Terveysneuvontaa 24 h - puh. 09 10023

Terveysneuvonnasta saa tietoa Helsingin terveyspalveluista ja sairauksien hoito-ohjeita ympäri vuorokauden (24 h) tavallisen puhelun hinnalla. Numerosta välitetään tarvittaessa lääkäri kotikäynnille esimerkiksi vaikeissa mielenterveyden kriisitilanteissa.

Henkeä uhkaavat tilanteet - soita 112

Vakavissa ja henkeä uhkaavissa sairaus- ja onnettomuustapauksissa saa apua ympäri vuorokauden numerosta 112.

Terveysasemat

Terveysasemat ovat auki torstaina 5.12. klo 8 - 16 ja kiinni itsenäisyyspäivänä 6.12. (perjantai).

Terveyskeskuspäivystys

Oman terveysaseman ollessa kiinni päivystää terveyskeskuspäivystys kiireellisissä sairaustapauksissa arki-iltaisin klo 16 - 22, viikonloppuisin ja pyhinä klo 8 - 22 seuraavasti:

• Aikuiset (16 vuotta täyttäneet)
  Haartmanin sairaala, Haartmaninkatu 4, rakennus 12, puh. 09 310 63231 ja Marian sairaala, Lapinlahdenkatu 16, rakennus 15 C, sisäpiha, puh. 09 310 67468. Yöllä klo 22 - 8 päivystävät Haartmanin ja Marian päivystyspoliklinikat.
  
  
• Lapset
  Lasten ja nuorten sairaala, Lastenklinikka, Stenbäckinkatu 11, puh. 09 10023. Yöllä klo 22 - 8 päivystää Lastenklinikan päivystyspoliklinikka.
  

Kiireellisissä sairaustauksissa oman terveysaseman ollessa kiinni helsinkiläiset voivat hakeutua myös Jorvin terveyskeskuspäivystykseen Espooseen, Turuntie 150, puh. 09 10023 tai Peijaksen terveyskeskuspäivystykseen Vantaalle, Sairaalakatu 1, puh. 09 471 67060.

Suun terveydenhuollon päivystys

Suun terveydenhuollon päivystys on auki 6.12. klo 9 - 21 Haartmanin sairaalassa, Haartmaninkatu 4, rakennus 12. Ajanvaraus on avoinna klo 8 - 21, puh. 09 310 49999. Toivomme, että potilaat ottavat yhteyttä puhelimitse ennen kun hakeutuvat suun terveydenhuollon päivystykseen.

Sosiaali- ja kriisipäivystys 24 h

Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelevat itsenäisyyspäivänä ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystys, puh. 020 696 006 ja kriisipäivystys, puh. 09 310 44222.

Helsingin kaupunki ja helsinkiläinen Pieni piiri -startup-yritys aloittavat yhteistyön ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseksi sekä kotihoidon henkilöstön työn helpottamiseksi. Pieni piiri Oy:n kehittämä helppokäyttöinen kuvapuhelinpalvelu tuo tärkeimmät ihmiset ja palvelut kotiin, mahdollistaen osaltaan ikääntyneiden täysipainoista elämää omassa kodissa.

Kotihoidon henkilöstön työtä palvelu helpottaa esimerkiksi niin, että erilaisia tarkistussoittoja ja -käyntejä voidaan korvata kuvapuhelulla ja näin suunnata hoitajien työpanosta sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Ikääntyneen elämänlaatua kuvapuhelinpalvelu parantaa mm. lisäämällä turvallisuuden tunnetta. Palvelun käyttäjät saavat ympäri vuorokauden yhteyden päivystävään hoitajaan.Näin voidaan välttää turhia käyntejä asiakkaan luona, kun useissa tapauksissa häntä voidaan auttaa kuvapuhelun välityksellä.

Pienen piirin palvelussa on myös mahdollisuus tuoda ystäviä ja läheisiä vierailulle kuvapuheluyhteydellä. Omaiset saavat yhteyden palvelun käyttäjään tavallisella älypuhelimella tai tabletilla.

Kuvapuhelinpalvelun kokeilu kestää puoli vuotta. Kokeilualueina ovat osa läntistä ja pohjoista Helsinkiä. Asiakkaat ja omaiset voivat kysyä kuvapuhelinpalvelusta kotihoidon, sosiaali- ja lähityön, omaishoidon toimintakeskusten ja Palmian henkilökunnalta.

Lisätietoja sosiaali- ja terveysviraston tiedotteesta

Terveysasemien omahoitomalli palkittiin
ANTIKOAGULAATIOHOIDOSSA PAREMPAAN TASAPAINOON

Lääkäriliiton vuoden 2013 laatupalkinto on myönnetty Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ANTIKO-hankkeelle (antikoagulaatiohoidon omahoidon ja sähköisen hoitopalautejärjestelmän kehittäminen terveysasemilla). Palkinto luovutettiin Lääkäriliitossa järjestetyssä tilaisuudessa 9. joulukuuta.

ANTIKO-hankkeessa on kolmen vuoden ajan kehitetty antikoagulaatiohoidon omahoitoa ja sähköistä asiointia potilaan kanssa. Hoitomalli on ollut käytössä kaikilla Helsingin terveysasemilla vuodesta 2012.

Hanke loi omahoidon mallin, jossa hyvässä hoitotasapainossa olevat potilaat ryhmäkoulutuksen jälkeen siirtyivät annostelemaan varfariinia itse. Potilaat saavat ohjaavaan tekstiviestin varfariinihoidon seurantakokeesta (INR), joka otetaan laboratoriossa noin kerran kuussa. Tulos  välittyy myös potilaan terveysasemalle.

Vanhemman käytännön mukaan lääkäri tai terveydenhoitaja ilmoittaa muutokset lääkityksessä potilaalle puhelimitse.

Tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että omahoito parantaa hoitotasapainoa. Omahoitopotilaita on Helsingissä nyt vajaa 2 000 noin 10 000 AK-potilaasta. Vuositasolla seurantakokeita otetaan 150 000.

