Helsingin lastensuojeluun tulee vuosittain tuhansia lastensuojeluilmoituksia. Osa edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä, osa ei vaadi lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamista.  Perheelle tarjottavat tukitoimet yritetään räätälöidä perheen tilanteeseen sopivaksi.

Viranomaiset, esimerkiksi poliisi, opettaja ja lääkäri, ovat velvollisia ilmoittamaan mahdollisesti suojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä kuka tahansa, jota perheen tilanne huolestuttaa. Kaikki ilmoitukset rekisteröidään.

Ilmoituksen tultua arvioidaan heti, vaatiiko asia kiireellisiä toimenpiteitä. Ellei, on seitsemän päivän kuluessa ratkaistava, aloitetaanko lapsen tilanteesta lastensuojelutarpeen selvitys. ”Lastensuojelutarpeen selvitys itsessään voi toimia interventiona, joka saa perheen pysähtymään lapsen tilanteen äärelle ja tekemään tarvittavat korjausliikkeet” toteaa sosiaalityöntekijä Anitta Jokinen Lassilan lastensuojelun avohuollon sosiaalityöstä.

Tarvetta lastensuojelun toimenpiteisiin ei aina ole. Jos esimerkiksi alaikäinen tavataan kerran kaveriporukan kanssa kaupungilta kaljatölkki kädessä tai saadaan kiinni näpistyksestä, voi soitto vanhemmille riittää. Keskustelun perusteella päätellään, onko tarvetta varsinaiseen lastensuojelutarpeen selvitykseen. Jos siihen päädytään, ollaan yhteydessä usein myös lapsen päiväkotiin tai kouluun. Lakiuudistuksen 1.4.2015 jälkeen lastensuojelun asiakkaaksi tullaan vasta, kun selvityksen perusteella on todettu lastensuojelun avopalveluiden tarve.

Paljon tärkeää työtä tekevät muutkin kuin sosiaalityöntekijät, esimerkiksi koulukuraattorit, jonka vastaanotolle lapsi tai nuori voidaan ohjata.

Kiireellisyys arvioidaan heti

Joskus toimenpiteillä on kiire. Tällöin lapsen terve kehitys, jopa henki, voi olla vaarassa.

”Kiireellisyys arvioidaan aina välittömästi ilmoituksen tultua ja tarvittaessa myös toimitaan heti”. Jokisen mukaan asioita mietitään myös yhdessä kollegojen kanssa.  Virka-ajan ulkopuolella toimenpiteiden kiireellisyys arvioidaan sosiaalipäivystyksessä. Arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi lapsen ikä: vauvaikäinen ei voi olla kauan ilman hoitoa ja on täysin riippuvainen vanhemmistaan. Akuuttia kiirettä ei yleensä ole, kun nuori tavattu kaljan kanssa kaupungilta, mutta silloin voi olla, kun vanhemmat ovat ympäripäissään pienen lapsen kanssa ravintolassa.

Ajoitus onkin Jokisen mukaan erittäin tärkeää.

”Toimitaan tietysti sen tiedon varassa, mitä meillä on.” Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta, eikä kaikkia perhetragedioita pystytä koskaan estämään. Välttämättä esim. perhesurmissa perhe ei ole ollut lainkaan lastensuojelun asiakkaana, vaan väkivallanteot tulevat lähipiirillekin täydellisenä yllätyksenä.

Huostaanotto on aina viime käden toimenpide. Niiden määrä on Helsingissä vähentynyt. Lastensuojelulaki lähtee pienimmän puuttumisen periaatteesta. Lastensuojelun asiakkaista suurin osa on avohuollossa, jossa asioita yritetään aina ensin hoitaa tarjoamalla perheelle erilaisia tukitoimia.

"Tukitoimet räätälöidään perheelle, kun selvitys on tehty ja huolenaiheet kirjattu”, kertoo sosiaalityöntekijä Suvi Korhonen Lassilan lastensuojelusta. Sosiaalityöntekijä tapaa perhettä ja vanhempia ja tekee sen perusteella suunnitelman toimenpiteistä. Uupuneelle yksinhuoltajalle voidaan myöntää kotipalvelua ja mahdollisesti isoimmille sisaruksille järjestää päivähoitopaikka. Äitiä voidaan ohjata avoimeen päiväkotiin tai tukiryhmään.

