Helsingin kaupungin nettisivuilla (www.hel.fi) on tänään perjantaina huoltokatko klo 16-20 välillä välttämättömien huoltotöiden takia.

Huoltotöiden aikana nettisivuista on näkyvissä on edellisenä yönä otettu sivuston kopio. 

Katko koskee myös sähköisen asioinnin sivuja (asiointi.hel.fi). Katkon aikana sähköiset asiointipalvelut eivät ole käytettävissä.

Pahoittelemme asiakkaille katkosta koituvaa haittaa!

Malmin uusittuun päivystyssairaalaan rakennettiin remontin yhteydessä erillinen muistohuone. Pieni kaunis huone on tila, jossa omaiset voivat jättää arvokkaat hyvästit vainajalle. Muistohuoneella järjestettiin käyttöönottotilaisuus torstaina 22.1., jolloin sen siunasi piispa Irja Askola. Tilaisuudessa olivat läsnä myös metropoliitta Ambrosius, Suomen Islamilaisen Neuvoston varapuheenjohtaja Pia Jardi, Malmin seurakunnan kirkkoherra Pertti Simola sekä Malmin päivystyssairaalan johtajalääkäri Mia Laiho.

Sairaalapastori Marko Mattila kertoi, että muistohuone on suunniteltu yhteistyössä eri uskontokuntien kanssa. Ajatus muistohuoneen rakentamisessa on ollut se, että hyvä hoito ei pääty kuolemaan. ”Se, miten kohtelemme vainajaa, kertoo omaa viestiään kokonaisvaltaisesta hoitotyöstä. Malmin sairaala välittää ja hoitaa.”

Mia Laiho jatkoi, että muistotila tulee tarpeeseen, omaiset halutaan huomioida hyvin. Malmin sairaalassa toivotaan, että myös viimeinen hetki olisi mahdollisimman lämmin ja tunnelmallinen, vaikka tilanne muuten olisikin hyvin raskas.

Kuten piispa Irja Askola kauniissa sanoissaan kuvasi, Malmin muistohuone tulee kantamaan seinissään monenlaisia tunteita. ”Tässä tilassa ihmisyys yhdistää, tässä tilassa saa olla rauhassa.”

Helsinkiläisten psykiatrinen päivystys toimii jatkossa Haartmanin ja Malmin sairaaloissa. Niihin hakeudutaan maanantai-aamusta 2.2 alkaen kaikissa yli 16-vuotiaiden päivystyksellistä hoitoa vaativissa asioissa.

Haartmanin (vasemmalla) ja Malmin (oikealla) päivystykset.

Haartmanin päivystys palvelee ensisijaisesti eteläisen, keskisen ja läntisen Helsingin asukkaita; Malmi idässä, kaakkoisessa, koillisessa ja pohjoisessa asuvia.

Kuntia velvoittava terveyspalvelujen päivystysasetuksen muutos tuli voimaan vuoden alusta. Se edellyttää, että psykiatrisessa päivystyksessä on riittävät tutkimusmahdollisuudet myös somaattisten sairauksien osalta.

”Potilaan kannalta uudistus yksinkertaistaa hoitoon hakeutumista, yhdeltä luukulta saa nyt apua päivystyksellisissä asioissa riippumatta siitä onko kyse psyykkisestä tai fyysisestä vaivasta. Joskus psyykkiset oireet johtuvat fyysisestä syystä ja päinvastoin. Päivystykseen hakeutuvan ei tarvitse tietää oireittensa aiheuttajaa”, toteaa päivystystoimintojen johtajalääkäri Mia Laiho. Potilas saa siis heti kokonaisvaltaisemman arvioinnin ja eri erikoisalojen lääkärit tekevät yhteistyötä ja voivat tarvittaessa konsultoida toisiaan.

Päivystyksessä tehdään hoidontarpeen kiireellisyyden arvio. Jos potilaalla on hoitosuhde psykiatriseen poliklinikkaan, hänen jatkohoitonsa järjestetään yleensä siellä. Auroraan jää päivystävä ensihoito-osasto, jos potilas tarvitsee kiireellistä psykiatrista jatkohoitoa.

”Sinne siirretään esimerkiksi itselleen tai muille vaarallisia potilaita. Kaikki tulevat kuitenkin Haartmanin tai Malmin päivystyksien kautta, ei suoraan, kuten aiemmin”, kertoo psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen. Psykiatrinen sairaalatoiminta jatkuu vanhaan tapaan Aurorassa.
 

