Terveysasemilla rokotetaan kausi-influenssaa vastaan ilman ajanvarausta

• 18.11. - 22.11. ma - pe klo  9.30 - 11.30 ja 13.30 - 15.30 ja
• 9.12. - 13.12. ma - pe klo  9.30 - 11.30 ja 13.30 - 15.30.

Neuvoloissa rokotetaan kausi-influenssaa vastaan määräaikaistarkastusten yhteydessä ja lisäksi ilman ajanvarausta

• 18.11. - 22.11. ma - pe klo 13.30 - 15.30
• 16.12. - 20.12.  ma - pe klo 13.30 - 15.30.

Neuvolan asiakkaat voivat käydä rokotuksessa yllä mainittuina aikoina myös avoimessa neuvolassa aamuisin klo 8.30 - 10.30. Avoin vastaanotto on

• maanantaina Oulunkylän ja Viiskulman neuvolassa
• tiistaina Kontulan, Lauttasaaren, Malminkartanon ja Pihlajamäen neuvolassa
• keskiviikkona Herttoniemen, Kallion ja Laakson neuvolassa
• torstaina Myllypuron, Vallilan ja Vuosaaren neuvolassa ja
• perjantaina Haagan, Malmin ja Töölön neuvolassa.

Muina aikoina rokote on mahdollista saada terveysasemilla ja neuvoloissa ajanvarauksella.

Maksuton influenssarokotus tarjotaan:

• raskaana oleville
• 6 - 35 kuukauden ikäisille lapsille
• sairautensa vuoksi riskiryhmiiin kuuluville
• 65 vuotta täyttäneille
• potilas- ja hoivatyötä tekevälle  terveys- ja sosiaalialan henkilöstölle ja alan opiskelijoille
• varusmiespalvelukseen astuville miehille ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuville naisille
• vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiirille.

Riskiryhmiin kuuluvat iästä riippumatta sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia, diabetesta, maksa-  ja munuaistauteja sairastavat sekä potilaat, joiden vastustuskyky on sairauden tai sen hoidon vuoksi heikentynyt.

Helsinkiläiset, jotka eivät kuulu yllä mainittuihin ryhmiin, saavat halutessaan maksullisen rokotuksen lääkärin reseptillä.

Tietoa rokotteesta löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta www.thl.fi.

Lisätietoa Helsingin rokotuksista saatte omalta terveysasemaltanne ja neuvolasta, sosiaali- ja terveysviraston verkkosivuilta www.hel.fi/sote ja terveyspalvelujen neuvonnasta, puh. (09) 10023 (24 h) .

Kontulan monipuolisen palvelukeskuksen takapihalla on tänä kesänä ollut kolmen kanan kanala. 

- Idean saimme Kivelän sairaalasta, jossa oli viime kesänä kanoja, heidän kokemuksensa olivat hyviä. Roihuvuoren palvelukeskuksessa oli 2012 kesällä lampaita. Päädyimme kanoihin, koska piha ei olisi lampaille riittävän iso, osastonhoitaja Pirjo Myllymäki kertoo.

Pirjo on ollut yksi kolmesta kanoja hoitaneesta palvelukeskuksen työntekijästä. Hoitovuorossa olevalta kanala on vienyt tänä kesänä työaikaa noin puoli tuntia päivässä. Työvaatteina kanalan hoitajilla ovat olleet essut ja saappaat.

- Kanat ovat aika aktiivisia ja kesyjä. Heidän nimensä ovat Eveliina, Klaara ja Orvokki. Munia saamme yhden päivässä kanaa kohden. Olemme paistaneet munista lettuja ja vohveleita sekä leiponeet korvapuusteja.

Kananmunia saatiin menneenä kesänä päivittäin.

Munia siis saadaan vaikka kanalassa ei ole kukkoa? Pirjo kertoo, että saadaan, pikkutipuja ei tosin tule. Kaupungin eläinlääkäri kielsi kukon, ja olisihan kukon joka aamuinen kieunta ollut häiriöksi lähialueen asukkaille.
- Monelle palvelukeskuksen asukkaalle kanojen katselusta on tullut hyvä syy ulkoilla, silloinkin kun ulkoilu ei normaalisti olisi aina mieluista puuhaa. Yksi asukkaamme tuli pitkästä aikaa pihalle juuri kanojen takia. Omaisetkin ovat tykänneet.    

- Palvelukeskuksen päivittäiset asiakkaat käyvät tervehtimässä ja ruokkimassa kanoja. Myös lähitalojen asukkaat ja päiväkotilapset ovat tulleet ihastelemaan kanalan arkea, Pirjo kertoo.   

Kanala sijaitsee palvelukeskuksen takapihalla.

- Kanoja ruokitaan normaalilla kanan rehulla. Uteliaat kanojen ihailijat ovat kuitenkin saaneet ruokkia kanoja valkoisella leivällä, salaatilla, keitetyllä perunalla ja spagetilla. 

- Illaksi kanat on siirretty kanalan nukkumiskoppiin, jonka luukut on taas aamutuimaan avattu. Tästä tehtävästä on huolehtinut ryhmäkoti Sateenkaaren henkilökunta.

Pirjo kertoo, että kanat on vuokrattu maatilalta Tuusulasta, kesän vuokra on 25 euroa kanaa kohden. Siipikarja saapui kesän alussa ja se palautetaan Tuusulan suuntaan syksyllä. Kanalamökin käyttöön otossa auttoi Stara.

Pirjo Myllymäki toimii Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa osasto 3:n osastonhoitajana. Osastoon kuuluu kolme ryhmäkotia, joissa asukkaita on 42 ja työntekijöitä 27.  Kaksi ryhmäkodeista on muistisairaille, yksi muille ikääntyneille.

Kontulan monipuolinen palvelukeskus.

Teksti ja kuvat Markus Snellman 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonta löytyy Kallion virastotalon katutasosta (2. kerros).

Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonta vastaa monipuolisesti helsinkiläisten palveluja ja neuvontaa koskeviin kysymyksiin. Palveluneuvojat kannustavat kysymään kaikista mieltä askarruttavista asioista.

Sosiaaliviraston S-info uudistui vuoden vaihteessa organisaatiomuutoksen yhteydessä. Siihen liitettiin Seniori-info, osa ruotsinkielisistä sosiaalipalveluista ja Verkkoterkkarit -toiminta. Kahdeksan hengen tiimiä vetää neuvontapäällikkö Annikki Thodén. Moniammatillisuus parantaa ja tehostaa asiakaspalvelua.   

− Vastaamme kuntalaisten mieltä askarruttaviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä hyvinvointia koskeviin kysymyksiin. Annamme neuvontaa niin julkisista kuin järjestöjenkin palveluista, kertoo sosiaalineuvoja Sari Herlevi.

Herlevin mukaan sosiaalineuvojilta kysytään eniten toimeentulotuesta ja muiden tukien hakemisesta, perheoikeudellisista asioista sekä vanhusten palveluista, kuten kotona asumisen tukemisesta, kotihoidon palveluista sekä palveluasumiseen hakeutumisesta.