Yhtä sosiaalityöntekijää kohti on kymmeniä perheitä, mutta asiakasmäärät eivät kerro koko totuutta, huomauttaa Korhonen. Kun perheessä on kriisi päällä, sosiaalityöntekijän tapaamisia on enemmän ja vähemmän silloin, kun tilanne on vakaampi tai perheellä on useita muita auttajatahoja.

Tukitoimet vapaaehtoisia

Päihdeongelmat ovat yleisiä lastensuojelun syitä. Tällöin asiakkaita ohjataan päihdepalveluihin. Hoitoon ei aikuisen ole pakko mennä, mutta jos kova juominen tai huumeiden käyttö jatkuu, lapsen tilanne kotona voi käydä kestämättömäksi.

”Vanhemmalle tehdään selväksi, että on tapahduttava muutosta tai muuten joudutaan harkitsemaan, voiko lapsi enää asua kotona. Lastensuojelun asiakkuus ei perustu vapaaehtoisuuteen, mutta avohuollon tukitoimet ovat vapaaehtoista,” sanoo Jokinen.

Perhetyö on sosiaaliohjaajan työtä perheen kotona. Usein kyseessä ovat vuorovaikutukseen liittyvät pulmat, kuten erimielisyydet kasvatuksesta tai rajojen asettamisesta lapselle. Kotipalvelun perhetyö kattaa siivoamisessa, ruuan laitossa ym. askareissa auttamista. Usein ”uusavuttomuudessa” on kyse masennuksesta ja muista mielenterveyden häiriöistä, jotka näkyvät jaksamattomuutena. Koti voi olla kaaoksen vallassa.

Usein perheen omat tukiverkostot puuttuvat. Vaikeat ongelmat ja toimintatavat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. Toisaalta asiakasperheet ovat hyvin erilaisia ja heitä on kaikista yhteiskuntaluokista.

Sijoitus ei aina huostaanotto

Kiireellinen sijoitus ja huostaanotto ovat eri asioita, sijoituksista vain pieni osa on huostaanottoja. Laitosmuotoista perhekuntoutusta tapahtuu ensikodeissa, päihde-ja ensikodeissa sekä perhekuntoutusyksiköissä. Lapsi tai nuori voidaan sijoittaa kiireellisesti vastoin tämän tai perheen tahtoa ensin 30 päiväksi, mitä on mahdollista jatkaa vielä kuukaudella. Tyypillinen asiakas on päihteitä käyttävä nuori. Avohuollon sijoitus tehdään perheen suostumuksella lyhyeksi ajaksi.

Kotikäynneistä sovitaan pääsääntöisesti perheen kanssa etukäteen. Yhteistyö perheiden kanssa sujuu sosiaalityöntekijöiden mukaan yleensä hyvin.

”Täytyy olla rehellinen, selkeä, huolenaiheet täytyy tuoda avoimesti esiin, ja olla oma itsensä”, linjaa Korhonen.

Mielekkäällä harrastuksella on suotuisa vaikutus lapsen kehitykseen ja itsetuntoon ja lasten harrastuksia tuetaan tarvittaessa taloudellisesti.

Nykyisin on tarjolla paljon ryhmätoimintaa, joka usein perustuu vertaistukeen; vanhempien, lasten ja murrosikäisten vanhempien ryhmiä. Työntekijä voi mennä nuoren kanssa jonnekin, esim. Tyttöjen talolle, tai ohjata nuoren vaikka kuvataideryhmään. Vapaaehtoisia tukihenkilöitä ja - perheitä koulutetaan jatkuvasti.

Lastensuojelussa voidaan tukea ja kannatella perhettä eteenpäin, toisinaan useita vuosia. Sosiaalityöntekijät ovat kohdanneet monia onnistumisia. Työ onnistuu, kun perheelle onnistutaan oikeaan aikaan löytämään heitä parhaiten hyödyttävää apua.