Resurssit eivät vähene

Psykiatrisen päivystyksen resursseja ei ole vähennetty. Tällä uudistuksella ei haeta säästöjä, vaan palvelujen parantamista. Auroran henkilöstöstä osa siirtyy Haartmanin ja Malmin sairaaloihin. Muutoksen ei pitäisi lisätä ruuhkia päivystyksessä.

”Psykiatristen päivystyspotilaiden määrä on pieni osa somaattisista potilaista. Malmilla ja Haartmanin päivystyksissä on yhteensä yli 140 000 käyntiä vuodessa, Aurorassa määrä on noin 8500, joka siis jatkossa jakaantuu puoleksi kahden sairaalan kesken”, vertaa Turpeinen. Psykiatrisen päivystyshoidon laatu paranee, kun mielenterveyspotilas saa yhdenvertaisesti muiden potilaiden tapaan kokonaisvaltaisen tutkimuksen ja käytettävissä on monipuolista henkilökuntaa ja osaamista.

Tavoitteena on Mia Laihon mukaan myös päivystyksen käytön järkevöittäminen, ja turvata päivystyspalvelujen saatavuus kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille.  Psykiatrian poliklinikoilla on muutettu toimintatapoja siten, että niissä pystytään paremmin vastaamaan avohoidon asiakkaiden tarpeisiin muissa kuin päivystyksellisissä asioissa.

Tämän uuden toimintamallin arvellaan vähentävän päivystyksen tarvetta.

Lisääntyvätkö mahdollisesti levottomuus ja vaaratilanteet päivystyssairaaloissa?

”Tähänkin saakka levottomat, välitöntä mielenterveysarviota tarvitsevat M1-potilaat ovat tulleet Malmin ja Haartmanin kautta, missä hoidonarviointi on tehty”, muistuttaa Turpeinen. Sairaaloissa on siis jo olemassa valmiit toimintamallit väkivaltatilanteiden varalta. Ne on huomioitu myös tilaratkaisuilla ja suunnittelulla. Tarvittaessa levoton ja rauhaton potilas voidaan sijoittaa omaan tilaansa.  Muutoksen vaikutuksia toki seurataan ja muutetaan käytänteitä tarpeen vaatiessa.

”Valtaosa mielenterveyspotilaista ei ole aggressiivisia, esimerkiksi vain hyvin pieni osa maan henkirikoksista on mielenterveyspotilaan tekemiä. Päivystysuudistuksella vähennetään myös psykiatrisen potilaan leimaamista”, sanoo Turpeinen.

Auroran hoitohenkilöstö on voinut vaikuttaa omaan sijoituspaikkaansa. Vakanssit siirtyvät henkilöiden mukana.  Uudistus tarkoittaa siirtyvälle henkilöstölle uutta työympäristöä ja uutta yhteistä kulttuuria ja työyhteisöä. Muutos tuo samalla mahdollisuuden laajentaa osaamista yhteispäivystyksessä.

Helsinkiläisten ensisijainen hoitopaikka myös mielenterveysongelmissa on edelleen oma terveysasema, joilla myös on psykiatrista asiantuntemusta. Liikkeelle lähdetään aina perustasolta, jossa esimerkiksi valtaosaa masennus- ja ahdistuspotilaita voidaan auttaa, ja tarvittaessa heidät lähetetään eteenpäin erikoissairaanhoitoon.

Ympäri vuorokauden palveleva terveysneuvonta, p. 09 310 10023, neuvoo helsinkiläisiä myös kiireellisissä psykiatrisissa ongelmissa.
 

Lisätietoja

• Asiakastiedote
• Haartmanin päivystyksen kartta
• Malmin päivystyksen kartta

Kotihoidon ohjaajien puhelinajasta on luovuttu, ja lähipalvelualueen kotihoidon ohjaajaa voi jatkossa tavoitella arkisin klo 9–15. Muutos ei vaikuta kotihoidon ohjaajien puhelinnumeroihin. Lähipalvelualueen tiimien puhelinnumerot palvelevat joka päivä kello 7.30–22. Tiimien puhelinnumeroa voi tiedustella osoitteen perusteella sosiaali- ja terveysviraston vaihteesta numerosta 09 310 5015.