Paikan päällä, soittamalla, chatissa

Jokainen löytää itselleen sopivan tavan ottaa yhteyttä neuvontaan. Sinne voi soittaa, keskustella chatissa, kysyä neuvoa palautelomakkeella tai käydä henkilökohtaisesti paikan päällä Kallion virastotalossa ilman ajanvarausta. 

Virastotalon aulassa on asiakkaiden käytössä kaksi tietokonetta arkisin klo 8−16. Niillä voi täyttää ja tulostaa hakemuksia sekä etsiä itsenäisesti tietoa palveluista. Tietokoneiden käyttöaika käyttäjää kohden on noin 15 minuuttia. 

− Meidän kanssamme voi keskustella myös nimettömästi ja luottamuksellisesti, Herlevi toteaa.

Uudempana työmuotona on moniammatillinen chat-neuvonta, joka löytyy viraston internet-sivuilta ja toimii klikkaamalla chat-kuvaketta. Se on reaaliaikaista, anonyymiä, nopeaa ja asiakkaalle vaivatonta, eikä siitä tule lisäkustannuksia, kuten esimerkiksi soittamisesta.

− Terveyteen liittyvissä anonyymichateissa noin kolmasosa kysymyksistä liittyy seksuaaliterveyteen, kolmasosa mielen hyvin- ja pahoinvointiin, ja loput kysymykset koskevat yleisiä terveyasioita, terveydenhoitaja Tiina Markkula kertoo.

Neuvonnan puhelinpalvelussa on käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Herlevi kertoo, että jos asiakkaan soittoon ei heti pystytä vastaamaan, asiakkaan ei tarvitse jäädä jonottamaan vaan hänen soittopyyntönsä tallentuu ja häneen otetaan yhteyttä mahdollisimman pian.

Vauvasta vaariin

Aiemmin Seniori-info oli palvelupiste yli 65-vuotiaille Helsingissä asuville ikäihmisille. Seniori-infon toiminta jatkuu nyt osana sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaa.

− Annamme palvelua kaikenikäisille helsinkiläisille vauvasta vaariin, palveluneuvoja Paula Oinas toteaa.

Moniammatilliseen tiimiin yhdistettiin myös Verkkoterkkarit eli terveydenhoitajat, jotka toimivat virtuaalisesti verkon eri ympäristöissä hyödyntäen myös sosiaalista mediaa.  

− Vastaamme asiakkaiden terveyteen liittyviin kysymyksiin ja palautteisiin. Lisäksi toimimme IRC-Gallerian Verkkoterkkari-yhteisössä, kahdenkeskisessä anonyymichatissa, teemallisissa ryhmächateissa, Demin keskustelupalstalla terveysaiheisilla teemakeskusteluilla sekä Facebookissa ja Twitterissä tiedottamalla terveyteen liittyvistä aiheista ja toiminnastamme, sanoo Markkula.

Markkulan mukaan matalan kynnyksen anonyymi chat mahdollistaa keskustelun asioista, joita muuten voi olla vaikea kasvokkain ottaa esille.

− Esimerkiksi nuoret pojat, jotka ovat löytäneet palvelumme, haluavat keskustella mieltään vaivaavista seksuaalisuuteen liittyvistä asioista asiantuntijan kanssa. Anonyymikeskustelujen kautta voi rohkaista keskustelijaa hakeutumaan tarvittaessa vastaanottopalveluihin, hän kertoo.

Palvelua saa myös ruotsiksi, kun neuvontaan saatiin kaksi ruotsinkielistä palveluneuvojaa Katarina Beijar ja Anne Pontán. He toivovat, että asiakkaat ottaisivat rohkeasti yhteyttä tai tulisivat henkilökohtaisesti paikan päälle Kallion virastotaloon.

Neuvonnan henkilökunta käsittelee myös sosiaali- ja terveysvirastolle tulevat palautteet ja ohjaa ne viraston sisällä oikeille henkilöille vastattavaksi.  

Neuvontapalvelut on tarkoitus järjestää tulevaisuudessa ympärivuorokautisena läpi viikon.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonnan henkilökuntaa, edessä Anne Pontan ja Sari Herlevi, takana Paula Oinas, Katarina Beijar ja Esa Uotinen.

Yhteystiedot
Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonta
Avoinna arkisin klo 8−16
Kallion virastotalo, katutaso
Toinen linja 4A
Puh. 09 310 44000

Neuvonnan ja asioinnin etusivu internetissä

Teksti Laura Heikkinen, kuvat Arto Wiikari (Otavamedia) ja MS

Juha Jolkkonen.

Uusi vanhuspalvelulaki astui voimaan heinäkuussa. Sosiaali- ja terveysvirastossa laki koskee ennen kaikkea sairaala- kuntoutus ja hoivapalveluja, joiden osastopäällikkönä toimii Juha Jolkkonen.

Helsingin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen laajaan palvelupalettiin kuuluvat muun muassa ympärivuorokautinen hoito ja palveluasuminen, kaupunginsairaalan palvelut, kuntoutus, kotihoito ja palvelukeskusten päivittäiset palvelut. 

Vakansseja Jolkkosen johtamassa osastossa on tällä hetkellä 5572.

- Laki on kaksijakoinen. Sillä halutaan parantaa yleensä ikääntyneen väestön asemaa. Toisaalta laki huomioi erityisesti ne iäkkäät henkilöt, jotka tarvitsevat apua.

- Laki on nostanut molempia näkökulmia esiin. Voimme kysyä miten yhteiskunta yleensä huomioi iäkkäät, miten yhteiskunta olisi ikäystävällisempi? Huomioidaanko iäkkäät tarpeeksi hyvin? Tämä asia koskee meitä kaikkia, Juha Jolkkonen miettii.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013. Suurinta osaa lain pykälistä alettiin soveltaa heti, osia 1.1.2014 ja 1.1.2015 alkaen.

Miten vanhuspalvelulaki näkyy Helsingin kaupungilla?

- Olemme tehneet selvityksen palveluistamme, mikä on jo sinänsä hyvä juttu. Olemme skarpanneet hoitoketjuja. Odotusajoista palveluihin tulee lain mukaan julkaista tiedot puolen vuoden välein. Tämä on positiivista. Jokainen näkee tilanteen.

Juha Jolkkonen kertoo, että Helsinki on tehnyt kattavan selvityksen vanhuspalvelulakiin varautumisesta, jossa laki on pääkaupungin osalta käyty läpi pykälä pykälältä. Selvitys on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa.

Kustaankartanon päivätoimintaa.

- Laki on nostanut aiheen framille. Oleellista on taata iäkkään itsensä kuuleminen omaisten ja ammattilaisten rinnalla.

- Lain kantavana ajatuksena on kotona asumisen tukeminen. Meillä on Helsingissä edelleen aika raskas palvelurakenne, vaikka rakennemuutosta kotihoidon suuntaan on tehty määrätietoisesti. Laki antaa selkänojaa jatkaa työtämme.   

Jolkkonen nostaa laista esiin muun muassa vastuutyöntekijä-pykälän, joka astuu voimaan vuoden 2015 alussa. Jos asiakas tarvitsee apua palvelujen yhteensovittamisessa ja toteuttamisessa, hänelle nimetään oma vastuutyöntekijä. Tätä tietysti edeltää palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelman teko.

- Laki edellyttää kunnilta myös suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi, joka meillä laaditaan 2014.  