”Tukitoimien ansiosta tilanne perheessä voi säilyä siten, ettei huostaanottoa ja sijoitusta kodin ulkopuolelle tarvita, vaikka asiakkuus jatkuisi pidempäänkin”, linjaa Jokinen. Monenlaista apua on perheille tarjolla.
- - - - - - - - - -
Viime vuonna Helsingin lastensuojeluun tuli 14 244 ilmoitusta, jotka koskivat kaikkiaan 8 477 lasta. Huostaanottoja tehtiin yhteensä 222 ja avohuollossa oli 4808 asiakasta.  Huostaan otettujen lasten määrä on vajaat 5 prosenttia kaikista lastensuojelun asiakkaista. Asiakkuus päättyi 1124 avohuollon asiakkaalla.

Helsingin lastensuojelun internetsivut

Teksti Tarja Kivimäki

Sähköisen terveystarkastuksen avulla saa selville, miten omat elämäntavat vaikuttavat riskiin sairastua elinikää lyhentäviin ja elämän laatua heikentäviin sairauksiin.

Terveystarkastuksesta saa raportin ja ohjeet, miten jatkossa kannattaa toimia: riittääkö, että jatkaa entiseen malliin, kannattaako ottaa käyttöön verkosta terveyttä tukevia valmennusohjelmia vai onko suositeltavaa varata aika sähköisesti terveysasemalle tarkempia selvityksiä varten.

Helsingissä on vuodesta 2006 alkaen kutsuttu kaikki 40 vuotta täyttävät miehet terveystapaamiseen terveysasemalle. Viime vuosina kovin moni mies ei kuitenkaan löytänyt arjestaan aikaa tulla terveystarkastukseen terveysasemalle. Sen vuoksi heille tarjotaan helpompaa keinoa – terveystarkastuksen tekemistä netissä itselle parhaiten sopivana aikana.

Joka kolmannella helsinkiläisellä miehellä on kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Miesten kannattaa selvittää oma riskinsä.

Kutsun ja ohjeet, miten tehdä terveystarkastus verkossa, saavat kaikki tänä vuonna 40 vuotta täyttävät helsinkiläiset miehet. Ensimmäiset kutsut postitetaan 9.3. alkavalla viikolla.

Palvelun käyttöön tarvitaan pankkitunnukset tai mobiilivarmenne sekä sähköpostiosoite.

Sähköinen terveystarkastus löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteesta https://asiointi.hel.fi.

Lisätietoa 40-vuotiaan miehen terveystarkastuksesta

Haartmanin hammashoitola remontissa 16.3. – 14.4. – hammaspäivystys remontin ajan Meilahden hammashoitolassa

Haartmanin sairaalassa sijaitsevan hammashoitolan hoitoyksiköt vaihdetaan, minkä vuoksi hoitola ei ole käytössä 16.3.2015 klo 16 – 14.4.2015.

Hammashoitolan toiminta siirretään remontin ajaksi Meilahden hammashoitolaan, os. Jalavatie 6.

Näin ollen Haartmanin sairaalan hammashoidon päiväaikainen arkipäivystys ja virka-ajan ulkopuolinen pääkaupunkiseudun yhteispäivystys (arkisin klo 16–21 sekä viikonloppupäivystys klo 8–21) toimivat remontin ajan Meilahden hammashoitolassa.

Ajanvarausnumerot toimivat normaalisti

Suun terveydenhuollon keskitetty ajanvaraus palvelee numerossa 09 310 51400 (ma–pe klo 8–15), jossa hoidon tarpeen kiireellisyys arvioidaan. Kiireettömään hoitoon hakeutuvien toivotaan soittavan klo 10:n jälkeen, jotta kiireellistä hoitoa tarvitsevat saisivat yhteyden heti aamulla.

Kiireelliset särky- ja tapaturmatapaukset hoidetaan arkisin suun terveydenhuollon päivystyksessä, puh. 09 310 51400 ma–pe klo 8–14.

Ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen ajanvarauksen puhelinnumero on
09 310 49999. Päivystyksen ajanvaraus on auki arkisin klo 14–21 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä klo 8–21. Ennen päivystykseen tulemista tulee soittaa, jotta hoidon tarpeen kiireellisyys voidaan arvioida.

Kivikon terveysasemalla on kokoontunut pari kertaa keväisin ja syksyisin asiakasraati, jossa muutama alueen asukas ja terveysaseman työntekijä ovat miettineet terveysaseman toimintaa.