Kotikäyntien ja kokousten aikana puhelimeen ei vastata, joten on hyvä varautua jättämään vastaajaan seuraavat tiedot: asiakkaan nimi ja puhelinnumero sekä lyhyesti mitä asia koskee, niin asiaan palataan mahdollisimman pian.

Kotihoidon yhteystiedot palvelualueittain

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer julkisti viikolla 6 tekemänsä kotihoidon kyselyn tulokset. SuPerin mukaan kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä.

– Asiaan liittyvässä uutisoinnissa käytettiin melko voimakkaita käsitteitä kuten ”kaaos” ja ”katastrofi”. Me emme koe, että Helsingin kotihoidossa on kaaos; tosin kehitettävää varmasti löytyy, pohtii Helsingin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastopäällikkö Juha Jolkkonen.
 

Mielipiteitä on monenlaisia

Julkinen keskustelu on tervetullutta, ja ikääntyneiden asioiden esillä pitäminen on tärkeätä.

– Olen saanut kotihoitoon liittyen paljon viestejä ikääntyneiltä itseltään, omaisilta ja kotihoidon työntekijöiltä. Osa heistä on ollut kotihoitoon tyytymättömiä ja he ovat kertoneet omia, joskus hyvinkin karuja kokemuksiaan. Olen kuitenkin saanut vähintään yhtä paljon myös toisen suuntaista palautetta. Minulle on hämmästelty, mistä tässä keskustelussa oikein on kyse, eikä monikaan ole tunnistanut siitä itseään, omaistaan, asiakkaitaan tai työpaikkaansa, Jolkkonen kertoo.

Mitä Helsingin kotihoidosta tiedetään?

Helsingin kotihoidossa työskentelee lähes 1 800 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Heistä noin 1 400 on lähi- tai perushoitajia. SuPerin kyselyyn vastasi noin 200 heistä, eli otos on Helsingin kotihoidon osalta melko pieni. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vastauksilla ei olisi merkitystä tai että viestiä ei pitäisi kuulla.

– Missään tapauksessa kokemuksia ja viestiä työn muuttumisesta raskaammaksi ei saa vähätellä; päinvastoin. Onneksi saamme Helsingissä piakkoin tulokset myös Kunta10-kyselystä, jossa henkilöstöltä on kysytty osin samoja asioita kuin Superin kyselyllä. Se antaa meille täydentävää kuvaa henkilöstömme kokemuksista ja hyvinvoinnista, Jolkkonen jatkaa.

Kotihoidossa vakanssit ovat täynnä ja sijaisiakin on viimeisen vuoden aikana saatu aiempaa paremmin. Välitön asiakkaan luona käytetty aika on toimintatapoja muuttamalla hiljalleen noussut, ja myös henkilöstö kokee sen enimmäkseen myönteisenä asiana. Kotihoidon asiakkaille on tehty säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyjä, joiden mukaan palvelu koetaan enimmäkseen hyväksi.Yleisarvosana oli viimeksi pari vuotta sitten 8,2. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan jälleen 9.–20.2.2015.

Kevään aikana Helsingissä laaditaan myös kotihoidon toimintasuunnitelma (’Kotihoito 2020-luvulle’), jonka mukaisesti kotihoitoa tulevina vuosina kehitetään.
 

Kotihoito ei pärjää yksin

Tiukassakin taloustilanteessa Helsinki haluaa turvata kotihoidon toimintaedellytykset. Kotihoitoon ei ole kohdennettu supistuksia, vaan sinne on päinvastoin lisätty henkilöstöä aina kun se on ollut mahdollista. Laitoshoidon ja sairaalapaikkojen hallitusta vähentämisestä vapautuvia voimavaroja on kohdennettu kotihoitoon ja muihin kotona asumista tukeviin palveluihin. Myös ostopalveluja ja virtuaalihoitoa hyödynnetään aikaisempaa enemmän.

– Kotihoito on yksi tärkeimmistä toimintamme painopistealueista nyt ja tulevina vuosina. Palveluja arvioitaessa ja johdettaessa on tärkeää kuulla kaupunkilaisia ja asiakkaita, omaisia ja työntekijöitä. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että väestön ikääntymiseen varautuminen ja kotona asumisen tukeminen kuuluvat kaikille. Kotihoito ei voi yksin kantaa kaikkea vastuuta, Jolkkonen korostaa.

Itäisen kotihoidon tunnustuksen noutivat palvelualueen johtaja Merja Etholén–Rönnberg ja kotihoitopäällikkö Eeva Raulos.