- Nyt myös vanhusneuvostojen perustaminen on kirjattu lakiin mukaan. Meidän oma neuvostomme on toiminut jo vuodesta 1998.  

Kokonaisvaltaista työtä

Juha Jolkkonen on johtanut tämän vuoden alusta, kun uusi sosiaali- ja terveysvirasto käynnistyi, osastopäällikkönä Helsingin sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluja. Aikaisemmin hän toimi Vantaan kaupungilla sairaalapalvelujen päällikkönä ja vanhus- ja vammaispalvelujen johtajana.

Jolkkonen on koulutukseltaan geriatrian erikoislääkäri. Geriatrialla on Jolkkosen mukaan paljon yhteistä yleislääketieteen kanssa. Asioita ei lähestytä vain sairauden vaan enemmän asiakkaan yleisen toimintakyvyn kautta: miten kuntoa ylläpidetään tai parannetaan, miten potilaan tilanteeseen voidaan vaikuttaa.

- Geriatria on kokonaisvaltaista ihmisen hoitamista, jossa yhdistyvät erilaiset tarpeet ja tavoitteet. Mukana vanhustyötä tekemässä on aina eri ammattiryhmiä kuten hoitajia, lääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä. Työssä ovat yhdessä monet ammatti- ja erikoisalat.  

- Iäkkäät ovat osa meidän yhteiskuntaamme, heidän arvostuksensa pitäisi olla suurempi. Ikäihmisillä on tosi paljon annettavaa elämänkokemuksensa ansiosta. Heitä ei saisi nähdä taakkana tai kuormana. Olen kohdannut työssäni iäkkäiden ihmisten kanssa paljon hienoja tilanteita.      

Millaista henkilöstöä meillä on?

- Meillä on sairaala-, kuntoutus ja hoivapalveluissa iso joukko ammattilaisia töissä. Olen ylpeä työntekijöistämme. Tiedän, että meidän työntekijöillä on myös itsellään oikealla tavalla ammattiylpeyttä, Jolkkonen kommentoi.

Kustaankartanon osastolla H3.

Mutta riittääkö Helsingin vanhustyöhön jatkossa osaavia ammattilaisia? Osastopäällikkö näkee pääkaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa myönteisiä piirteitä.

- Uskon, että riittää, Helsinki on hyvä ja koulutusmyönteinen työnantaja. Olemme Suomen suurin sosiaali- ja terveyssektorin toimija. 

- Yksi haaste on saada isosta organisaatiosta vielä joustavampi, joka taipuu tarpeen mukaan. Joustavuus voi tarkoittaa esimerkiksi eri ammattiryhmien, kuten lääkärien ja hoitajien, toimenkuvien miettimistä tai työntekijöillä valmiutta siirtyä hiukan erilaisiin tehtäviin, esimerkiksi sairaalaosastolta kotihoitoon.

Vuoden vaihteessa Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistettiin yhteen virastoon.    
- Iäkkäiden palveluissa sosiaali- ja terveyssektorin integraatio  on luonnollinen asia, Jolkkonen kiteyttää.

Lue myös juttu Kampin vanhuspalveluseminaarista 19.9.

Lisätietoa

• Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys vanhuspalvelulain voimaan astumiseen (1.7.2013 alkaen) varautumisesta Helsingissä
• Vanhupalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (Finlex)
• STM:n tietopaketti vanhuspalvelulaista

Teksti Markus Snellman, Kuvat Maarit Miettinen, Kimmo Brandt ja MS

Edessä Tarja Kannisto ja Ida Laine, takana ohjaaja Eija Suomalainen, Pekko Taussi ja Riitta Roinela Cäpsän jättityynyillä.

Käpylässä sijaitsevan Toimintakeskus Cäpsän asiakkaat ovat helsinkiläisiä nuoria tai aikuisia  kehitysvammaisia ihmisiä, joille toimintakeskus tarjoaa arkipäivisin aktiivista ja monipuolista työtä ja toimintaa.

Asiakaspaikkoja Toimintakeskus Cäpsässä on 34 ja ohjaajia kymmenen. Toimintakeskuksen ohjaajilla on sosionomin, lähihoitajan tai muu toimintaan soveltuva koulutus. 

Tällä hetkellä asiakkaita on yhteensä 39, joista enemmistö käy päivittäin, joillekin on sovittu lyhyempi viikko. Cäpsäläisten ikähaitari on 18:sta 60:een ikävuoteen.

Selkeä rakenne toimia

Cäpsän johtava ohjaaja Riitta Roinela toimii yksikön esimiehenä. Hän kertoo, että toimintakeskuksessa toimitaan selkeiden viikko-ohjelmien avulla. Ne ovat monilla asiakkailla kuvallisia ja joillakin kirjoitettuja.  Asiakkaan henkilökohtainen viikko-ohjelma koostuu perusryhmässä tapahtuvasta toiminnasta ja hänen valitsemistaan valinnaisryhmistä.    

Pekko Taussi ja Riitta Roinela.

- Kaikille kuuluvia perustehtäviä ovat esimerkiksi keittiötyöt kuten kattaminen ja tiskaaminen. Ruoka tulee meille valmiina, mutta välipalaa teemme yhdessä, samoin keitämme kahvia ja teetä. Myös siivoukseen osallistuvat kaikki.

- Aamulla katsotaan perusryhmässä jokaisen asiakkaan kanssa päivän tehtävät. Nykyisin olennaisin osa asiakkaan viikko-ohjelmasta koostuu valinnaisryhmistä, joissa on huomioitu asiakkaiden toiveet ja tarpeet sekä tavoitteet, ne alkavat kymmeneltä.

- Yhdeltätoista on ruokailu, jonka jälkeen valinnaisryhmät jatkuvat puoli kahteen, jolloin on kahvitauko. Iltapäivällä kahvin jälkeen kokoonnutaan taas omaan perusryhmään ja katsotaan yhdessä läpi, onko esimerkiksi kodin suuntaan viestitettävää, Riitta Roinela kuvaa Cäpsän arkirutiineja.

Osana yhteiskuntaa

- Sosiaalisten valmiuksien ja kommunikoinnin kehittäminen ovat merkittäviä asioita. Integroituminen yhteiskuntaan on tärkeää, sitä harjoittelemme esimerkiksi käymällä retkillä, kirjastoissa ja kauppakeskuksissa, opettelemme kuinka kaupassa asioidaan tai kuinka liikutaan julkisilla liikennevälineillä.   

- Omien vahvuuksien ja aikuisen roolin löytäminen on tärkeää, Riitta Roinela kiteyttää. Jotta yhteiselo Cäpsässä sujuisi, tarvitaan Riitan mukaan yhteiset pelisäännöt ja arvot, joita noudatetaan.   

- Työ- ja päivätoiminnan ryhmissä harjoitellaan esimerkiksi muistia ja motorisia taitoja. Fyysisen kunnon ylläpito on yksi keskeinen tavoite. Käpylän Käpylinnassa, niin sanotussa Käärmetalossa, on meidän käyttöön varattu vuoro kerran viikossa, jolloin voi pelata vaikkapa sählyä tai käyttää kuntosalia. Cäpsällä on myös oma jumppahuone.