Kaikilla helsinkiläisillä AK-potilailla on viime syksystä saakka ollut mahdollisuus osallistua viikoittaisiin AK-potilaiden ryhmäkoulutuksiin, joiden ajankohdat löytyvät kätevästi internetistä, sosiaali- ja terveysviraston itsehoitosivuilta (Marevan-koulutukset terveysasemilla).  Koulutuksen jälkeen potilaan sopivuus omahoitoon voidaan selvittää. Myös koulutuksen uskotaan parantavan hoitotasapainoa.

Verenhyytymistä ehkäisevässä antikoagulaatiohoidossa lääkkeen vaikuttava aine on varfariini. Varfariini-hoidolla pyritään ehkäisemään jo syntyneiden veritulppien eteneminen ja uusien veritulppien syntyminen. Eteisvärinäpotilailla hoitoa voidaan käyttää veritulpan ennaltaehkäisyyn.  

Hankkeen palkitsemista perusteltiin seuraavasti: ”ANTIKO-hankkeessa on luotu hyvä toimintamalli, joka pyrkii selkiyttämään perusterveydenhuollon työntekijöiden välistä työnjakoa ja vapauttamaan resursseja muuhun työhön siirtämällä vastuuta potilaille itselleen. Tämä on terveyshyötymallin mukaista toimintaa, jossa potilas muuttuu passiivisesta seuraajasta aktiiviseksi toimijaksi. ”

Lääkäriliiton laatupalkinnon sai myös  HYKS:ssä kehitty aivoinfarktin liuotushoidon toimintamalli.

Helsingin kaupungin verkkosivut uudistuvat. Uudistuksen tavoitteena on parantaa tietojen löydettävyyttä tekemällä sivuista entistä asukas- ja palvelulähtöisemmät.

Tietoa haettaessa ei enää tarvitse tietää, mikä virasto minkäkin palvelun tuottaa. Uudet sivut on suunniteltu toimimaan myös älypuhelimissa ja tableteissa.

Kaupungin uusien sivujen beta-versio (sivusto avautuu kuvaa klikkaamalla).

Kaupungin yhteisten eli ns. pääsivujen beta-versio on julkaistu joulukuun alussa osoitteessa http://www.hel.fi/www/helsinki/fi. Beta-versio tarkoittaa, ettei sivusto ole vielä täysin valmis vaan sekä sivuston sisältöä että toiminnallisuuksia kehitetään edelleen. Beta-version julkaisemisella halutaan varmistaa palvelun toimivuus ja saada tietoa käyttäjien mielipiteistä jatkokehitystä varten. Palautetta ja kehittämisehdotuksia uusista sivuista voi antaa kyselylomakkeen kautta.

Beta-versio on tarjolla suomen kielellä. Sivuston ruotsin- ja englanninkielisiä versioita tehdään parhaillaan. Kun uusi sivusto on valmis, se korvaa vanhan www.hel.fi-sivuston. Vuoden 2014 aikana aloitetaan virastojen ja liikelaitosten sivujen uudistaminen pienimmistä virastoista alkaen. Sosiaali- ja terveysviraston sivut uudistunevat vasta vuoden 2014 lopulla.

Tavoitteena palvelujen helpompi löydettävyys

Uudet hel.fi-sivut on tehty palvelulähtöisiksi, niin että sivuilla vierailevan ei tarvitse tuntea kaupungin organisaatiota löytääkseen etsimänsä tiedot. Kaupungin palvelut ja uutiset esitetään sivuilla teemoittain ja kohderyhmittäin. Palvelut on jaettu kuuteen aihepiiriin, jotka ovat

1. Kaupunki ja hallinto
2. Sosiaali- ja terveyspalvelut
3. Liikenne ja kartat
4. Päivähoito ja koulutus
5. Kulttuuri ja vapaa-aika
6. Asuminen ja ympäristö.

Suosituimmat palvelut ja tärkeimmät ajankohtaiset asiat löytyvät etusivun nostopaikoilta, ja navigaation kohdassa Suosittelemme on nostettu esiin kyseisen aihepiirin kaikkein kysytyimmät palvelut. Kohderyhmien sivuille on nostettu kutakin kohderyhmää koskevat uutiset ja ryhmälle kohdennetut palvelut. Näitä kohderyhmiä ovat esimerkiksi lapset ja lapsiperheet, nuoret, vanhukset, maahanmuuttajat ja vammaiset.

Yhteystiedot ja esteettömyystiedot paremmin esiin

Yhteystiedot ovat tilastojen ja asiakaskyselyiden mukaan haetuimpien asioiden joukossa kaupungin sivuilla. Tämän vuoksi ne on nostettu uusilla sivuilla paremmin esiin.

Tärkeimmät yhteystiedot löytyvät jokaisen sivun alalaidasta. Joulukuussa julkaistavan yhteystietohaun kautta tulevat löytymään kaupungin kaikkien toimipisteiden yhteystiedot ja niiden esteettömyystiedot. Esteettömyystietoa voivat käyttää sekä vammaiset että terveet, vaikkapa lastenvaunujen kanssa liikkuvat. Tietoa löytyy esimerkiksi autopaikkojen, ovien, kynnysten, luiskien, vessojen ja hissien esteettömyydestä.

Tehokkuutta tietokantoja käyttämällä

Sivujen tuottamista on tehostettu ja käsin tehtäviä vaiheita vähennetty tuomalla tietoja automaattisesti tietokannoista. Yhteystiedot ja esteettömyystiedot tuodaan sivuille kaupungin toimipisterekisteristä. Palveluiden esittämisessä uusilla sivuilla hyödynnetään palvelurekisteriä, johon kaupungin kaikki fyysiset ja sähköiset palvelut kuvataan yhdenmukaisella tavalla. Palvelurekisteristä palvelukuvaukset voidaan tuoda uusille sivuille vaikka niin, että kaikki yhdelle kohderyhmälle tarkoitetut palvelut voidaan koota yhteen paikkaan riippumatta siitä, mikä virasto palvelun tuottaa. Päätösasiakirjat tuodaan sivuille kaupungin asianhallintajärjestelmästä ja tapahtumatiedot matkailu- ja kongressitoimiston tietojärjestelmästä. Rekisterien tiedot ovat tarjolla myös avoimena datana kaikkien kehittäjien vapaasti käytettäviksi.