Kokouksissa on käsitelty erilaisia terveysaseman ajankohtaisia asioita, ja asukkailta on saatu tervetullutta näkökulmaa terveysaseman toiminnan kehittämiseksi. Ryhmän asukkailta on tullut ideoita esim. terveysaseman sisäisen opastuksen parantamiseksi, on ehdotettu mm., että kyltit olisivat myös muilla kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi.

Suunnitelmana on ollut, että ryhmän jäsenet vaihtuvat noin kahden vuoden välein. Nyt on aika saada uudet jäsenet ryhmään syksystä 2015 alkaen.

Jos haluat mukaan, lähetä kirjallinen hakemuksesi toukokuun loppuun mennessä Kivikon terveysasemalle, Kivikonkaari 21, PL 6220, 00099 Helsingin kaupunki. Perustele hakemuksessa, miksi haluat mukaan raadin toimintaan, ja muista antaa omat yhteystietosi. Valituille ilmoitetaan puhelimitse tai kirjallisesti valinnasta kesän 2015 loppuun mennessä.

Ystävällisin terveisin Kivikon raadin terveysaseman jäsenet

Anne Koivisto, Arja Toivola, Satu Raumavirta-Koivisto

Viisi pohjoismaista pääkaupunkia ovat käynnistäneet yhteisen haastekilpailun, jonka tavoitteena on löytää uusia teknologisia ja muita ratkaisuja tukemaan ikääntyneiden sekä vammaisten itsenäistä asumista kotona. Kilpailuun odotetaan runsasta osanottoa 18.3.2015 mennessä, jolloin on viimeinen ideoiden sisäänjättöpäivä. Ideoita arvioimaan on nimitetty yhdeksänjäseninen tuomaristo, jossa on edustus kaikista Pohjoismaista.

Tuomariston jäsenet on valittu siten, että kukin tuo arviointityöhön oman alansa osaamista kilpailun eri teema-alueilta. Tuomariston jäsenet edustavat sekä julkista että yksityistä sektoria.

Suomesta haastekilpailun tuomaristoon on kutsuttu kaksi jäsentä. Christian Lindholm on yksi terveysteknologiayritysten HealthSPA-klusterin ja Vertikal-yrityskiihdyttämön perustajista sekä Koru Lab -sovelluskehityspajan toimitusjohtaja. Lindholm tuo tuomaristoon yritysnäkökulmaa erityisesti terveysteknologian alalta.

”Yhteispohjoismainen haastekilpailu on uusi ja mielenkiintoinen instrumentti, jolla tuetaan oikealla tavalla innovaatiotoimintaa. Mielestäni parhaat innovaatiot syntyvät juuri silloin, kun start-upit saatetaan yhteen isojen yritysten tai julkisen sektorin kanssa. Näin saadaan isot toimijat kehittämään ja validoimaan uusinta teknologiaa alhaisella riskillä. Samalla tuetaan yrittäjyyttä ja mahdollistetaan uusien teknologioiden kaupallistaminen ketterien kokeilujen kautta”, Lindholm summaa ajatuksensa.

Toinen suomalainen tuomariston jäsen on Arja Peiponen, joka toimii etelän palvelualueen johtajana Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa. Peiposella on laaja kokemus ikääntyneiden palveluista ja erityisesti niiden kehittämistehtävistä. Hän toimii myös aktiivisesti alan kansainvälisissä järjestöissä.

”On hienoa, että Pohjoismaat ovat yhdessä tarttuneet kasvavaan haasteeseen, miten auttaa ikäihmisiä ja vammaisia henkilöitä selviytymään itsenäisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Odotan kilpailulta arjessa toimivia innovaatioita sekä asiakkaille että henkilökunnalle. On kunnia kuulua näin mielenkiintoisen kilpailun tuomaristoon”, Peiponen kertoo.
 

Pääpalkintona 1 000 000 Norjan kruunua

Haastekilpailun tavoitteena on kehittää innovaatioita sekä kilpailun kohderyhmille että heille palveluja tuottaville ammattilaisille. Lisäksi halutaan luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin vakiintuneille kuin vasta kasvuvaiheessa oleville yrityksille. Kilpailu on kaikille avoin. Osallistujat voivat olla esimerkiksi yrityksiä, tutkimuslaitoksia, opiskelijoita tai terveydenhuoltoalan ammattilaisia.