Cäpsässä tehtyä taidetta.

Riitta Roinelan mukaan asiakkaan viikko-ohjelmaan voi kuulua myös musiikkia, taidetta ja ilmaisua. Cäpsässä esimerkiksi soitetaan, lauletaan, piirretään ja maalataan.  Musisointiin löytyy oma treenikämppä ja taiteen tekemiseen avarat tilat.  

Cäpsässä syntyvää taidetta ja taidekäsitöitä voi ostaa toimintakeskuksen omasta myymälästä. Tilaustöitä tehdään asiakkaan toiveet huomioiden. Esimerkiksi omasta valokuvasta voi syntyä hieno seinäkangas.  

Cäpsän asiakkaista suurin osa asuu ryhmäkodeissa, jotkut kotona vanhempien kanssa tai omassa asunnossa ja jokunen laitoksessa. Cäpsän työtoimintaan osallistuvat asiakkaat saavat työosuusrahaa. Työ- ja päivätoimintaan haetaan sosiaalityöntekijän kautta.

Pekko Taussi on yksi Cäpsän työ- ja päivätoimintalaisista. Hän kertoo viihtyvänsä Cäpsässä hyvin. Erityisesti Pekko pitää yhteisistä retkistä, hän nostaa esiin vierailun Malmitalossa. Pekon mieleen ovat myös ulkotyöt ja musiikkitunnit.

• Lisää tietoa Helsingin työ- ja päivätoiminnasta 

Tuettua työllistämistä

Ida Laine.

Ida Laine aloitti syyskuun alussa työt Toimintakeskus Cäpsässä. Nelituntiset työpäivät alkavat kello 9. Tämän hetkinen työsopimus Idalla on vuoden loppuun. Idalla on takanaan opintoja hoitoalalta ja puutarhan hoidosta. Kouluaikana hän oli ryhmäkodissa työharjoittelussa.  

Ida kertoo viihtyvänsä tehtävissään hyvin ja Cäpsän muu henkilökuntakin kehuu, että hän on solahtanut osaksi työyhteisöä hienosti. Ida on mukana avustamassa asiakastyössä, hänen tehtäviinsä kuuluu myös esimerkiksi keittiötöitä ja siistimistä.  Idaa ilahduttaa työssä erikoisesti Cäpsän hymyilevät asiakkaat ja iloisuus esimerkiksi musiikkiryhmässä.

Ida on tullut Cäpsään töihin Tuetun työllistymisen palvelun kautta. Kampissa sijaitseva yksikkö tukee kehitysvammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työvalmentajia yksikössä on 12, jokaisella on noin 20 asiakasta.

Idan työvalmentaja Tarja Kannisto kertoo, että työt yleensä aloitetaan työkokeilulla, jonka jälkeen jatketaan palkkatuetussa työssä. Ida kuitenkin aloitti suoraan palkkatuetussa työssä.

- Tavoite on, että kehitysvammainen henkilö työllistyy avoimille työmarkkinoille. Mahdollisen eläkkeen lisäksi työllistetty saa tienata 734 euroa. Periaatteessa, jos palkka riittää, eläke voi olla lepäämässä työssä olon ajan.   

Ida Laine ja Tarja Kannisto.

- Ida saa tästä hyvää työkokemusta, joka varmasti auttaa jatkossa työllistymään. Ida on ollut Cäpsässä omatoiminen ja työvalmentajan rooli on hänen kohdallaan ollut pieni, Tarja Kannisto kommentoi.  

Sekä Toimintakeskus Cäpsä että Tuetun työllistymisen palvelu ovat osa Helsingin sosiaali- ja terveysviraston vammaistyön yksikköä.  

Cäpsä sijaitsee rakennuksessa, joka on suunniteltu Helsingin olympiakisoihin.

Teksti Markus Snellman, 
kuvat Kimmo Brandt

Kustaankartanon ruotsinkielisellä osastolla C3.

Pitkä ikä on ollut yhteiskunnassa ”ikuinen” tavoite, muistutti sosiaalineuvos Aulikki Kananoja Kampin palvelukeskuksessa Helsingin vanhusneuvoston seminaarissa 19.9.2013.  

Ikääntyneet eivät ole ainoastaan kuluerä vaan myös voimavara. Miljoona yli 65-vuotiasta on merkittävä osa väestöä. He antavat panoksena yhteiskuntaan muun maussa elämänkokemuksena, isovanhempina, kuluttajina ja vapaaehtoisina, selvitti Kananoja puheenvuorossaan ja toivoi asennemuutosta suhtautumisessa ikääntymiseen.

Juha Jolkkonen.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosaston osastopäällikkö Juha Jolkkonen valotti mitä uutta vanhuspalvelulaki tai tarkemmin sanottuna laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tuo vanhuspalveluihin ja kuinka palvelutarpeenkasvuun vastataan tulevina vuosikymmeninä kun vanhusten määrä kasvaa jyrkästi.

Vanhuspalvelut nostattavat tunteita. Kampin vanhuspalveluseminaarin pääosin ikääntynyt yleisö sekä kiitti että kritisoi vanhuspalvelujen järjestämistä kommenttipuheenvuoroissaan. Odotukset uutta lakia kohtaan ovat suuret.

Sosiaalineuvos Aulikki Kananoja muistutti puheenvuorossaan, että eräs suurimmista muutoksista vanhuspalveluissa 80-luvulta tähän päivään on se, että ikäihmiset osallistuvat heille suunnattujen palvelujen kehittämiseen entistä enemmän, heidän ääntään ja toiveitaan kuullaan ihan eri tavalla kuin aiempina vuosikymmeninä.

Aulikki Kananoja.

- Miten saisimme ikääntyneiden elämänkokemuksen tehokkaammin yhteiskunnan käyttöön,  sosiaalineuvos Aulikki Kananoja kysyi. Hän muistutti, että kukin ikääntyy tavallaan. Mahdollisuus omannäköiseen vanhuuteen onkin eräs tavoite sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosaston järjestäessä palveluja ikäihmisille.

Turvallisesti kotona

Tiukentuva talous, ikääntyvien määrän kasvu ja tavoite keventää palvelurakennetta ja parantaa osallisuutta ja valinnanvapautta määrittävät kaikki vanhuspalelujen tulevaisuutta.  

Vuonna 2020 65–74-vuotiaita on puolitoista kertaa enemmän kuin nyt, 75–80-vuotiaiden määrä kasvaa 70 prosenttia nykyisestä.  85-vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti vuoteen 2030 asti, jolloin kasvu nopeutuu ja heidän määränsä tulee kolminkertaistumaan vuoteen 2040 mennessä.

Ikäihmiset ovat viimeaikaisten tutkimusten mukaan entistä hyväkuntoisempia entistä pidempään ja yli 90 prosenttia heistä haluaa asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. Myös heinäkuun alussa voimaan astunut vanhuspalvelulaki painottaa kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Lain mukaan laitoshoitoa tarjotaan vain jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta perusteltua.  

Sosiaali- ja terveystoimi ei kuitenkaan ole ainoa yhteiskunnan sektori jossa ikääntymiseen tule varautua vaan varautuminen on yhteinen tehtävä ja tulee ottaa huomioon muun muassa rakentamisessa, liikenteessä, kulttuuritarjonnassa ja lukuisissa muissa palveluissa.