Sivujen kautta annettava palaute käsitellään kaupungin palautejärjestelmässä. Järjestelmästä saadaan tietoa annettujen palautteiden määrästä, aihepiireistä ja käsittelystä. Tietoja käytetään kaupungin palvelujen ja verkkosivujen parantamiseen.

Uudistuksen taustalla kyselyt ja kävijätilastot

Verkkosivujen uudistus perustuu tehtyihin asiakaskyselyihin ja sivujen käyttötilastoihin. Niiden pohjalta on suunniteltu sivujen uusi konsepti ja toiminnallisuuksia.

Verkkosivujen uudistaminen on tehty kaupungin virastojen yhteistyönä. Uudistuksen vetovastuu on ollut keskushallinnossa. Sivujen uuden ulkoasun suunnittelivat taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun graafisen suunnittelun opiskelijat projektiopintoina., ja ulkoasun jatkotyöstämisestä on vastannut Suunnittelutoimisto Koro. Teknisen alustan toimittaa IBM.

Teksti Vesa Puukka

Johanna Ljungberg.

Koska Helsinki on kaksikielinen kaupunki, se tarjoaa sosiaalipalveluja myös ruotsiksi. Sosiaaliviraston aikana ruotsinkielisiä palveluja tuotti oma toimisto. Organisaatiomuutoksessa ruotsinkieliset palvelut integroitiin suomenkielisiin ja nyt palveluja antavat ruotsinkieliset tiimit eri puolilla kaupunkia. Kun asukas tarvitsee palvelua ruotsiksi, hänet ohjataan ruotsinkielisen tiimin asiakkaaksi.

- Kun ihminen vanhenee, oman äidinkielen merkitys kasvaa. Asiakas on saattanut olla naimisissa suomenkielisen kanssa ja rekisteröityä suomenkieliseksi jo vuosikymmeniä sitten, mutta kun puoliso kuolee, työelämän suomi unohtuu ja muisti heikkenee, hän tarvitsee palvelua ruotsiksi, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Johanna Ljungberg, joka vetää sosiaali- ja lähityön ruotsinkielistä tiimiä Malminkadulla Helsingissä.

Ruotsinkielinen tiimi palvelee koko Helsinkiä

Yli 65-vuotiaiden ruotsinkielisten sosiaali- ja lähityö on keskitetty Malminkadulle etelän palvelualueelle, jossa ruotsinkielinen tiimi palvelee koko kaupungin ruotsinkielisiä asiakkaita. Tiimiä vetää johtava sosiaalityöntekijä, jonka lisäksi tiimiin kuuluu neljä sosiaalityöntekijää, neljä sosiaaliohjaajaa, kotiavustaja ja toimistosihteeri.

Palvelut

Sosiaali- ja lähityön ruotsinkielinen tiimi antaa vastaavia palveluja kuin suomenkielinen aluetiimi. Tiimi neuvoo ja jakaa tietoa palveluista, tekee kotikäyntejä ja palvelutarpeen arviointeja. Yhdessä kotihoidon kanssa tehdään ympärivuorokautisen hoidon tarpeen arvioita ja terveysasemien kanssa asunnonmuutostöiden arvioita. Omaishoidon tuesta vastaa kaksi sosiaaliohjaajaa ja lisäksi kotiavustaja tekee työtä omaishoitoperheissä.

Muistiongelmaisille tarjotaan lyhytaikaishoitoa ja päivätoimintaa Kustaankartanossa (Svanebo), Seniorhemmetissä, Folkhälsanin Mannerheimintien toimipisteessä ja palvelutalo Ceciliassa Vuosaaressa. Fyysisesti toimintarajoitteisille vastaavat palvelut toteutuvat Kivelän vanhustenkeskuksessa (Solstrålen), Silviahemmetissä ja Ceciliassa. Ryhmätoimintaa on tällä hetkellä lähinnä omaishoitajille ja yksinäisille, mutta sitä pyritään monipuolistamaan palvelukeskuksiin perustettavilla ryhmillä.

Kun asiakas tarvitsee kuljetuspalvelua, hänet ohjataan Itäkeskuksen ruotsinkieliseen vammaispalveluun, joka hoitaa koko kaupungin ruotsinkielisten kuljetuspalveluja.

Sosiaali- ja lähityön ruotsinkielinen tiimi, seisomassa vasemmalta sosiaaliohjaaja Jaana Halonen, sosiaalityöntekijä Elisabeth Wickström, johtava sosiaalityöntekijä Johanna Ljungberg ja sosiaaliohjaaja Sami Enström. Istumassa vasemmalta sosiaalityöntekijä Sofia Wiik, sosiaaliohjaaja Satu Ojanen, sosiaalityöntekijä Camilla Hannuksela ja päivätoiminnan koordinaattori Gun Sjöblom.

Kielen merkitys palvelussa

Kieli on Malminkadulla tärkeä työväline. Vähemmistönä ruotsinkieliset joutuvat tinkimään palveluiden monipuolisuudesta, mutta eivät äidinkielestään. Oman kielen puhuminen ja mahdollisuus tulla ymmärretyksi on tärkeää meille jokaiselle. Malminkadulla ruotsinkielisen henkilökunnan ja asiakkaiden identiteetti muodostuu pitkälti äidinkielen arkisesta käytöstä.

Miten löytää tukea tarvitsevat?

– Koska ruotsinkieliset asiakkaat, palveluntuottajat ja muut toimijat ovat laajalla alueella, yhteistyöverkostot muodostavat äärimmäisen tärkeän osan työtä. Sen lisäksi, että moniammatillisissa tiimikokouksissa neuvotellaan mm. kotihoidon, SAS-toimijoiden ja palvelutalojen kanssa, yhteistyötä tehdään yhdistysten, järjestöjen ja vapaaehtoissektorin kanssa.

– Viime vuonna Itä-Helsinkiin on syntynyt SenioRöst-verkosto, jossa tiimimme lisäksi aktiivisina toimijoina ovat mm. kaupungin kulttuurikeskus ja liikuntavirasto sekä Folkhälsan, seurakunta ja HelsinkiMissio, kertoo Johanna Ljungberg.

