on ollut vuoden 2014 joulukuusta mukana suunnittelemassa uutta kotiutustiimitoimintaa. Hän valikoitui mukaan, koska on ollut aikaisemmin mukana vastaavanlaisessa kehitystyössä. Mukana kotiutustiimejä suunnittelemassa oli henkilökuntaa myös kotihoidosta ja kotisairaalasta. 

”Kotiutustiimitoiminnan aloittaminen on kirjattu sosiaali- ja terveysviraston vuoden 2015 käyttösuunnitelmaan. Tavoite meillä on, että kotiutustiimien toiminta laajenee tulevana syksynä idästä ja kaakosta muillekin alueille Helsingissä. Suunnitelmissa olisi, että toiminta on pysyvää. Kesän jälkeen tehdään päätöksiä,” Muhonen summaa.

Leila Heiskanen kertoo hakeutuneensa mukaan kotiutustiimi työhön, koska kaipasi vaihtelua omaan työkuvaan. Työ tuntui sopivalta.

Mari Muhonen siirtyi puolitoista vuotta sitten Keski-Suomesta Helsingin palvelukseen, eikä ole katunut valintaansa.  Leila Heiskanen kertoo olleensa koko työuransa töissä Helsingin kaupungilla. Sekä ylihoitaja Muhonen että sairaanhoitaja Heiskanen kehuvat työnantajaansa.  

Kotiutustiimi toimii Malmin sairaalan rakennuksessa 4.

teksti Markus Snellman

Tänä keväänä Helsingissä käyttöön otettu uusi perhevalmennuksen verkkosivusto on tarkoitettu ensisijaisesti helsinkiläisille ensisynnyttäjille.

Sivusto sisältää perhevalmennuksen materiaalin ja se kertoo myös Helsingin palvelutarjonnasta pikkulapsiperheille. Verkkosivuston osoite on www.hel.fi/perhevalmennus.   

Perhevalmennus on ensimmäistä lastaan odottaville tarkoitettu palvelu, jonka tavoitteena on valmentaa vanhempia uuteen elämänvaiheeseen. Helsingin uudet perhevalmennussivut tarjoavat vauvan odotusta, synnytystä, vauvanhoitoa ja parisuhdetta käsittelevää tietoa. Erityisesti parisuhteen hoitoa koskevaa materiaalia on toivottu verkkoon asiakkaiden antamissa palautteissa. Sivustolla on näkökulmia perhevalmennuksen sisältöihin mm. videoklipeissä, joissa asiantuntijat äitiys- ja lastenneuvolasta, pariterapiasta ja leikkipuistotoiminnasta kertovat palvelutarjonnasta.

Perhevalmennus-sivusto käännetään myös toiselle kotimaiselle kielelle sekä englanniksi kesäkuun alkuun mennessä. Verkkosivujen tekijät toivovat palautetta ja kehittämisideoita sivuista asiakkailta, kaupungin työntekijöiltä ja muilta ammattilaisilta. Palautteet huomioidaan kehitystyössä.

Syksyllä 2015 julkaistaan myös laajempi perheentuki-sivusto, jonka kohderyhmänä ovat lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Kohderyhmää laajennetaan koskemaan kaikkia helsinkiläisiä lapsiperheitä vuoden 2016 aikana.

Verkkosivuja on suunniteltu yhdessä asiakkaiden, järjestöjen edustajien ja kaupungin työntekijöiden kanssa. Sivuista on haluttu tehdä asiakkaille helposti lähestyttävät ja ymmärrettävät. Samalla halutaan hyödyntää myös muiden toimijoiden tuottamaa hyvää materiaalia ensisynnyttäjille ja vauvaperheille.

Perhevalmennuksen sivuja on rakennettu Perheentuki-hankkeessa, jossa kehitetään poikkihallinnollisesti lapsiperheiden sähköisiä palveluja. Hanke on osa Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.

• Perhevalmennuksen verkkosivut
• Anna palautetta sivuista
• Perheen tuki Facebookissa
• Äitiys- ja lastenneuvolat Helsingissä

Terveysneuvontaa 24 h - puh. 09 310 10023

Terveysneuvonnasta saa tietoa Helsingin terveyspalveluista ja sairauksien hoito-ohjeita ympäri vuorokauden (24 h) tavallisen puhelun hinnalla.

Henkeä uhkaavat tilanteet - soita 112

Vakavissa ja henkeä uhkaavissa sairaus- ja onnettomuustapauksissa saa apua ympäri vuorokauden numerosta 112.