Haastekilpailu toteutetaan neljässä vaiheessa vuosina 2015–2016. Kilpailun eri vaiheissa tarjotaan osallistujille mentorointia, työpajoja, verkostoitumistilaisuuksia, rahallista tukea, pilotointimahdollisuuksia – ja ennen kaikkea ainutlaatuinen tilaisuus tehdä yhteistyötä pohjoismaisten pääkaupunkien kanssa.

Kilpailun pääpalkintona on 1 000 0000 Norjan kruunua (noin 120 000 euroa). Lisäksi jaetaan erikoispalkintoja parhaille yhteispohjoismaisille hankkeille ja opiskelijaprojekteille.

Lisätietoja: www.realchallenge.info

Helsinki on selvittänyt kotihoidon työn vetovoimaisuustekijöitä, joiden tunnistamiseksi on haastateltu työntekijöitä ja työnhakijoita. Saadun tiedon perusteella on kehitetty hoitajaprofiileja ja hoitajatesti ”Millainen hoitaja sinä olisit?”.

Hoitajatesti on julkaistu internetissä kotihoidon rekrytoinnin kampanjasivulla, joka on rakennettu työnhakijoita varten. Sivulle on koottu videoita, joissa työntekijät kertovat, mikä heille on tärkeää kotihoidon työssä tai millaisia työntekijöitä esimiehet haluaisivat kotihoitoon. Kampanjasivulla myös kotihoidon asiakas kertoo ajatuksiaan.

Testin avulla tuodaan esiin tunnistettuja kotihoidon vetovoimatekijöitä ja ajanmukaista kuvaa työn sisällöstä. Negatiivinen julkisuus ja uutisointi kotihoidosta jättää usein varjoonsa tyytyväiset asiakkaat ja kotihoidossa viihtyvät hoitajat. Tätä mieltä on myös osa kotihoidon työntekijöistä.

Kotihoidon työssä hoitajia viehättää työn sisällön monipuolisuus ja vaihtelevuus, liikkuminen työpäivän aikana sekä työn itsenäisyys. Henkilökohtainen asiakassuhde koetaan tärkeäksi. ”Tyytyväinen asiakas on paras palkinto”, yhden hoitajan sanoin kerrottuna. Kotihoidon asiakastyöhön tarvitaan työntekijöitä, jotka kokevat kotihoidon työn omakseen, viihtyvät vaativassa työssä ja arvostavat sitä.

Hoitajarekrytoinnissa hyödynnetään jo selvityksen tuloksia muun muassa käyttämällä hoitajaprofiileja työn sisällöstä kertomiseen. Tulokset auttavat myös hakijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Testin ja profiilikorttien avulla saadaan jännittäviinkin työhaastattelutilanteisiin rentoutta ja leppoisuutta.

Sosiaali- ja terveysviraston Kotihoidon vetovoimaisuus -hanke alkoi vuonna 2014 ja se jatkuu vuoteen 2016.

Pääkaupunkiseudun palvelukartta on poissa käytöstä keskiviikkona 18. maaliskuuta kello 6.00 alkaen palvelimen vaihdon vuoksi. Palvelukartta pyritään saamaan kuntoon torstaina 19.3. iltapäivään kello 16.00 mennessä.

Palvelimen vaihto voi vaikuttaa myös kaupungin toimipiste- ja palvelurekistereihin, joista tuodaan kaupungin sivuille toimipisteiden yhteystietoja ja kaupungin palveluja. Nämä voivat sivuilta tilapäisesti puuttua.

Pahoittelemme palvelimen vaihdosta aiheutuvaa haittaa!

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer julkisti viikolla 6 tekemänsä kotihoidon kyselyn tulokset. SuPerin mukaan kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä.

– Asiaan liittyvässä uutisoinnissa käytettiin melko voimakkaita käsitteitä kuten ”kaaos” ja ”katastrofi”. Me emme koe, että Helsingin kotihoidossa on kaaos; tosin kehitettävää varmasti löytyy, pohtii Helsingin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastopäällikkö Juha Jolkkonen.
 

Mielipiteitä on monenlaisia

Julkinen keskustelu on tervetullutta, ja ikääntyneiden asioiden esillä pitäminen on tärkeätä.