– Verkostojen avulla voimme huomata niin kutsutut hiljaiset signaalit ja löytää apua tarvitsevat asiakkaat, minkä vuoksi yksi sosiaaliohjaajistamme onkin jalkautunut tekemään verkostotyötä. SenioRöstiä vastaavaa toimintaa ollaan käynnistämässä myös lännessä nimellä Seniorväst ja toiveena on saada  toimintaa myös pohjoiseen Helsinkiin.

SenioRöst järjestää ikäihmisille tapahtumia ja tilaisuuksia, joista mainittakoon Itäkeskuksen Matteuksenkirkossa 17.12. järjestetty joulujuhla. Juhlassa oli tarjolla jouluista ohjelmaa ja infotori. Valoa tilaisuuteen toi Suomen Lucia 2013.

"Kieli on kaiken viranomaistoiminnan elimellinen osa."
Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja

Yhteystiedot
Mini-info (pdf)
Yli 65-v. sosiaali- ja lähityön ruotsinkielinen tiimi
- myös omaishoidon tuki
Kuljetuspalvelut:
Kristina Christiansen, puh. 09 3104 4857

Esitteitä ikäihmisille:
- Vem hjälper? (2013, pdf)
- Stöd för närståendevård (2013, pdf) 
- Päivätoiminta (2013, pdf)

Ruotsinkielinen väestö kartalla
Helsingin kaupungin strategia - vahva kaksikielisyys (pdf)
Valtioneuvosto: Kansalliskielistrategia – käytännön työvälineet

Artikeln på svenska

Teksti Marja-Leena Lehikoinen, valokuvat Kimmo Brandt

Seija Paasi.

Espanjan kieltä taidan pari hassua sanaa, mutta sehän ei matkaa estänyt. Lähdin yksin matkaan 10.6.2013 aamulla lennolla Helsingistä Barcelonaan, josta lensin Pamplonaan. Pamplonan kentällä tutustuin kahteen italialaiseen nuoreen naiseen ja heidän kanssaan matkasin bussilla Roncesvallesiin ja siitä taksilla Pyreneiden yli Ranskan puolelle. Päästäkseni aloittamaan varsinaisen vaelluksen niin sanotulla ranskalaisella reitillä, matkustin ensin 15 tuntia.

Camino (esp. Camino de Santiago eli Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti) alkoi aamuvarhaisella 11. kesäkuuta. Lähdimme ylittämään Pyreneitä italialaisten ystävieni kanssa. Päivä oli kaunis, aurinko paistoi ja pieni pilvisyys helpotti matkan tekoa. Lauloimme, nauroimme ja jututimme kaikki Pyreneillä laiduntavat lampaat, lehmät ja hevoset. Suuret linnut lensivät lähellä yläpuolella ja maisemat olivat käsittämättömän kauniita. Vuoria riitti silmän kantamattomiin.

Pyreneet ylittävä reitti oli noin 27 kilometriä pitkä ja kesti 12 tuntia. Valtioiden raja tuli ylitettyä lähes huomaamatta. Saapuminen Roncesvallesiin iltamyöhällä ja osallistuminen katedraaliin pyhiinvaeltajien siunausmessuun oli liikuttava kokemus.

Italialaisten ystävieni kanssa kävelin viikon ajan, jonka jälkeen jatkoin matkaa yksin. Ensimmäisen viikon aikana sain jalkavamman ja vierailin Pamplonan päivystyksessä. Passi ja Kelan EU-kortti takasivat hyvän ja maksuttoman hoidon.

Loppupuolella reittiä Astorgassa kohtasin ruotsinsuomalaisen naisen, jonka kanssa kävelin muutaman päivän. Kaikkinensa caminoni kesti neljä ja puoli viikkoa, jona aikana kävelin noin 600 kilometriä. Jalkavammasta ja ajan puutteesta johtuen ajoin muutaman päiväetapin matkan bussilla, joskus pistin rinkkani taksikuljetukseen säästääkseni jalkaani.

Caminon rytmi on hyvin yksinkertainen ja säännöllinen. Herätys on kello kuusi aamulla. Herätyksen jälkeen peseydytään, pakataan rinkka ja nautitaan aamiainen, jos sellainen on Alberguessa eli majatalossa tarjolla. Jos aamiaista ei ole, suunnistetaan kylän kahvilaan ja jos sellaista ei kylässä ole, jatketaan seuraavan kylän kahvilaan. Muutamana aamuna minun oli käveltävä useita kilometriä päästäkseni aamukahville.

Aamiaisen jälkeen kävelin yleensä 18 - 28 kilometriä. Riippuen säästä, reitistä ja taukopaikoista, aikaa meni 5-11 tuntia päivässä. Uudessa kylässä oli aina edessä majatalon etsintä ja uuden kodin elin kerrossänkypaikan hankkiminen, jota seurasi hetken lepo, suihku, nyrkkipyykin pesu ja illallinen. Nukkumaan oli mentävä aikaisin, jotta jaksoi herätä varhain.

Vaeltajan tärkein asia on matkan teko ja jokaisen pyhiinvaeltajan eli pilgrimin camino on erilainen. On mielenkiintoista huomata miten erilaisilla motiiveilla ihmiset ovat matkalla. Vaeltamisen syy voi olla vakaasti uskonnollinen, joillain urheilullinen. Jotkut haluavat virittäytyä henkisesti, toiset tutustua luontoon.   

Tämä caminoni on ehdottomasti paras matkani tähän asti. Lomaksi sitä ei varsinaisesti voinut sanoa, kyse on enemmänkin elämäntavasta, mutta matka oli paras pään nollausmatka koskaan. Oli upeaa kävellä yksin pitkin mesetoja ja vuoria, kuunnella lintujen lauluja ja tuulen ujellusta, tuntea kodin (rinkan) paino ja löytää täydellinen kävelyrytmi.

Pilvien yläpuolella.

Saavutin täydellisen flown muutaman kerran, olin täysin sisällä kävelyssä, millään muulla ei ollut mitään väliä, pääni oli tyhjä kaikesta. Maailman tärkeimmät asiat olivat tie, paimensauvani, rinkka, kävely ja luonto. Niin sanottu ranskalainen reitti on turvallinen, majapaikka löytyy aina ja reitti on loistavasti merkitty keltaisilla nuolilla. Kun kävelin, en aina tarkalleen tiennyt missä, saatoin luottaa siihen, että se vie minut oikeaan paikkaan.  