Tunnustukset jakoi STM:n ylijohtaja Leo Suomaa perjantaina 20.2.2015 Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa. Kaiken kaikkiaan palkinnon sai 19 työpaikkaa maassamme.

Palkitut työpaikat ovat luoneet toimintatapoja, joilla henkilöstön hyvinvointia ja sitoutumista työhön on parannettu.

Työpaikan vetovoimatekijöiksi on tunnistettu muun muassa mahdollisuus osallistua päätöksentekoon työpaikalla, toimiva työterveyshuolto, oikeudenmukainen johtaminen sekä yhteisöllisyys. Vetovoimainen työpaikka onnistuu rekrytoimaan uusia työntekijöitä ja tukee nykyisten työntekijöiden työssä jatkamista.

Mielekäs-ohjelman tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja levittää onnistuneita käytäntöjä ja keinoja sote-alan mielekkyyden ja kiinnostavuuden lisäämiseksi. Näin varmistetaan alan työvoima tulevaisuudessakin.

Linkki tiedotteeseen

Mielekäs-ohjelman verkkosivut

Jonna Helminen.

Apotti eli asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelu on tulossa kotihoitoon kovaa vauhtia. Alkuun Apotti tuntui vieraalle, eikä sen merkitys ole vieläkään ihan täysin auennut. Varmaa on kuitenkin se, että Apotilta odotetaan paljon.

Kotihoidossa on jo pitkään ollut käytössä potilastietojärjestelmä Pegasos. Pegasoksessa on paljon hyviä ominaisuuksia, mutta se ei vastaa enää tämän päivän tarpeisiin. Pegasos on jokseenkin jäykkä ja hoitaja joutuu taipumaan sen ominaisuuksiin eikä päinvastoin kuten pitäisi. Päälleliimatun tuntuinen potilastietojärjestelmä ei ohjaa tarpeeksi käyttäjäänsä ja näin ollen on monimutkainen ja aikaa vievä. Kaikki turha puuhastelu tekniikan kanssa on pois asiakastyöstä, joka on kotihoitotyön sydän ja keuhkot.

Odotan Apotilta joustavuutta, käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyttä, helppokäyttöisyyttä ja monipuolisuutta sekä kustannustehokkuutta. Tulevaisuuden potilastietojärjestelmä on sellainen, mikä on apuna asiakkaan päivittäisissä hoitotyön kirjaamisessa. Esimerkiksi erilaiset integroidut muistutukset helpottaisivat hoitajan päivittäistä arkea.

Tänä päivänä hoitotyön kirjaaminen on tärkeä ja iso osa asiakkaan hoitotyötä. Teknisten järjestelmien ja ohjelmien tulee olla sellaisia, jotta hoitaja voi nopeasti ja näppärästi viedä ja hakea tietoa asiakkaasta. Kotihoidossa liikkuva työ tarkoittaa, että tietoa ja tekniikkaa tarvitaan liikutettavassa muodossa. Tulevaisuuden visiona haluaisin nähdä Apottia käytettävän kotihoidon hoitajien toimesta sellaisilla laitteilla, joita on kevyt kuljettaa, joissa on tarpeeksi iso näyttö lukea ja näppäimistö kirjoittaa. Vaikka onkin kuljettu pitkä matka pahvisista asiakaskorteista nykymalliin, on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia tekniikan saralla hyödynnettäväksi.

Apotin tulisi olla sellainen, että hoitajalla on mahdollisuus nähdä asiakkaan tiedot riippumatta siitä, missä asiakasta on hoidettu - tietosuoja luonnollisesti huomioiden. Ohjelmaan tulee olla integroituna erilaiset mittarit ja apuohjelmat, kuten RAI. Moderneilla välineillä ja toimivilla järjestelmillä pystytään myös lisäämään välitöntä asiakastyötä.

Jonna Helminen toimii kotihoidon ohjaajana Kallion lähipalvelualueella 2.

Tiedonkulku ja toimivat hoitoketjut ovat laadukkaan hoitotyön ja potilasturvallisuuden avainasioita. Asiakkaat liikkuvat perusterveydenhuollon, kotihoidon ja erikoissairaanhoidon välillä päivittäin. Yksi merkittävin asia, mitä Apotilta odotan, onkin juuri saumaton tiedonkulku eri yksiköiden välillä. Tämä poistaa myös päällekkäistä työtä, mikä on kustannustehokasta ja lisää motivaatiota työntekoon.