– Olen saanut kotihoitoon liittyen paljon viestejä ikääntyneiltä itseltään, omaisilta ja kotihoidon työntekijöiltä. Osa heistä on ollut kotihoitoon tyytymättömiä ja he ovat kertoneet omia, joskus hyvinkin karuja kokemuksiaan. Olen kuitenkin saanut vähintään yhtä paljon myös toisen suuntaista palautetta. Minulle on hämmästelty, mistä tässä keskustelussa oikein on kyse, eikä monikaan ole tunnistanut siitä itseään, omaistaan, asiakkaitaan tai työpaikkaansa, Jolkkonen kertoo.

Mitä Helsingin kotihoidosta tiedetään?

Helsingin kotihoidossa työskentelee lähes 1 800 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Heistä noin 1 400 on lähi- tai perushoitajia. SuPerin kyselyyn vastasi noin 200 heistä, eli otos on Helsingin kotihoidon osalta melko pieni. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vastauksilla ei olisi merkitystä tai että viestiä ei pitäisi kuulla.

– Missään tapauksessa kokemuksia ja viestiä työn muuttumisesta raskaammaksi ei saa vähätellä; päinvastoin. Onneksi saamme Helsingissä piakkoin tulokset myös Kunta10-kyselystä, jossa henkilöstöltä on kysytty osin samoja asioita kuin Superin kyselyllä. Se antaa meille täydentävää kuvaa henkilöstömme kokemuksista ja hyvinvoinnista, Jolkkonen jatkaa.

Kotihoidossa vakanssit ovat täynnä ja sijaisiakin on viimeisen vuoden aikana saatu aiempaa paremmin. Välitön asiakkaan luona käytetty aika on toimintatapoja muuttamalla hiljalleen noussut, ja myös henkilöstö kokee sen enimmäkseen myönteisenä asiana. Kotihoidon asiakkaille on tehty säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyjä, joiden mukaan palvelu koetaan enimmäkseen hyväksi.Yleisarvosana oli viimeksi pari vuotta sitten 8,2. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan jälleen 9.–20.2.2015.

Kevään aikana Helsingissä laaditaan myös kotihoidon toimintasuunnitelma (’Kotihoito 2020-luvulle’), jonka mukaisesti kotihoitoa tulevina vuosina kehitetään.
 

Kotihoito ei pärjää yksin

Tiukassakin taloustilanteessa Helsinki haluaa turvata kotihoidon toimintaedellytykset. Kotihoitoon ei ole kohdennettu supistuksia, vaan sinne on päinvastoin lisätty henkilöstöä aina kun se on ollut mahdollista. Laitoshoidon ja sairaalapaikkojen hallitusta vähentämisestä vapautuvia voimavaroja on kohdennettu kotihoitoon ja muihin kotona asumista tukeviin palveluihin. Myös ostopalveluja ja virtuaalihoitoa hyödynnetään aikaisempaa enemmän.

– Kotihoito on yksi tärkeimmistä toimintamme painopistealueista nyt ja tulevina vuosina. Palveluja arvioitaessa ja johdettaessa on tärkeää kuulla kaupunkilaisia ja asiakkaita, omaisia ja työntekijöitä. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että väestön ikääntymiseen varautuminen ja kotona asumisen tukeminen kuuluvat kaikille. Kotihoito ei voi yksin kantaa kaikkea vastuuta, Jolkkonen korostaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa etsitään uusia keinoja mitata asiakkaan saamaa palvelua. Pikapalautelaitteita kokeiltiin viime vuonna, ja saatujen kokemusten perusteella niitä on hankittu mm. terveysasemille, vammaispalveluun ja kahdelle päivystyspoliklinikalle sekä psykiatria- ja päihdepoliklinikoille.

Tammikuussa sosiaali- ja terveysviraston 25 hammashoitolassa otettiin käyttöön pikapalautelaite, ja tähän mennessä on 2,5 kuukauden aikana saatu lähes 25 000 ”hymiöpalautetta”.  Laitteissa kysymyksenä on ”Tyytyväisyytesi hammashoitolan palveluun tänään?”.

Happy or Not -laite mittaa ns. happy-indeksiä, joka kertoo miten tyytyväinen asiakas on ollut saamaansa palveluun. Yksityisissä terveyspalveluissa tyytyväisten asiakkaiden osuus on noin 95 %, julkisella sektorilla lähes 90 %. Hammashoitoloiden tyytyväisten asiakkaiden osuus alkuvuoden 2015 ja 25 000 palautteen osalta on lähes 92 %, eli erittäin hyvä.