Terveysasemat

Terveysasemat ovat kiinni helatorstaina 14.5.
Terveysasemat ovat normaalisti auki keskiviikkona 13.5. klo 8–18 (tai 8 - 16).

Päivystys

Oman terveysaseman ollessa kiinni kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidetaan päivystyksessä.

• Aikuiset (16 vuotta täyttäneet)
  Haartmanin päivystyssairaala, Haartmaninkatu 4, rakennus 12, puh. 09 310 63231 ja Malmin päivystyssairaala, Talvelantie 6J, puh. 09 310 67204.
  
  
• Lapset
  Lasten ja nuorten sairaala, Lastenklinikka, Stenbäckinkatu 11, puh. 09 87 10023.

Kiireellisissä sairaustapauksissa oman terveysaseman ollessa kiinni helsinkiläiset voivat hakeutua myös Jorvin päivystykseen Espooseen, Turuntie 150, puh. 09 4711 tai Peijaksen päivystykseen Vantaalle, Sairaalakatu 1, puh. 09 471 67060.

Suun terveydenhuollon päivystys

Suun terveydenhuollon päivystys on auki helatorstaina 14.5. klo 9–21 Haartmanin sairaalassa, Haartmaninkatu 4, rakennus 12. Ajanvaraus on avoinna klo 8 - 21, puh. 09 310 49999. Yöpäivystys sijaitsee Töölön sairaalassa tapaturma-asemalla, Töölönkatu 40, puh. 09 471 87708.

Soita ennen kuin tulet päivystykseen.

Sosiaali- ja kriisipäivystys 24 h

Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelevat helatorstaina ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystys, puh. 020 696 006 ja kriisipäivystys, puh. 09 310 44222.

Hoikasti Helsingissä, Solakasti Stadissa vai mikä olisi hyvä nimi toimenpideohjelmalle?

Tule mukaan miettimään ja ideoimaan nimeä Helsingin lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toimenpideohjelmalle.

Ylipaino on riski terveydelle. Tämän vuoksi kaupungin toimijat ovat lyöneet hynttyyt yhteen ja lähteneet  miettimään, mitä voimme jokainen tehdä terveytemme edistämiseksi.

Olemme koonneet ajatuksiamme kaupunkitasoiseen Lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toimenpideohjelmaan. Ohjelma valmistuu lähiviikkoina.

Ohjelman tarkoituksena on  vähentää lasten, nuorten ja aikuisten lihavuutta sekä lisätä helsinkiläisten mahdollisuuksia tehdä aktiivisia ja terveellisiä valintoja arjessaan. Ohjelmassa on erilaisia toimenpiteitä arkiliikkumisen lisäämiseksi, istumisen vähentämiseksi ja terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi.

Ohjelman nykyinen nimi on liian pitkä ja hankala, ja siksi haluaisimme löytää paremman nimen. Haluaisimme, että nimi olisi konkreettinen, innostava, ja räväkkä muttei osoitteleva. Olisi hyvä, jos nimi olisi Helsinkiin sopiva ja siitä välittyisi henkilön oma vastuunotto.

Voit tulla mukaan miettimään nimeä ohjelmalle vastaamalla tähän kyselyyn 8.—17.5.2015. Valitse nimeksi joku aiemmin tulleista ehdotuksista tai ehdota ohjelmalle jotain ihan uutta nimeä. Halutessasi voit perustella ehdotustasi.

Ohjelmaa valmistellut työryhmä valitsee nimen ohjelmalle. Nimikilpailun voittajalle on tarjolla Smoothie-kone, jolla saa tehtyä terveellisiä välipaloja!

Kyselyyn pääset vastaamaan tästä
 

Terveysasemat auki klo 8–16

Terveysasemat ovat auki 1.6–31.8. arkisin kello 8–16. Kesällä ei ole iltavastaanottoja.

Jakomäen, Kivikon, Malminkartanon, ja Suutarilan terveysasemat ovat kiinni 29.6.–2.8. Tänä aikana näiden terveysasemien asiakkaat saavat palvelut muilta terveysasemilta seuraavasti:

• Jakomäen terveysaseman asiakkaat Malmin terveysasemalta, Talvelantie 4, 00700 Helsinki, puh. 09 310 57702
• Kivikon terveysaseman asiakkaat Kontulan terveysasemalta, Ostoskuja 3, 00940 Helsinki, puh. 09 310 60410
• Malminkartanon terveysaseman asiakkaat Kannelmäen terveysasemalta, Kaustisenpolku 6 A, 00420 Helsinki, puh. 09 310 47355
• Suutarilan terveysaseman asiakkaat Puistolan terveysasemalta, Ajurinaukio 1, 00750 Helsinki, 09 310 53300.