Valmistautuminen

Vanhuspalvelulain tarkoitus on parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä tarvittavaa ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön.

Lain tarkoitus vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista.

Laki vaatii kuntaa laatimaan suunnitelman toimenpiteistä, joilla se auttaa ikääntyneiden hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä ikääntyneiden henkilöiden palvelujen ja omaishoidon järjestämistä ja kehittämistä.  

Tilaisuuden juonsi Helsingin vanhusneuvoston puheenjohtaja Sirpa Asko-Seljavaara.

Vanhuspalvelulaki ottaa kantaa muun muassa aikoihin, jossa on päästävä palvelun piirin. Se ottaa kantaa esimerkiksi henkilöstön riittävyyteen ja koulutusvaatimuksiin, vastuutyöntekijäjärjestelmään ja vaatii julkaisemaan palveluun pääsyn odotusaikoja. Iäkkään henkilön palvelutarve on selvitettävä ja siihen on vastattava, palvelujen laatu on varmistettava.

Virastomme on jo laatinut selvityksen vanhuspalvelulakiin varautumisesta. Vuoden 2014 aikana suunnitellaan kaupunkitasoisesti toimenpiteet ikääntymiseen valmistautumiseksi.

Tutustu Juha Jolkkosen kalvoihin 19.9. Vanhusneuvoston seminaarissa.

Vanhuspalvelulaki Helsingissä
Lue lisää

Teksti ja kuvat Maritta Kuula

Toimivatko tekstiviestit psykoosipotilaan hoitoon sitoutumisen tukena? Auroran sairaala on mukana Mobile.net-tutkimuksessa.

Auroran sairaalan neljä akuuttipsykiatrian osastoa on osallistunut vuosina 2011 - 2013 Turun yliopiston hoitotieteenlaitoksen Tekstiviestit psykoosipotilaan hoitoon sitoutumisen tukena -tutkimukseen (Mobile.net).

Muistutus hoitoajasta

Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tavoitteena on arvioida tekstiviestien käytön vaikutuksia potilaan hoitoonsitoutumiseen. Sairaalahoidosta avohoitoon siirtyneille potilaille lähetetään esimerkiksi hoitoaikoihin tai lääkkeiden ottoon liittyviä tekstiviestimuistutuksia. Helsingissä valtaosa avohoitoon siirtyneitä potilaita käy jatkohoidossa kaupungin psykiatrian poliklinikoilla.

Tutkimuksessa suunniteltiin tekstiviestiperustainen järjestelmä tukemaan potilaan hoitoon sitoutumista. Samalla ollaan arvioitu järjestelmän helppokäyttöisyyttä, hyödynnettävyyttä ja kustannuksia. Tavoitteena on ollut vähentää akuuttipsykiatrista sairaalahoitoa.

Tutkimukseen on osallistunut yli tuhat potilasta eri puolilta Suomea. Potilaiden rekrytointi tutki-mukseen päättyi marraskuussa 2012. Seurantatutkimuksen tuloksia tekstiviestien hyödyntämisestä saadaan vuosina 2014 - 2015. Mukana on ollut Auroran rinnalla yksiköitä 24 sairaalasta Suomessa.

Henkilökunta mukana

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja aikaisemmin terveyskeskuksen yhdyshenkilönä tutkimuksessa on toiminut yksikköjen ylihoitaja. Tutkimusosastoilla tutkimuksen toteuttamisesta vastasivat yhdyshenkilöt (4-6/osasto) ja osastonhoitajat.

Auroran sairaalassa tutkimus käynnistyi vuoden 2011 syksyllä seminaarissa, johon osallistuvat yliopiston tutkijat ja sairaalan tutkimusyhdyshenkilöt. Potilaiden rekrytointi mukaan tutkimukseen alkoi lokakuun 2011 lopussa.

Auroran sairaalaosastojen yhdyshenkilöt kokosivat kahden viikon välein tutkimusmateriaalin terveyskeskuksen yhdyshenkilölle toimitettavaksi yliopiston tutkijoille. Sairaalassa pidettiin noin kerran kuussa tutkimusyhdyshenkilökokouksia. Viimeisessä kokouksessa helmikuussa 2013 arvioitiin tutkimuksen hyötyjä ja työntekijöiden motivoitumista työskentelyyn.

Hyötyjä tähän asti

Tiina Lämsä.

Leena Turpeinen.

Osastojen tutkimusyhdyshenkilöt toimivat tutkimuksessa sitoutuneesti ja innostuneesti. He arvioivat kuukausittaiset yhdyshenkilökokoukset hyödyllisiksi. Yhdyshenkilöt näkivät myös keskustelujen, joissa potilaita rekrytoitiin mukaan tutkimukseen, systematisoineen työskentelyä potilaan kanssa erityisesti kartoitettaessa potilaan selviytymistä kotona.

Kokouksessa päätettiin valmistella pienemmällä työryhmällä ”check-lista” potilaan kanssa sairaalahoidon loppuvaiheessa läpikäytävistä asioista. Tällä hetkellä check-listaa pilotoidaan ja arvioidaan tutkimukseen osallistuneilla osastoilla ja se on mahdollista ottaa käyttöön koko sairaalassa.

Listan käytön arvioidaan yhtenäistävän hoidon laatua. Check-listan mukaan potilaan kanssa keskustellut asiat kirjataan hoitotyön yhteenvetoon Pegasos-potilaskertomusjärjestelmään, jolloin tiedot ovat myös psykiatrisen avohoidon käytettävissä. Tämän parantaa mahdollisesti tiedonsiirtoa sairaalan ja avohoidon välillä ja tukee potilaan kotona selviytymistä.

Teksti ylihoitaja Tiina Lämsä ja 
johtajapsykiatri Leena Turpeinen, 
kuvat Kimmo Brandt ja MS

Japanin Suomen suurlähettiläs Kenji Shinoda ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko tutustuivat 5.9. Kinaporin ja Kustaankartanon monipuolisiin palvelukeskuksiin.

Vierailun isäntänä toimi osastopäällikkö Juha Jolkkonen. Kinaporissa mukana oli palvelukeskuksen johtaja Sari Hedman.

Sari Hedman ja Paula Risikko osallistuivat Kinaporissa tanssiharjoituksiin.

Kinaporissa tunnelma oli välitön.  

Ylihoitaja Suvi Kan toimi oppaana Kustaankartanossa. Kuvassa vieraiden lisäksi Kustaankartanon johtaja Leena Pohjola. 

Yhtenä Kustaankartanon ammattilaisista palvelukeskuksen toimintaa esitteli sairaanhoitaja Minna Puustinen. 

Paula Risikko ja Kenji Shinoda Kustaankartanossa.

Kuvat MS

Yksikin lyönti on liikaa -kampanjan aiheena on aikuisten välinen väkivalta perheessä. Kampanja toteutetaan ulkomainostelineissä ja radiokanavilla, ja se näkyy Helsingin katukuvassa 14. lokakuuta alkaen kahden viikon ajan.