Nuorten Ystävät, vuonna 1907 perustettu sosiaali- ja terveysalan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö on myöntänyt 26.3.2015 yhdistyksen korkeimman huomionosoituksen Pro pueris septentrionalibus, Pohjoisen lapsen puolesta -mitalin Helsingin kaupungin pitkäaikaiselle lastensuojelun sosiaalityöntekijälle Pirjo Holmille. Samalla Holm nimettiin Nuorten Ystävien koulukoti Pohjolakodin 100-vuotisjuhlavuoden Arjen sankariksi.

Nuorten Ystävien mukaan Holm edustaa erinomaisesti lastensuojelun parissa työskenteleviä kuntien sosiaalityöntekijöitä, joilla on suuri vastuu kymmenientuhansien sijoitettujen tai avohuollon piirissä tuettavien lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Hän on työskennellyt alalla 28 vuotta, koko ajan Helsingin kaupungin palveluksessa.

Holm on yhteistyökumppanien mukaan työssään laaja-alainen, monia näkökulmia huomioonottava lastensuojelutyön huippuammattilainen. Hänen työskentelynsä keskipisteessä ovat aina olleet lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet ja lähtökohdat. Hän pystyy vaikeissakin tilanteissa ottamaan huomioon asiakkaan näkökulman menettämättä kuitenkaan sosiaalityössä vaadittavaa määrätietoisuutta. Holm on erityisen arvostettu työtovereiden keskuudessa. Työtoverina Holm on pidetty ja helposti lähestyttävä, joka tukee ja kannustaa kollegoitaan. Kiireisestä työstään huolimatta Holmilla on aina aikaa muille. Haastavissakin tilanteissa hän löytää asioiden positiiviset puolet.

Lisätietoja Nuorten Ystävien tiedotteesta

Terveysneuvontaa 24 h – puh. 09 310 10023

Terveysneuvonnasta saa tietoa Helsingin terveyspalveluista ja sairauksien hoito-ohjeita ympäri vuorokauden (24 h) tavallisen puhelun hinnalla.

Henkeä uhkaavat tilanteet - soita 112

Vakavissa ja henkeä uhkaavissa sairaus- ja onnettomuustapauksissa saa apua ympäri vuorokauden numerosta 112.

Terveysasemat

Terveysasemat ovat kiinni pääsiäisen aikaan pitkäperjantaina 3.4. ja toisena pääsiäispäivänä maanantaina 6.4.
Terveysasemat ovat normaalisti auki ennen pääsiäistä torstaina 2.4. ja pääsiäisen jälkeen 7.4.

Päivystys

Oman terveysaseman ollessa kiinni kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidetaan päivystyksessä.

• Aikuiset (16 vuotta täyttäneet)
  Haartmanin päivystyssairaala, Haartmaninkatu 4, rakennus 12, puh. 09 310 63231 ja Malmin päivystyssairaala, Talvelantie 6J, puh. 09 310 67204.
  
  
• Lapset
  Lasten ja nuorten sairaala, Lastenklinikka, Stenbäckinkatu 11, puh. 09 87 10023.

Kiireellisissä sairaustapauksissa oman terveysaseman ollessa kiinni helsinkiläiset voivat hakeutua myös Jorvin päivystykseen Espooseen, Turuntie 150, puh. 09 87 10023 tai Peijaksen päivystykseen Vantaalle, Sairaalakatu 1, puh. 09 471 67060.

Suun terveydenhuollon päivystys

Suun terveydenhuollon päivystys on auki pääsiäisenä 3.4.–6.4. klo 9–21 Meilahden hammashoitolassa, os. Jalavatie 6. Ajanvaraus on avoinna klo 8–21, puh. 09 310 49999. Yöpäivystys sijaitsee Töölön sairaalassa tapaturma-asemalla, Töölönkatu 40, puh. 09 471 87708. Soita ennen kuin tulet päivystykseen.

Sosiaali- ja kriisipäivystys 24 h

Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelevat pääsiäisen aikaan ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystys, puh. 020 696 006 ja kriisipäivystys, puh. 09 310 44222.