Omahoitotarvikejakelut ovat auki 1.6.–31.8. kello 8–16. Kivelän omahoitotarvikejakelu on kiinni 29.6.–2.8, jolloin Herttoniemen omahoitotarvikejakelu on auki.

Keskitetty ehkäisyneuvola on kiinni 6.7.–26.7. (kiireelliset asiat terveysasemilla).

Osa hammashoitoloista kiinni

Suun terveydenhuollon ajanvaraus palvelee arkisin klo 8–15 puhelinnumerossa 09 310 51400.
Suun terveydenhuollon päivystys on iltaisin, viikonloppuisin ja pyhinä Haartmanin sairaalassa, Haartmaninkatu 4, rakennus 12. Yhteydenotto etukäteen puh. 09 310 49999. Yöpäivystys sijaitsee Töölön sairaalassa tapaturma-asemalla, Töölönkatu 40, puh. 09 471 87708.
 

Neuvoloiden palvelut

Jakomäen, Kivikon, Paloheinän ja Suutarilan neuvolat ovat kiinni 29.6–2.8. Tänä aikana näiden neuvoloiden asiakkaat saavat palvelut muista neuvoloista seuraavasti:

• Jakomäen neuvolan asiakkaat Malmin neuvolasta, Talvelantie 4, 00700 Helsinki
• Kivikon neuvolan asiakkaat Kontulan neuvolasta, Ostoskuja 3, 00940 Helsinki
• Paloheinän neuvolan asiakkaat Maunulan neuvolasta, Suursuonlaita 3 A, 00630, Helsinki
• Suutarilan neuvolan asiakkaat Puistolan neuvolasta, Ajurinaukio 1, 00750 Helsinki

Muut neuvolat ovat auki koko kesän. Neuvoloissa hoidetaan keskikesällä 29.6.–2.8. odottavien äitien ja lasten tarkastukset 1 vuoden ikään saakka sekä muut välttämättömät tarkastukset. Neuvoloiden ajanvaraus palvelee arkisin klo 8–14, puh. 09 310 55530.

Avoin neuvola on kiinni 29.6.–14.8. Perheneuvola on kiinni 13.7.–26.7.

Muut sosiaali- ja terveyspalvelut

Rintamaveteraanien kuntoutustoimisto on kiinni 6.7.–2.8 ja kotiin vietävien palvelujen toimisto 6.7.–19.7.
 

Päivystykset auki kesällä normaalisti

Terveysasemien ollessa kiinni kiireellistä apua tarvitsevat potilaat hoidetaan iltaisin, viikonloppuisin ja pyhinä Haartmanin, Malmin, Jorvin, Peijaksen ja Lasten ja nuorten sairaalan päivystyksissä.

Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelee kesällä ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystys puh. 020 69 6006 ja kriisipäivystys puh. 09 310 44222.

Terveysneuvontaa 24 h – puh. 09 310 10023

Terveysneuvonnasta saa tietoa Helsingin terveyspalveluista ja sairauksien hoito-ohjeita.

Henkeä uhkaavat tilanteet

Soita 112.

Perhehoidon tavoitteena on tarjota lapselle yksilöllistä huolenpitoa ja hoitoa, pitkäaikaisia ihmissuhteita sekä turvallinen koti. Helsingin lastensuojelussa sijoitetaan vuosittain perhehoitoon keskimäärin 80 lasta.

Sijaisperheen valinta ja lapsen siirtyminen uuteen kotiin valmistellaan huolellisesti, eri osapuolten mielipiteitä kunnioittaen, mutta ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta. Jokaiselle lapselle haetaan juuri hänelle sopivin sijaisperhe, joka sitoutuu huolehtimaan lapsen hoidosta ja kasvatuksesta.

Katso uudet esittelyvideomme, joissa sijoitetut nuoret ja sijaisvanhemmat kertovat kokemuksistaan perhehoidosta:

• Perhehoitoa Helsingissä:  Sijaisvanhempien ja sijoitettujen nuorien kokemuksia perhehoidosta 
• Sijaisperheeksi Helsinkiin?: Näkökulmia perhehoitoon

Kiinnostaisiko sinua ryhtyä perhehoitajaksi? Ota yhteyttä, keskustellaan lisää.

Helsingin sijaisperhetoiminta
Puh. 09 3104 6979
S-posti: lasten.perhehoito@hel.fi