Reitti kulki läpi kylien, metsien, kaupunkien, vuorien mukanani vain pieni päivämatkaopas. Tutustuin caminoni aikana ihmisiin joka puolelta maailmaa. Parasta caminossa ovat ihmiset, joilla kaikilla on yhteinen matka. Arkistatuksella ja ammatilla ei ole mitään merkitystä.  

Itselleni matka oli matka itseeni, silti mitään uutta ja merkillistä en löytänyt. Lähdin matkaan avoimin mielin ilman odotuksia ja reissu oli täydellinen, vaikkakin siinä sai haastaa itseään monipuolisesti. Espanjan helteet antoivat lisämausteensa matkalle. Kertaakaan ei käynyt kuitenkaan mielessä caminon keskeyttäminen.

Reitin varrella on todella kauniita maisemia. Eräänä aamuna laskeuduin vuorilla pilvien yläpuolelta niiden alapuolelle. Kameralla ei saa vangittua sitä henkeäsalpaavaa kauneutta, mitä luonto tarjoaa eri muodoissaan. Haikeus caminon päättymisestä alkoi noin viikkoa ennen sen loppumista. Saapuminen aamuvarhaisen tunteina Santiago de Compostelaan oli rauhallinen kokemus 600 kilometrin kävelyn jälkeen. Katedraalin edessä voin vain todeta itselleni ”siinä se nyt sitten on”.  

Santiago de Compostelan katedraali.

Katedraali on kaunis ja mahtava. Itse tarkastelin caminoa sekä kirkkorakennuksia myös historiallisessa perspektiivissä. Yritin kuvitella, mitä tuo pyhiinvaellusmatka ja saapuminen mahtavan katedraalin luokse ovat vuosisatojen aikana ihmisille merkinneet. Suosittelen vilpittömästi tällaista matkaa, joka on erilainen tapa viettää kesälomaa.   

Teksti ja kuvat Seija Paasi

Seija Paasi työskentelee sosiaaliohjaajana Kampin sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelupisteessä.

Talous- ja velkaneuvonnan syntymäpäiviä juhlistettiin 10.10.2013.

Tarkoituksena on asiakkaan oman toiminnan ja päätöksenteon tukeminen sekä asiakkaan auttaminen huolehtimaan taloudellisista asioistaan itsenäisesti ja riittävän suunnitelmallisesti.

Neuvonnalla pyritään myös ennaltaehkäisemään velkaongelmien syntymistä. Neuvonnan saaminen ei edellytä, että asiakkaalla on jo velkaongelma tai muita taloudellisia vaikeuksia.

Kuvassa vasemmalta lukien talous- ja velkaneuvojat Jaana Vartia ja Eine Tuumi, talous- ja velkaneuvonnan päällikkö Minna Backman ja asiakasneuvoja Anne Skyttä.

Talouden suunnittelun tukena

Talousneuvonnassa autetaan asiakasta taloudenpidon suunnittelussa. Tavoitteena on asiakkaan taloudenhoitoon liittyvien tietojen ja taitojen lisääminen sekä kulutustottumuksien tunnistaminen ja muuttaminen.

Vapaaehtoisia sopimuksia velkojien kanssa

Asiakasta avustetaan saamaan velkatilanne hallintaan vapaaehtoisjärjestelyin. Keinoina voivat olla esimerkiksi maksuaikataulun pidentäminen tai maksujen lykkäys ja maksuhelpotus joko maksusuunnitelman avulla tai kertasuorituksena. Rahoitus sovinnolle voidaan hakea Sosiaalisesta luotosta tai Takuu-säätiön takaamasta järjestelyluotosta.  

Tuomioistuimen vahvistama yksityishenkilön velkajärjestely

Kun sovintoratkaisu ei ole mahdollinen, velallinen voi hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä oman kotipaikkakunnan tuomioistuimelta. Jos velkajärjestelylle on edellytykset, tuomioistuin voi vahvistaa maksuohjelman. Kun maksuohjelma päättyy, velallinen vapautuu lopuista veloistaan.

Talous- ja velkaneuvonta avustaa asiakasta eri järjestelyhakemusten laatimisessa ja velkajärjestelyasioissa käsittelyn kaikissa vaiheissa, myös maksuohjelman aikana.

Opintososiaalinen luotto

Opintotukeen oikeutettu opiskelija, joka ei saa opintolainan valtiontakausta maksuhäiriömerkinnän vuoksi, voi Helsingissä hakea opintososiaalista luottoa. Luoton ehdot ovat pääsäännöiltään samat kuin valtion takaamassa opintolainassa.

Helsingin talous- ja velkaneuvonta on perustettu velkajärjestelylain myötä 1993. Yksikkö vietti sekä lain että toiminnan 20-vuotispäivää tänä vuonna. Yhteistyökumppaneille järjestettiin avoimet ovet 10.10.2013. Kuvassa neuvonnan omaa henkilökuntaa juhlapäivänä.

20 vuotta täyteen

Talous- ja velkaneuvonnassa työskentelee yhteensä 19 henkilöä, joista asiakasohjauksessa seitsemän, velkaneuvonnassa seitsemän ja sosiaalisessa luototuksessa neljä työntekijää (+ päällikkö). Toimisto on hyvien kulkuyhteyksien päässä Sörnäisten kurvissa.

Asiakastapaamisia vuosittain on reilu 4000. Uusia asiakkaiden määrä on noin 1500/ vuosi. Puhelimitse palvelua annetaan noin 7000 puhelun verran.

Talous- ja velkaneuvonta on sosiaali- ja terveysvirastossa osa sosiaalisen ja taloudellisen tuen jaosta.

Lisää tietoa talous- ja velkaneuvonnasta.

teksti Minna Backman-Grönqvist
talous- ja velkaneuvonnan päällikkö

Terveysneuvontaa 24 h - puh. 09 10023

Terveysneuvonnasta saa tietoa Helsingin terveyspalveluista ja sairauksien hoito-ohjeita ympäri vuorokauden (24 h) tavallisen puhelun hinnalla.