Helsingin turvallisuussuunnitelmassa vuosille 2011–2014 on kiinnitetty huomiota lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Nyt käynnistyvässä kampanjassa kohderyhmänä ovat lähisuhdeväkivaltaan osallisiksi joutuvat aikuiset. Aiemmissa kampanjoissa on käsitelty pienten lasten pahoinpitelyä ja teini-ikäisten seurusteluväkivaltaa.

Helsingissä toimii lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä, johon on koottu kattavasti alan toimijoita kaupungin sosiaalitoimesta, poliisista ja vapaaehtoistoimijoiden joukosta. Yksi tärkeä teema väkivallan ehkäisyssä on eri toimijoiden välinen yhteistyö. Samalla voidaan kysyä, mikä on sivustakatsojan rooli.

Mitä on lähisuhdeväkivalta?

Lähisuhdeväkivalta on pahoinpitelyä, lyömisiä ja kaltoin kohtelua, jollaista monet joutuvat kohtaamaan kodeissaan, parisuhteissa ja jopa kaveripiireissä. Perheväkivaltailmoituksia tuli Helsingissä poliisille vuonna 2011 yhteensä 905. Vuonna 2012 ilmoituksia tuli 707, mutta kuluvana vuonna elokuun loppuun mennessä ilmoituksia on tullut jo 767.

Kotihälytysten määrä on sen sijaan hieman vähentynyt. Sovitteluun on tullut lähisuhdeväkivaltaa koskevia aloitteita poliisilta ja syyttäjältä kahtena edellisenä vuotena 300 ja tänä vuonna elokuun loppuun mennessä 150 tapausta.

Lisää tietoja kampanjasta ja lähisuhdeväkivallasta on luettavissa osoitteessa www.kotiväkivalta.fi.

Suomalaiset ovat Euroopan nopeimmin vanheneva kansa ja Helsinginkin väestö ikääntyy vauhdilla. Kesällä voimaan tulleen vanhuspalvelulain nojalla vanhusten palveluihin on kunnissa satsattava lisää. Vanhusneuvosto tutkii ja esittelee lakia ja nykyisiä palveluita eri tavoin vanheneville sekä haastaa alan asiantuntijat aiheesta keskusteluun Stadi.TV:n Päätöksen äärellä -kanavalla.

Ohjelman tekijöinä vanhusneuvoston jäsenet ja Stadi.TV.

Katso ohjelma (kesto n. 1 tunti)

Helsingin kouluterveydenhuollossa aloitetaan maksuttomat tyttöjen papilloomavirus- eli HPV-rokotukset marraskuun alussa 2013. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on liittänyt HPV-rokotteen kansalliseen rokotusohjelmaan.

Ensimmäiseksi rokotetta (Cervarix) tarjotaan 9.-luokkalaisille tytöille, jotta he ehtivät saada kaikki rokotussarjaan kuuluvat kolme rokotetta ennen kuin he päättävät peruskoulun. Kevään 2014 aikana aloitetaan 8.–7.-luokkalaisten ja syksyn 2014 aikana 6.- luokkalaisten rokotukset.

Rokotussarjaan kuuluu kolme pistosta. Toinen pistos annetaan kuukauden kuluttua ensimmäisestä ja kolmas viiden kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.

Mikä HPV-rokote?

HPV-rokote ehkäisee papilloomavirusta, joka aiheuttaa kohdunkaulan syövän esiasteita ja syöpää. Rokote ehkäisee jopa 95 prosenttia HPV-tyyppien 16 ja 18 aiheuttamista kohdunkaulan syövän vaikeista esiasteista. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on liittänyt papilloomavirus- eli HPV-rokotteen kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokote on tyttöjen rokotusohjelmassa kaikissa Länsi-Euroopan maissa.
 

Lisätietoa rokotteesta verkosta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) lähettää tytöille ja heidän vanhemmilleen rokotteesta kirjeen kotiin lokakuun aikana. Suomen-, ruotsin-, englannin-, venäjän-, eestin-, somalin ja arabiankieliset saavat kirjeen omalla äidinkielellään. Lisätietoa rokotteesta löytyy myös lokakuussa avattavilta verkkosivuilta www.tyttojenjuttu.fi sekä THL:n verkkosivuilta Rokottajan käsikirjasta.

Helsingin kaupungin Lähiöprojektin viestinnästä on julkaistu arviointi. Lähiöprojekti tilasi ulkopuoliselta yritykseltä tutkimuksen omasta viestinnästään ja esikaupunkeja koskevasta kaupungin viestinnästä.

Noin 150 vastasi kyselyyn, missä kysyttiin mielipiteitä viestinnästä ja projektista.  Vastausprosentti oli 23 %. Kolmasosa vastaajista oli asukasjärjestöjen edustajia ja suuri osa lopuista kaupungin asiantuntijoita eri virastoista.

Kaupungin työntekijöiden mielestä viestintä toimii melko hyvin. Asukkaat eivät olleet yhtä tyytyväisiä. He toivoisivat Lähiöprojektilta ja kaupungilta nykyistä enemmän tietoa liikennejärjestelyistä, omista vaikutusmahdollisuuksista ja omalle alueelle suunnitelluista muutoksista.

Kysely lähetettiin myös toimittajille ja lisäksi haastateltiin kolme avainhenkilöä: Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksen esimies Minttu Mikkonen, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen.

Viestinnän arvioinnin tulokset on julkaistu projektin verkkosivulla: 
Helsingin kaupungin lähiöprojektin viestinnän arviointi (.pdf)

Arvioinnin perusteella parannetaan kaupungin viestintäyhteistyötä esikaupunkien kehittämisessä. Sisäistä viestintää tehostamalla parannetaan asukkaiden osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia ja esikaupunkien roolia osana Helsinkiä.

Lähiöprojektin verkkosivut

Lähiöprojekti Facebookissa

Työterveyden Edistämisyhdistys ry:n valtakunnallinen työsuojelupalkinto on tänä vuonna myönnetty Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikölle Matti Toivolalle. Toivola on tehnyt pitkäjänteistä ja ansiokasta työtä työterveyden ja työsuojelun edistämiseksi Helsingin kaupungilla. Palkinto luovutettiin Työterveyspäivillä 22.10.2013.

Matti Toivola on uudistanut Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuoltoa jo 1980-luvulta alkaen ja vaikuttanut johtamistavallaan työilmapiiriin ja sitä kautta koko henkilöstön hyvinvointiin. Omassa johtamisessaan hän välittää luottamusta, avoimuutta ja yhteisiä tavoitteita.

− Olemme sosiaali- ja terveysviraston strategiassa asettaneet keskeiseksi tavoitteeksi vetovoimaiset työyhteisöt. Työyhteisön toimivuus vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin, työkykyyn ja sairastamiseen.

− Hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä henkilöstölle luodaan työolot, joissa henkilöstö jaksaa työskennellä vanhuuseläkkeelle saakka. Tänä päivänä johtamisessa korostuu eri-ikäisten ja monikulttuuristen työyhteisöjen johtamisosaaminen, sanoo Matti Toivola.

Helsingin kaupungilla on tehty organisaatiouudistus, joka on suurimpia julkisella alalla koskaan tehtyjä muutoksia. Muutoksen yhteydessä perustettiin sosiaali- ja terveysvirasto, johon on yhdistetty terveyskeskus ja suuri osa entistä sosiaalivirastoa. Virasto työllistää noin 15 000 työntekijää.