Esimiehenä toivon tulevaisuuden järjestelmiltä hyviä ja helppoja raportointiominaisuuksia, jotka helpottavat työn organisointia ja hallintaa. On tärkeää, että Apotti kestää tekniikan nopean muutostahdin ja säilyy pitkään modernina ja freeshinä. On myös varmistettava, että järjestelmän skaalautuvuus kestää kasvavan käyttäjämassan ongelmitta.

Apotti avaa meille toivon mukaan uudet mahdollisuudet parantaa entisestään potilasturvallissuutta sekä hoitotyön kirjaamisen laatua. Esimiehen näkökulmasta työhyvinvointi ja osaavat työntekijät ovat perusta laadukkaalle asiakastyölle. Käyttäjälähtöiset järjestelmät sekä moderni tekniikka ovatkin osa tulevaisuuden tekijöitä kotihoidon vetovoimaisuuden lisäämiseksi. 

Kevätterveisin 
Jonna Helminen, kotihoidonohjaaja

Apotin suunnittelu on pitkällä

Apotti-hankkeessa kehitetään sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Apotin pilotointi on tämänhetkisen tiedon mukaan alkamassa syksyllä 2016 ja suunnitelma on, että vuoden 2019 loppuun mennessä se tulee korvaamaan nykyisiä järjestelmiämme, mm. Pegasoksen, Effican ja ATJ:n.  Sopimus tulevan Apotin järjestelmätoimittajan kanssa tehdään vuonna 2015.

Apottia suunnittelu on jo täydessä käynnissä. Hanketoimistoa johtaa Hannu Välimäki. Moni sosiaali- ja terveysviraston ammattilainen on ollut ja on jatkossa mukana erilaisissa Apotin projekteissa suunnittelemassa järjestelmän osakokonaisuuksia ja toiminnallisuuksia. Mukana olo on hieno mahdollisuus vaikuttaa muotoutuvaan järjestelmään.

Apotti-hankkeessa ovat mukana Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi ja Kauniainen sekä HUS. Jatkossa mukaan voivat liittyä myös muut HUS-alueen kunnat. Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelu.

Apotti-hankkeen internetsivut

Stadin ikäohjelma edistää hyvän elämän edellytyksiä

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee tänään kokouksessaan mm. Stadin ikäohjelmaa, joka on ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetyn lain (niin sanotun vanhuspalvelulain) mukainen toimeenpanosuunnitelma Helsingissä. Ohjelmassa kerrotaan yhteisesti suunnitelluista toimenpiteistä vuosille 2015–2016.

Stadin ikäohjelman toimenpiteillä halutaan parantaa ikääntyneiden mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen, vaikuttamiseen ja tiedon saantiin. Tavoitteena on myös kohentaa ikääntyneiden asumista ja lisätä kotona asumisen mahdollisuuksia sekä lisätä ikääntyneiden mahdollisuuksia liikkumiseen, liikuntaan ja arkiaktiivisuuteen.

Helsinki haluaa olla muistiystävällinen kaupunki. Tavoitteena on turvata muistihäiriöistä ja -sairauksista kärsiville mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen halutaan olevan käyttäjälähtöisiä.
 

Ikäohjelma on valmisteltu yhdessä

Stadin ikäohjelmaa on valmisteltu verkostossa, jossa mukana on ollut kaupungin virastoja ja liikelaitoksia, järjestöjä, Helsingin vanhusneuvosto ja palvelukeskusten asiakasneuvostoja. Syksyllä 2014 järjestettiin kuntalaismielipiteiden kartoittamiseksi myös asukastilaisuuksia. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että kuntien tulee valtuustokausittain suunnitella miten lain tavoitteet kuntakohtaisesti toteutetaan. Stadin ikäohjelma on Helsingissä osa pitkäjänteistä ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.

Stadin ikäohjelman listateksti 24.2. (.pdf)
Stadin ikäohjelma (.pdf)

Stadin ikäohjelman verkkosivut: www.hel.fi/stadinikaohjelma

Tanssit Kinaporin monipuolisessa palvelukeskuksessa.

Stadin ikäohjelman toimenpiteillä halutaan parantaa ikääntyneiden mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen, vaikuttamiseen ja tiedon saantiin. Tavoitteena on myös kohentaa ikääntyneiden asumista ja lisätä kotona asumisen mahdollisuuksia sekä lisätä ikääntyneiden mahdollisuuksia liikkumiseen, liikuntaan ja arkiaktiivisuuteen.