Henkeä uhkaavat tilanteet - soita 112

Vakavissa ja henkeä uhkaavissa sairaus- ja onnettomuustapauksissa saa apua ympäri vuorokauden numerosta 112.

Terveysasemat

Terveysasemat ovat kiinni jouluna 24. - 26.12., uutena vuotena 1.1. ja loppiaisena 6.1.  
Terveysasemat ovat auki maanantaina 23.12., perjantaina 27.12., tiistaina 31.1. ja muina vuodenvaihteen arkipäivinä ma - pe klo 8 – 16. Terveysasemilla ei ole iltavastaanottoa keskiviikkona 8.1.

Terveyskeskuspäivystys

Oman terveysaseman ollessa kiinni päivystää terveyskeskuspäivystys kiireellisissä sairaustapauksissa arki-iltaisin klo 16 - 22, viikonloppuisin ja pyhinä klo 8 - 22 seuraavasti:

• Aikuiset (16 vuotta täyttäneet)
  Haartmanin sairaala, Haartmaninkatu 4, rakennus 12, puh. 09 310 63231 ja Marian sairaala, Lapinlahdenkatu 16, rakennus 15 C, sisäpiha, puh. 09 310 67468. Yöllä klo 22 - 8 päivystävät Haartmanin ja Marian päivystyspoliklinikat.
  
  
• Lapset
  Lasten ja nuorten sairaala, Lastenklinikka, Stenbäckinkatu 11, puh. 09 10023. Yöllä klo 22 - 8 päivystää Lastenklinikan päivystyspoliklinikka.

Kiireellisissä sairaustauksissa oman terveysaseman ollessa kiinni helsinkiläiset voivat hakeutua myös Jorvin terveyskeskuspäivystykseen Espooseen, Turuntie 150, puh. 09 10023 tai Peijaksen terveyskeskuspäivystykseen Vantaalle, Sairaalakatu 1, puh. 09 471 67060.

Suun terveydenhuollon päivystys

Suun terveydenhuollon päivystys on auki jouluna 24. - 26.12., uutena vuotena 1.1. ja loppiaisena 6.1. klo 9 - 21 Haartmanin sairaalassa, Haartmaninkatu 4, rakennus 12. Ajanvaraus on avoinna klo 8 - 21, puh. 09 310 49999. Toivomme, että potilaat ottavat yhteyttä puhelimitse ennen kun hakeutuvat suun terveydenhuollon päivystykseen.

Sosiaali- ja kriisipäivystys 24 h

Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelevat jouluna, uutena vuotena ja loppiaisena ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystys, puh. 020 696 006 ja kriisipäivystys, puh. 09 310 44222.

Ydintoimintojen osastopäälliköt kertovat tunnelmistaan, kun uudella sosiaali- ja terveysviraston organisaatiolla on takanaan ensimmäinen vuosi. Miltä tilanne näyttää?

Tekemisen meininkiä

- Vuonna 2014 tekemisen meininki jatkuu, vaikka asioita voidaankin tehdä jatkossa vähän rauhallisemmissa merkeissä.

Pia Sutinen.

- Ensimmäinen vuosi on ollut myllerrystä. Aikaisempien, osin erilaisten, toimintakäytäntöjen yhteensovittaminen ja hallinnon prosessit ovat vieneet energiaa. Vuosi 2013 on ollut työntäyteinen, hyvään alkuun on päästy, Pia Sutinen kuvailee tunnelmiaan. Sutisen johtamaan perhe- ja sosiaalipalvelut -osastoon kuuluvat Helsingissä lapsiperheiden, lastensuojelun, vammaisten ja nuorten palvelut sekä aikuisten sosiaalityö.   

Pia Sutinen näkee luonnollisena, että alun innostus muuttuu pikkuhiljaa arkisemmaksi työnteoksi. Eteenpäin kuitenkin mennään.

- Nyt ollaan yhteisten pöytien ääressä, meillä on aikaisempaa vahvempi rakenne toimia erityisesti haasteellisissa palvelujen rajapinnoissa. Johtamisen näkökulmasta meillä on nyt enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa prosesseihin.  Rajapinnoista, joissa palveluja on yhdistetty, esiin nousevat esimerkiksi nuorten palvelut ja neuvola ja perhetyö.    

Palvelujen rakenne on muuttumassa perhe- ja sosiaalipalveluissa vähemmän laitospainotteiseen suuntaan. Sutinen kertoo, että tämä koskee esimerkiksi lastensuojelua, jossa korostetaan kotiin vietäviä palveluja ja perhehoitoa raskaan laitoshoidon sijaan. Myös vammaisten palveluissa laitoshoitoa puretaan ja kotiin vietäviä ja avopalveluja vahvistetaan.  

Sosiaali- ja terveyssektoria kehitetään paljon hankkeilla, niitä riittää myös Helsingissä. Sutinen muistuttaa, että hankekehittämisessä kehitystyön hedelmät tulisi jo hankkeen aikana integroida osaksi omaa toimintaa. Hyviä ja hyödynnettäviä toimintakäytäntöjä löytyy myös ulkoisilta yhteistyökumppaneilta.     

Psykiatria- ja päihdepalvelut yhteen    

- Terveys- ja palvelujen näkökulmasta keskeinen muutos vuonna 2013 on ollut se, että psykiatrian avohoito on nyt samassa organisaatiossa päihdepalvelujen kanssa, Hannu Juvonen kertoo. Juvosen johtamaan osastoon kuuluvat Helsingissä psykiatria- ja päihdepalvelujen lisäksi suun terveydenhuolto, päivystys sekä terveysasemat ja sisätautien poliklinikat.      

Hannu Juvonen.

- Psykiatrian ja päihdepalvelujen toiminta vähitellen yhtenäistyy ja yhdistyy. Nythän toiminta on psykiatrian ja päihdepalvelujen osalta vielä pääasiassa eri osoitteissa, tosin pohjoisella alueella Malmilla aletaan ensimmäisenä toimia saman katon alla.

- Vuonna 2014 päihdetyötä tekevät nuorisoasemat siirtyvät osaksi psykiatria- ja päihdepalveluja, Juvonen jatkaa. Nuorisoasemat ovat tähän asti olleet osaksi viraston omaa ja osaksi ostopalvelutoimintaa.  