Työterveyshuollolla tärkeä rooli sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa jatkossakin

− Työterveyshuollon tärkein tehtävä on henkilöstön työkyvyn tukeminen ja työyhteisöjen toiminnan edistäminen. Työkykyä haittaavien sairauksien hoidon lisäksi joustavien sairaanhoitopalvelujen saantiakaan ei voi väheksyä, vaikka sairaanhoitopalvelut ovat vasta toissijainen työterveyshuollon tehtävä, Toivola toteaa.

Helsingin kaupungilla on oma, koko henkilöstölle työterveyspalveluita tuottava yksikkönsä, Työterveyskeskus.

− Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnissä mittava rakenneuudistus. Työterveyshuollolla on paikkansa tulevassa kokonaisuudessa, vakuuttaa Toivola. Työterveyshuollon osaamista ei tule uudistuksessa hävittää, vaikkakin sen roolia saatetaan joutua uudelleen arvioimaan.

Matti Toivola on ollut keskeisessä roolissa kehittämässä henkilöstön työterveyttä ja työsuojelutoimintaa. Hyvistä tuloksista voi lukea Helsingin kaupungin vuoden 2012 henkilöstöraportista.

Eläkkeelle jäädään 64,4-vuotiaina, sairauspoissaolot ovat vähentyneet

Helsingin kaupungilla työurat ovat kiitettävästi pidentyneet. Neljän vuoden aikana eläkkeelle jääneiden keski-ikä on noussut kahdella vuodella. Vuonna 2012 vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 64,4-vuotiaina.

Myös sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Vuonna 2012 kaupungin henkilöstö oli vähemmän sairaslomalla kuin edellisen kymmenen vuoden aikana. Sairauspoissaolot olivat vuoden 2012 lopussa vain 4,7 prosenttia, mikä tarkoittaa 30 000 työpäivän lisäystä ja yli 4 miljoonan euron kustannussäästöjä.

Joustavaa henkilöstöpolitiikkaa – yksilölliset tarpeet huomioon

Kaupungilla on käytössään useita toimintamalleja, joilla tuetaan henkilöstön työkykyä ja terveyttä. Eri-ikäisten johtamisella pyritään auttamaan henkilöstöä eri elämäntilanteissa ja tasapainottamaan työ- ja yksityiselämää. Helsingin kaupunki on vuonna 2012 voittanut Euroopan komission palkinnon Työhyvinvointia kaiken ikäisille -kilpailussa.

Nimettömällä rekrytoinnilla lisää monikulttuurisuutta

Helsingin kaupunki on pyrkinyt tietoisesti lisäämään muun kuin suomen- ja ruotsinkielisen henkilöstön määrää. Muunkielisen henkilöstön määrä on kasvanut tasaisesti ja se on tällä hetkellä 5,4 prosenttia. Monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen ja rekrytointiin on panostettu ja Helsingin kaupunki tarjoaa henkilökunnalle mahdollisuuksia kielitaidon parantamiseen. Helsingin kaupungilla kokeillaan ensimmäistä kertaa nimetöntä rekrytointia.

Matti Toivola – Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaja  

• Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkö 2013−
• Terveyskeskuksen (entisen terveysviraston) toimitusjohtaja 1990−2012
• kaupunginsihteeri ja sosiaalitoimen tehtäviä 1970- ja 1980-luvuilla
• koulutus juristi

Työterveyden Edistämisyhdistys ry (TEY) haluaa tällä tunnustuspalkinnolla kiinnittää erityistä huomiota työterveysyhteistyön edelleen kehittämiseen eri toimijoiden kesken sekä siihen, miten johtamistapa vaikuttaa työilmapiiriin ja henkilöstön hyvinvointiin. TEY ry tukee työterveys- ja työsuojelualan koulutus-, tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa Suomessa. TEY ry myöntää apurahoja, jakaa valtakunnallisen työsuojelupalkinnon ja järjestää seminaaripäivän kerran vuodessa. Yhdistyksen toiminta katetaan jäsenmaksutuotoilla sekä seminaaripäivän tuotolla. www.ttl.fi/tey

Lue lisää

• Helsingin kaupungin henkilöstöraportit
• Henkilöstöraportti 2012 (.pdf)
• Työterveyspäivät

Vuoden 2013 päihdesairaanhoitajaksi on valittu Petri Kylmänen, joka työskentelee Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa psykiatrian ja päihdehuollon erityispalveluissa päihdehoidon koordinaattorina. Kylmänen painottaa, että päihdetyössä katseet pitää suunnata ehkäisevän työn kehittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Päihdeasioissa hoidollisen polun alku saattaa olla missä tahansa ja vastuu sen havaitsemisesta kuuluu kaikille. Tämä edellyttää erityisesti hoitohenkilökunnan puheeksi ottamisen valmiuksien parantamista.

- Tutkimuksien mukaan tunnistamme hoitotyössä parhaiten erilaiset päihderiippuvuudet, mutta esimerkiksi alkoholin riskikäyttö ja suurkulutus ovat piilossa potilaiden erilaisten somaattisten ja psyykkisten oireiden takana. Tiedämme, että esimerkiksi työntekijän alkoholiongelma pysyy piilossa keskimäärin seitsemän vuotta, Kylmänen kertoo.

Ihmiset eivät useinkaan näe omassa juomisessaan ongelmaa, vaikka haittavaikutukset näkyvät jo varhain perheessä, ihmissuhteissa, työsuorituksessa tai terveydessä. Oleellista onkin, että juominen tehdään näkyväksi.

- Huolen osoittaminen riittävän varhaisessa vaiheessa saa ihmiset itse havahtumaan ja tekemään korjausliikkeen. Parhaimmillaan tämä säästää potilaiden ja omaisten voimavaroja, päivystyspalvelujen resurssia ja pitkällä tähtäimellä myös kuntien taloutta, Kylmänen sanoo.

Vuoden päihdesairaanhoitaja näkee tärkeänä yksittäisten henkilöiden roolin ja peräänkuuluttaa vastuuta lähimmäisestä. Alkoholista pitää voida ja tulee uskaltaa kysyä, oli kyseessä sitten lähiomainen, ystävä, työkaveri tai terveydenhuollon asiakas. Piilottelu tai salailu ei auta päihteiden väärinkäyttäjää.

- On täysin korrektia olla huolissaan. Alkoholin käytöstä kannattaa kysyä siten, kun toivoisit siitä sinulta itse kysyttävän: tasavertaisesti ja moralisoimatta. Pitää reagoida ja osoittaa empatiaa, vaikka hyväksyä ei tarvitse, Kylmänen muistuttaa.

Hoitohenkilöstö tärkeässä roolissa

Kylmänen pitää terveydenhuollon henkilöstön roolia merkittävänä. Suurin osa alkoholin suurkuluttajista hakeutuu esimerkiksi työterveydenhuoltoon erilaisten hyväksyttävien oireiden takia. Huimaus, vatsakipu, masennusoireet, univaikeudet tai sydämen tykytys saattavat olla merkki liiasta alkoholin kulutuksesta.