Helsinki haluaa olla muistiystävällinen kaupunki. Tavoitteena on turvata muistihäiriöistä ja -sairauksista kärsiville mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen halutaan olevan käyttäjälähtöisiä.

Toimintakykyä

Ikäohjelma on ns. vanhuspalvelulain edellyttämä toimeenpanosuunnitelma Helsingissä. Helena Soini kertoo, että vanhuspalvelulain oikea nimi on ”Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista”.

”Ikääntyneiden kohdalla lain nimessä esiintyvä toimintakyvyn tukeminen on se oleellisin asia. Tässä työssä tarvitaan mukaan koko kaupungin organisaatio ja kaikenikäiset kuntalaiset sosiaali- ja terveysviraston lisäksi.”

”Kun ympäristö tukee ikääntyneen itsenäistä selviytymistä sekä kevyempien että raskaampien palvelujen tarve vähenee. Pääpaino on enemmän normaalissa elämässä”, Soini kommentoi. Ympäristö tarkoittaa Soinin mukaan esimerkiksi asumista, kaupunki- ja katumiljöötä sekä julkista liikennettä (perinteisten palvelujen rinnalla).   

”Ihmiset, myös ikääntyneet, haluavat määritellä itse omaa toimijuuttaan. Sillä, että voi itse tehdä, on iso merkitys meille kaikille. Liiallinen riippuvuus toisten avusta koetaan negatiivisena”, Soini jatkaa. ”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ihmiset jätettäisiin yksin, jos he tarvitsevat apua.”

Ikäohjelma on valmisteltu yhdessä

Stadin ikäohjelmaa on valmisteltu verkostossa, jossa mukana on ollut kaupungin virastoja ja liikelaitoksia, järjestöjä, Helsingin vanhusneuvosto ja palvelukeskusten asiakasneuvostoja. Syksyllä 2014 järjestettiin kuntalaismielipiteiden kartoittamiseksi myös asukastilaisuuksia.

Erityissuunnittelija Helena Soini.

”Ikäohjelman valmistelutyöhön on osallistunut kuntalaisia ja palvelujen käyttäjiä. Valmistelua eivät ole tehneet vain virkamiehet. Työ jatkuu, ikäohjelman tavoitteita kehitetään edelleen aluetapaamisissa ja verkostoissa, joiden toimintaa seuraa muun muassa Helsingin vanhusneuvosto”, Helena Soini kommentoi jatkoa.

Ikäohjelma ei kasvata sosiaali- ja terveysviraston tai kaupungin budjettia. Ohjelman pohjalta toteutettavilla konkreettisilla toimilla on oletettavasti kustannuksia alentava vaikutus. Stadin ikäohjelma on Helsingissä osa pitkäjänteistä ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.

Lisää tietoa

Stadin ikäohjelman internetsivut 
Stadin ikäohjelma

Teksti Markus Snellman

Laakson sairaalassa sijaitseva Helsingin kaupungin fysiatrian poliklinikka siirtyy osaksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä maaliskuun alusta alkaen. Toimintojen yhdistämisellä parannetaan fysiatrian erikoisalan toimintaedellytyksiä ja palvelujen saatavuutta. Helsingin kaupungin fysiatrian poliklinikan toiminta päättyy 28.2.2015.
 

Osa potilaista terveysasemille

Osa pitkään fysiatrian poliklinikalla hoitosuhteessa olleista vaikeavammaisista asiakkaista siirtyy 1.3. alkaen terveysasemien seurantaan. Terveysasemille siirtyvät asiakkaat saavat edelleen yhtä hyvää ja tarkoituksenmukaista hoitoa kuin aiemmin. Jatkossa heidän hoitonsa on tiiviimmin osa muita heidän saamiaan sosiaali- ja terveyspalveluja.

Terveysaseman hoitava lääkäri voi tarvittaessa olla yhteydessä fysiatrian tai neurologian alan erikoislääkäriin. Kuntoutusohjaajan palvelut ovat jatkossakin käytettävissä.

Yhteystiedot 1.3. alkaen:

HYKS, Fysiatrian poliklinikka
Nordenskiöldinkatu 18 A, Helsinki (Vega-talo)
PL 349, 00029 HUS
Puh. 09 471 71393, puhelinajat 7.30–9.30 ja 12.30–13.30