Juvonen kertoo, että vuoden 2014 aikana arvioidaan miten eri päivystyksiä voidaan integroida yhteen. Selvitys päivystystoimintojen yhteensovittamisesta koskee Haartmanin ja Malmin (Marian) päivystyksiä sekä psykiatrian ja päihdehuollon päivystystoimintoja.

- Sosiaali- ja kriisipäivystys on tärkeä osa päivystystä ja myös sen on hyvä olla mukana keskusteluissa päivystystä integroitaessa.

- Iso asia vuonna 2014 on kuntarajat ylittävä valinnanvapaus terveyspalveluissa, Juvonen kertoo. Valtakunnallisen uudistuksen myötä asiakkaat voivat valita esimerkiksi oman terveysasemansa vaikkapa naapurikunnan puolelta. Tähän asti valinnanvapaus on ollut mahdollista Helsingin sisällä.     

Hyvin käyntiin

- Uusi organisaatio on lähtenyt hyvin käyntiin. Vaikka vuosi on lyhyt aika, olemme saaneet paljon aikaan, Juha Jolkkonen summaa. Jolkkonen johtaa sosiaali- ja terveysvirastossa sairaala- kuntoutus ja hoivapalveluja, joihin kuuluvat muun muassa monipuoliset palvelukeskukset, kaupunginsairaala, kotihoito ja kuntoutus sekä selvitys- ja arviointitoiminta.

Töitä lähdettiin purkamaan hoitoketjuista. Vanhuspalvelulakikin linjaa, että hoitopaikka ikääntyneelle ihmiselle pitää tarvittaessa löytyä kolmessa kuukaudessa.  

Juha Jolkkonen.

- Ensisijainen tehtävä meillä on ollut saada iäkkäiden palveluketjut toimimaan paremmin. Muutos on alkanut näkyä potilaiden siirtyessä esimerkiksi erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon, ja odotusajat ovat lyhentyneet, Jolkkonen kertoo.

Jatkohoito voi tarkoittaa hoitoa esimerkiksi kaupungin sairaalassa tai palvelutalossa tai kotihoitoa asiakkaan kotona.  Myös iäkkäiden palveluissa korostuu avopalvelujen ja kotona asumisen rooli, samalla kun laitoshoitoa vähennetään.    

- Uudessa organisaatiossa eri toimijat ovat saman pöydän ääressä, jolloin myös vastuu on yhteinen, Jolkkonen jatkaa ja muistuttaa, että yhdistymiset voivat tuoda myös ongelmia. Pahemmilta törmäyksiltä on kuitenkin hänen mielestään vältytty.

Taloudellisesti ensi vuosi on tiukka. Jolkkonen peräänkuuluttaa tarkoituksenmukaisia palveluja, ”ei säästetä säästämällä”. Tämä tarkoittaa, että haetaan samaan aikaan palveluja, jotka ovat asiakkaiden kannalta sopivia ja tarkoituksenmukaisia, mutta myös kustannustehokkaita.   

Vuosi 2014

• Sosiaali- ja terveysviraston käyttösuunnitelma 2014 (lautakunnan listalta 17.12.)
Lue lisää
• Sosiaali- ja terveysviraston tulosbudjetti 2014 (lautakunnan listalta 17.12.)
Lue lisää
• Kaupungin talousarvioehdotus vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2014–2016
Lue lisää

Teksti Markus Snellman, kuvat Kimmo Brandt

Vuoden 2014 alusta voit valita terveysasemasi mistä kunnasta tahansa. Sinulla on myös mahdollisuus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikka mistä tahansa julkisesta sairaalasta yhdessä lähettävän lääkärin kanssa.

Kun valitset terveysaseman oman kunnan ulkopuolelta, saat valitsemastasi kunnasta terveysasemapalvelujen lisäksi neuvolapalvelut, hammashoidon ja kuntoutuspalvelut. Valintasi koskee siis kaikkia näitä palveluja.
 

Miten toimin, jos valitsen terveysaseman oman kunnan ulkopuolelta?

Jos valitset terveysaseman oman kunnan ulkopuolelta, tee siitä kirjallinen ilmoitus alla olevalla lomakkeella. Lähetä tai vie lomake nykyiselle terveysasemallesi ja valitsemallesi uudelle terveysasemalle. Voit käyttää valitsemasi terveysaseman palveluja noin kolmen viikon kuluttua ilmoituksesta.

• Ilmoitus terveysaseman valinnasta -lomake (Te-032, pdf)
• Ilmoitus terveysaseman valinnasta -lomake (Te-032, rtf)

Voit vaihtaa terveysasemaa enintään kerran vuodessa ja käyttää kerralla vain yhtä terveysasemaa.
 

Mitä jos haluan vaihtaa terveysasemaa tai neuvolaa Helsingin sisällä?

Tähän ei tule muutosta. Jos haluat vaihtaa terveysasemaa, ota suoraan yhteyttä valitsemallesi uudelle terveysasemalle, kun seuraavan kerran tarvitset terveysaseman palveluja. Suullinen ilmoitus puhelimitse tai paikan päällä riittää.

Jos haluat vaihtaa neuvolaa, ota asia puheeksi neuvolavastaanotolla tai varatessasi aikaa neuvolaan. Suullinen ilmoitus puhelimitse riittää.

•  Lisätietoa

Voit valita myös erikoissairaanhoidon hoitopaikan

Vuoden 2014 alusta alkaen voit myös valita tarvitsemaasi hoitoa antavan erikoissairaanhoidon yksikön. Kun lääkäri tai hammaslääkäri on todennut, että tarvitset tutkimuksia tai hoitoa erikoissairaanhoidossa, voitte yhdessä päättää, mihin julkiseen sairaalaan tai poliklinikalle lähete lähetetään.

Kela korvaa pääsääntöisesti potilaalle aiheutuneita matkakustannuksia lähimpään tutkimus- tai hoitopaikkaan.

Erikoissairaanhoidon valinnanmahdollisuus koskee kiireetöntä hoitoa, johon tarvitaan aina lääkärin lähete. Kiireellistä hoitoa äkillisessä sairastapauksessa jokainen saa asuinkunnastaan riippumatta lähimmässä hoitopaikassa.
 