Iäkkäämmillä asiakkailla tilannearviota hankaloittaa elimistössä tapahtuvat fysiologiset muutokset, jolloin kotona saattaa tapahtua tapaturmia jo pienilläkin alkoholiannoksilla. Alaikäisten osalta puolestaan korostuu nopea tilanteeseen puuttuminen, aikaa ei ole yhtään hukattavaksi. Jos nuori alaikäinen muodostaa päihteiden käytöstä itselleen keskeisen asian, ennuste on erittäin huono.

- Jos terveydenhuollon henkilöstö ottaisi alkoholin puheeksi systemaattisesti, saisimme todella paljon aikaan.  Kysymistä ei tarvitse arkailla. Eri tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia potilaista ei pidä kiusallisena keskustelua alkoholin käytöstä. Jokaisen meistä pitäisi kysyä itseltään: Miten minä toteutan työssäni ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää työotetta?

Vuoden päihdesairaanhoitaja -tunnustus luovutettiin Petri Kylmäselle Päihteet ja hoitotyö -koulutuspäivillä torstaina 24.10. Vuoden päihdesairaanhoitaja on Sairaanhoitajaliiton myöntämä tunnustus kätilölle, sairaan-, terveyden- tai ensihoitajalle (AMK), joka on toiminut ansiokkaasti päihdehoitotyön kehittämiseksi. Palkinto on myönnetty vuodesta 2000 lähtien.

Hyvän mielen vuoksi -kampanjan tavoite on tehdä tunnetuksi HUSin Mielenterveystalon palveluita helsinkiläisille. Sen järjestää Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston aikuisten ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö. Kampanja on osa ehkäisevän päihdetyön viikkoa, jota vietetään 4.11.–10.11.2013. Kampanjan aikana jaetaan Hyvän mielen vuoksi -korttia laajasti kaupungin alueella MiniMoi Oy:n jakelupisteisiin ja Helsingin kaupungin palveluyksiköihin. MiniMoin jakeluverkosto muodostuu noin 50 kahvilasta ja ravintolasta. Yhteensä jaossa on 22 000 korttia kuukauden ajan.

Tutustu HUSin Mielenterveystaloon

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tuottama verkkoportaali Mielenterveystalo tarjoaa luotettavaa tietoa alueen asukkaille ja terveysalan ammattilaisille. Mielenterveystalon sisällä on omat sivustonsa nuoruusikäisille sekä aikuisväestölle.

Palvelu ohjaa oirenavigaattorin avulla omaan tilanteeseen sopivan tiedon ääreen. Oirenavigaattori on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka eivät vielä ole hoidossa mutta kärsivät esim. ahdistuksesta, masennuksesta tai unettomuudesta ja miettivät, mistä saada apua. Oirenavigaattori auttaa myös arvioimaan oireiden vakavuuden tasoa.

Apua löytyy jo Mielenterveystalossa olevista itsehoito-ohjelmista, joita voi hyödyntää omien oireiden hoidossa. Mielen hyvinvointiin on tarjolla lukuisia työkaluja, jotka kukin sisältävät sekä tietoa että harjoitteita. Työkaluja tarjotaan mm. niille, jotka pyrkivät irti ahminnasta tai saamaan alkoholin juomisen hallintaan. Traumaattisen kriisin kokeneille on tarjolla apua Suomen mielenterveysseuran SELMA-ohjelman kautta. Psykooseista on oma ohjelmakokonaisuutensa.

Mikäli itsehoito-ohjelmat eivät riitä, Mielenterveystalo ohjaa luotettavasti alueellisiin palveluihin. Se ohjaa myös päihdehoitoon. Mielenterveystalossa on lisäksi nettiterapia-ohjelmia, jonne ohjaudutaan lähetteellä Helsingin terveysasemien kautta.

Tutustu Mielenterveystaloon Hyvän mielen vuoksi!

• www.mielenterveystalo.fi
• www.facebook.com/Mielenterveystalo
• www.facebook.com/nuortenmielenterveys

Ensi viikolla 4.–10.11. vietetään jälleen valtakunnallista Ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Pääkaupunkiseudun kuntien suun terveydenhuollossa viikkoa vietetään tuomalla esiin nuuskan käytön haittoja suun terveydelle. Hammashoitoloissa otetaan entistä aktiivisemmin päihteet puheeksi. Nuuska ja suun terveys -kampanjaviikolla annetaan tietoa nuuskan haittavaikutuksista suun terveyteen ja annetaan terveysneuvontaa nuuskan käytön aloittamisen ehkäisemiseksi ja käytön lopettamiseksi.

Nuuskamyönteisyys, käyttö ja kokeilut ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Kahden viime vuoden aikana erityisesti 12–14-vuotiaiden poikien nuuskakokeilut ja nuuskan käyttö ovat huomattavasti lisääntyneet. Nuuskan käytön suosion taustalla ovat nuorten positiiviset mielikuvat nuuskasta sekä epätietoisuus ja virheelliset käsitykset nuuskan haittavaikutuksista. Yläasteikä on nuorten päihdekokeilujen kannalta kriittistä aikaa.

Myös vanhempien on tärkeää tietää nuuskasta. Tänä syksynä pääkaupunkiseudulla onkin seiskaluokkalaisten vanhempainilloissa jaettu Nuoret ja nuuska -esitettä.

Lisätietoa nuuskasta

• fressis.fi
• tyokalupakki.net
• pokalehuulessa.fi
• Nuoret ja nuuska (.pdf)

Eihkäisevän päihdetyön teemaviikon koordinoinnista vastaavat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Suomen Punaisen Ristin päihdetyö.

Keskiviikkona 20.11. vietetään Herttoniemen, Kannelmäen, Laakson, Myllypuron, Oulunkylän, Pihlajamäen,ja Vallilan terveysasemalla sekä Itäkeskuksen Terveyspysäkillä keuhkoahtaumataudin teemapäivää. Teemapäivänä helsinkiläiset voivat käydä kartoittamassa riskinsä sairastua keuhkoahtaumatautiin ilman ajanvarausta klo 9−14. Mikäli kartoituksen perusteella on aihetta, potilas ohjataan lisätutkimuksiin.

Keuhkoahtaumatauti on yleisin tupakointiin liittyvä sairaus. Se on keuhkoja tuhoava sairaus, jonka eri asteita Suomessa sairastaa noin 400 000 potilasta.

Keuhkoahtaumataudin (KAT, engl. COPD) oireita ovat lisääntyvä yskä, limannousu, toistuvat hengitystieinfektiot sekä hengenahdistus rasituksen aikana. Useilla tupakoitsijoilla ilmenevä tupakkayskä on jo keuhkoahtaumataudin oire.

Nykyisin arvioidaan, että jopa puolet tupakoitsijoista voi saada taudin jossain vaiheessa elämäänsä. Riski sairastua kasvaa huomattavasti 15 vuoden tupakoinnin jälkeen. Keuhkoahtaumatauti on Suomessa sekä kansanterveydellisesti että taloudellisesti merkittävä sairaus. Diagnosoituja potilaita on meillä 200 000, minkä lisäksi keuhkoahtauman esiastetta sairastaa 200 000 potilasta. Keuhkoahtaumatauti on maailman neljänneksi yleisin kuolemaan johtava sairaus.

Keuhkoahtaumapäivän juliste (.pdf)