Lisätietoa hoitopaikan valinnasta

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta (THL)
• Terveydenhuoltolaista
• terveydenhuollon toimipisteistä.

SyysStadi tarjoaa syyslomalla 14.–20.10.2013 eri puolilla Helsinkiä kymmenittäin tapahtumia, tekemistä ja kokemista syyslomaa viettäville lapsille ja nuorille. Ohjelmaa on erilaista työpajoista ja kursseista leffoihin, eläintenhoidosta ja peleistä tanssiin sekä teatterista bändi-iltoihin. SyysStadin ohjelmaan osallistuminen on enimmäkseen ilmaista. Joihinkin tapahtumiin on pieni sisäänpääsymaksu.

 Lisätietoja: syysstadi.munstadi.fi.

SyysStadi alkaa maanantaina 14.10. ja huipentuu viikon loppupuolella. Luvassa on mm. kulissikierros Helsingin Kaupunginteatterissa, eläintenhoitoa Fallkullan kotieläintilalla, monia upeita teatteriesityksiä, musiikkia klassisesta rockiin ja paljon muuta. Lisätiedot, aikataulut ja kuvaukset tapahtumista löytyvät osoitteesta www.harrastushaku.fi.

Terveysasemilla rokotetaan kausi-influenssaa vastaan ilman ajanvarausta

• 18.11. - 22.11. ma - pe klo  9.30 - 11.30 ja 13.30 - 15.30 ja
• 9.12. - 13.12. ma - pe klo  9.30 - 11.30 ja 13.30 - 15.30.

Neuvoloissa rokotetaan kausi-influenssaa vastaan määräaikaistarkastusten yhteydessä ja lisäksi ilman ajanvarausta

• 18.11. - 22.11. ma - pe klo 13.30 - 15.30
• 16.12. - 20.12.  ma - pe klo 13.30 - 15.30.

Neuvolan asiakkaat voivat käydä rokotuksessa yllä mainittuina aikoina myös avoimessa neuvolassa aamuisin klo 8.30 - 10.30. Avoin vastaanotto on

• maanantaina Oulunkylän ja Viiskulman neuvolassa
• tiistaina Kontulan, Lauttasaaren, Malminkartanon ja Pihlajamäen neuvolassa
• keskiviikkona Herttoniemen, Kallion ja Laakson neuvolassa
• torstaina Myllypuron, Vallilan ja Vuosaaren neuvolassa ja
• perjantaina Haagan, Malmin ja Töölön neuvolassa.

Muina aikoina rokote on mahdollista saada terveysasemilla ja neuvoloissa ajanvarauksella.

Maksuton influenssarokotus tarjotaan:

• raskaana oleville
• 6 - 35 kuukauden ikäisille lapsille
• sairautensa vuoksi riskiryhmiiin kuuluville
• 65 vuotta täyttäneille
• potilas- ja hoivatyötä tekevälle  terveys- ja sosiaalialan henkilöstölle ja alan opiskelijoille
• varusmiespalvelukseen astuville miehille ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuville naisille
• vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiirille.

Riskiryhmiin kuuluvat iästä riippumatta sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia, diabetesta, maksa-  ja munuaistauteja sairastavat sekä potilaat, joiden vastustuskyky on sairauden tai sen hoidon vuoksi heikentynyt.

Helsinkiläiset, jotka eivät kuulu yllä mainittuihin ryhmiin, saavat halutessaan maksullisen rokotuksen lääkärin reseptillä.

Tietoa rokotteesta löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta www.thl.fi.

Lisätietoa Helsingin rokotuksista saatte omalta terveysasemaltanne ja neuvolasta, sosiaali- ja terveysviraston verkkosivuilta www.hel.fi/sote ja terveyspalvelujen neuvonnasta, puh. (09) 10023 (24 h) .

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto järjestää lastensuojelun tukihenkilö- sekä tukiperhetoiminnasta kiinnostuneille tiedotustilaisuuden keskiviikkona 15.1.2014 klo 17.30–19 Leikkipuisto Linjassa, Toinen linja 6 (sisäänkäynti Castreninkadun puolelta terassin ovesta). Tilaisuuteen voi ilmoittautua maanantaihin 13.1.2013 asti sähköpostiosoitteeseen ls-tukihenkilotoiminta(at)hel.fi tai puh. 09 310 43794.

Vuodenvaihde on monelle lupausten ja muutosten aikaa. Haluamme kertoa mahdollisuudesta lupaukseen, joka ilahduttaa itsesi lisäksi myös muita. Kun ryhdyt turvalliseksi aikuiseksi, voit olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta lapselle tai nuorelle.

Lastensuojelun tukihenkilönä tai tukiperheenä

• voit vaikuttaa positiivisella tavalla lapsen tai nuoren elämään
• olet toteuttamassa yhtä lastensuojelulain avohuollon tukitoimenpidettä ja olet omalta osaltasi estämässä yhteiskunnalle kalliita huostaanottoja
• saat itse mahdollisuuden kasvaa ihmisenä
• autat lasta ja nuorta kasvamaan tasapainoiseksi ja itseään arvostavaksi yhteiskunnan jäseneksi
• tarjoat läsnäoloasi ja mahdollisuuksia erilaisiin toimintoihin.

Kenestä lastensuojelun tukihenkilö tai tukiperhe?

• Tasapainoisissa elämäntilanteissa olevista aikuisista ja perheistä, jotka haluavat ja voivat antaa aikaansa lapsille tai nuorille.

Toimintaan valmentavat ja sen tukena ovat sosiaalialan ammattilaiset.

Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta ovat lakisääteisiä avohuollon tukitoimia, jotka Helsingin kaupunki on vuosikymmenien ajan järjestänyt vapaaehtoisten toimijoiden kanssa.

Lisätietoja:

• Tukihenkilötoiminta                                             
  Piia Vanhatalo
  piia.vanhatalo(at)hel.fi
  puh. 09 310 43794
  Tukihenkilötoiminnan sivut
  
  
• Tukiperhe- ja lomatoiminta
  tukiperhe.lomatoiminta(at)hel.fi
  puh. 09 310 46981
  Tukiperhe- ja lomatoiminnan sivut